Syksy on saapunut - Autumn is here allready...

 

Heipat ruudun tältä puolelta pitkästä aikaa.

Blogi on pitänyt taukoa kun oikein mitään uutta ja positiivista kerrottavaa ei ole ollut. Pidän edelleen kiinni jääräpäisestikin siitä että elämän negatiivisuuksia en tänne postaile. Jonkinlainen korona-ankeus tuntuu olleen tunkeutunut elämään ja vastuita ja huolia on ollut paljon, eikä silloin positiivisesti kirjoittaminen oikein suju. Lisäksi kesästä irti laskeminen on ollut tänä vuonna tosi tosi vaikeaa. En millään tahtoisi jättää niitä lämpimiä ihania kesäpäiviä taakseni ja siirtyä syksyyn, mutta kai se on pakko. Entisesti syksyihmisestä on tullut kesäihminen. Ennen rakastin syksyä, sateen ropinaa ja pesän rakennusta talvea varten, mutta viime talvi kun talvea ei tullutkaan jätti jälkensä. Kuusi kuukautta jatkuvia sateita, kuraisia koiria, kaatosateessa ajamista ja syksyä jätti jälkensä. Suoranaisen inhon. 

Nyt elämä on ehkä vähän tasaantunut mallilleen ja tuossa loppukesästä tein yhden syyshankinnan. Katse on tänä syksynä suuntautunut hyvin paljon tummaa punaiseen, rikottuihin ja murrettuihin, jopa "likaisiin" värisävyihin mitä itsekin vähän ihmettelen, mutta uusin hankinta joka todella on jo loppukesän alennusmyynnistä on kuitenkin punainen.  

Yllätys, kyseessä oli tietenkin neuletakki...:))

Takki on tiivistä puuvillaa, passeli näihin säihin. Jotenkin nyt mennään niin ihmeellistä siirtymävaihetta etten osaa vielä kaivaa kunnon syystakkeja, en syysnilkkureita, en mitään. Arkea vaan tukka nutturalla kun en ole uskaltautunut kampaajalle siinä pelossa että lopputulos ei ole yhtä kiva kuin edesmenneen anopin leikkaama. 

Värishampoota olen välillä käyttänyt, jotain pitää välillä saada muutosta tähän harmaanvalkoiseen hiusväriin. Leikkauksen olen hoitanut itse kunnes uskaltaudun taas vieraalle kampaajalle. 

Kosmetiikkaakaan en ole juuri ostanut, viimeisemmät ostokset marjaisia nekin. Mansikka shampoo ja hoitoaine (on muuten luomuksi harvinaisen kosteuttava ja hoitava, yksi parhaista kokeilemistani) ja laiskaan ihon puhdistukseen samaisen Mossan vadelmainen Juicy clean misellivesi. 

Tämmöisiä kuulumisia ruudun tälle puolelle. Miten siellä toisella puolella? Tuottaako syksyn tulo yhtälailla haikeutta viime kesään kuin täällä?

Autumn is here allready. With its rain and chilly weather. Im not too thrilled about it, I remember all too well last winter that actually was not winter at all, rather than 6 month lasting Autumn with ever lasting rain. 

I have done only few purchases during the end of the summer, one cardigan in Autumn red and some every day organic cosmetics from Mossa. 

Im leaning towards more darker colors both in interior and in clothing, but havent really made up my mind yet, what are the favourites. Im pretty sure this cardi will be one of them. 

Heinäkuun kuulumiset - About July...

Heipat ruudun tältä puoleltakin pitkästä aikaa!

Olen pitänyt lomaa blogistakin samalla kun töistäkin, tosin olen aloittanut tätä postausta tekemään varmaan sata kertaa ja aina jokin sen keskeyttää. Jollei se ole koirat, niin se on kissa tai hovikuvaaja. Tuntuu välillä että tässä talossa oma aika on vähän kuin kortilla, vaikka olenkin viimeiset kaksi viikkoa lomaillut täällä ihan itsekseni. Ennen lomaa töiden loppurypistys tuntui aika

raskaasti vielä loman alussa kropassa ja mielessä.

Lomailu maalla asuessa ei varmaan paljon poikkea mökillä käyvien elämästä, on pihatöitä, puutöitä, kunnostustöitä ja kaiken tekeminen on vähän ilmoista kiinni. Sateella enemmän sisällä ja auringonpaisteella ulkona.

Asurintamalta ei kuulu oikein mitään uutta, ohessa parit asukuvat, ei uusia ostoksia muuten kuin yksi neuletakki (taas) syksysyisemmissä väreissä, puuvilla ja ehkä se olisi puolukanpunainen lähinnä.

Samoin sisustuskin tuntuu vähän jämähtäneen paikalleen ja eipä täällä ole paljon sisällä viihdytty . hyvillä ilmoilla. Sohva sentään on saanut vähän kesäisempiä värejä. Löysin kaapista vanhat tyynynpäälliset ihanassa purppurassa ja pinkissä kankaassa jossa on myös kullanväriä. Olen saanut kankaan monta vuotta sitten ystävän matkassa jostain itäisemmiltä mailta. En edes enää muista mistä. Aina silloin tällöin kaipaan vähän väriä sisälle.

Eilen käytiin sienimetsässä ja hikisen reissun jälkeen totesin että omalla tontilla kasvaa suunnilleen saman verran kanttarelleja kuin siellä mistä niitä käytiin etsimässäkin. Mitenköhän saisi nuo kanttarellit oikein leviämään omalla tontilla niin ei tarvitsisi itikoiden syötäväksi metsään mennä...

Hirvi käveli yksi ilta pitkin meidän aidan viertä... usein täällä näkee peuroja, hirviä harvemmin. Eikä tietenkään kännykkää tai kameraa mailla eikä halmeilla. Samoin kun tänä aamuna kuulin kuistille jo kaukaa kurkien äänen ja harkitsin että lähdenkö juosten sisälle hakemaan kameraa, no en olisi ehtinyt. Kolme varsin komeaa kurkea lensi aivan matalalta pihan yli. Sama tapahtui aiemmin kesällä laulujoutsenten kanssa. Lensivät muutamassa metrissä enkä tietenkään saanut kuvaa.

Loman aikana olen kuvia Instaan päivittänytkin, ne jotka instaa ovat seuranneet ovat ehkä huomanneet että pihaan on ilmestynyt mm. tuollainen ruman sininen uima-allas, josta on aika lailla helteillä nautittu. Nekin myytiin tänäkin kesänä aika lailla varhain loppuun. Viime kesänä oli jo ostoslistalla, mutta silloin niitä ei enää saanut mistään. Varsinkin minä joka rakastan pulahtaa saunan jälkeen kylmempäänkin veteen olen siitä oikein nauttinut. Ja yllättäen sauna+viileä vesi tuntuu tekevän hyvää rikkonaisille nivelille. Suosittelen. Meillä altaan paikan eteen on istutettu pensaita, jotta se olisi ensi tai seuraavana kesänä vähän siellä piilossa kun kätevyydestään huolimatta ei ole kauneudella pilattu. Sininen väri ei todellakaan keskelle pihaa ole mikään kauneuden huipentuma, mutta uimaan lähtemällä lähteminen täältä sisämaasta on kohtuullisen työlästä ja lähin joki josta uimapaikka löytyy on kohtuullisen mutainen.

Täällä on siis sanalla sanoen vietetty kesää, nautittu auringosta, hippitukista, uima-altaasta, kesäsateista, pioneista ja jopa puunkaadosta ja puutöistä. Lasikuistin toinen puolikaskin on jo aluillaan. nautin valtavasti kuistilla istumisesta tuulella ja sateella. 

Tämmöisiä kuulumisia tänne. 

Mitä sinne ruudun toiselle puolelle?

Here is some photos about this July. I have been on summer vacation and so has the blog. Next week I will be back at work and things will get back to normal rutine. 

Kukkatunikassa - Flower tunic...

Sadepäivä. 

Siitä on aikaa kun on viimeksi ollut ihan näin sateinen päivä. Tuntuu että luonto on herännyt ihan parina päivänä hurjaan kasvuun (myös rikkaruohot). 

Lupasin teille toisen postauksen kukkatunikasta ja tässä se nyt tulee seuraavia hellepäiviä varten. Tunika on viskoosia, ihan tekokuituista en osaisi pitää, niissä tulee jotenkin ahdistava olo. Viskoosi on nykyään varmaan yleisin kuitu, josta tämän kaltaisia puseroita tehdään. Ideaalista olisi tietysti joku luonnonkuitu, mutta paitsi niitä on vaikea edes löytää niin hinnat ovat ihan toista luokkaa. Pääsääntöisesti suosin luonnonkuituja, on ihanaa kun nykyään saa vaatteita luomupuuvillastakin ja ne alkavat olla kohtuuhintaisiakin. 

Tämä tunika on minusta aivan ihana, hovikuvaaja taisi kuvailla sanalla söpö. Heh. Mielipiteensä kullakin. 

Olen melko varma että tästä tulee muutaman kesän käytetyimpiä vaatteita, tuli otettua hieman iso koko, mutta minulla on paha tapa onnistua kutistamaan kaikki viskoosivaatteet, joten olen melko varma siitä että tästäkin tulee sopivamman kokoinen...:) 

Pyykinpesusta puheenollen, nyt kun on paljon etäpäiviä niin pyykkimäärä on lisääntynyt huomattavasti, toisaalta siihen vaikuttaa myös se että käyn myös kerran viikossa hakemassa äidin pyykit ja pesen ja huollan myös ne. Joskus vaan tuntuu että uppoaa pyykkipinoihin... 

Nyt sadepäivänä aioin mennä tässä välissä kun ei sada puutarhahommiin ja myöhemmin hyökkään pyykki- ja silityskasojen kimppuun. Ihan arkisia hommia täällä siis tiedossa. Mietin jopa vähän väripäivitystä olohuoneeseen kesän kunniaksi. Tällä hetkellä siellä on kohtuullisen neutraaleja värejä. Jostain syystä tuo luonnon lisääntynyt vihreys on tuonut ajatuksen oranssista, burgundinpunaisesta ja kirkkaista väreistä. Ehkä täällä metsän keskellä vihreä on nyt niin hallitseva väri että kaipaa siihen jotain vastapainoksi. 

Mitä sinne ruudun toiselle puolelle kuuluu? Tuoko kesän vehreys muutosta värivalintoihin?

Ihanaa viikonloppua<3 

I promised to show my other new flower tunic and here it is. Now that summer is here and everything is so green I have noticed that Im starting to desire other colors to balance this green jungle. I prefer orange, yellow, red and all that is not green. Nature here in the countryside is so green right now that it is almous too much. 

Have a Great Weekend<3 

Kukkatunika ja olkikassi hellepäivään - Flower tunic and summer bag...

Olen varmaan joskus kertonut että joskus tuossa reilu 12 vuotta sitten kun mentiin naimisiin kysyin että onko pakko laittaa mekko? No, laitoin mekon, tummanvihreän jossa oli pitsiä ja kiiltävää kangasta, en sentään valkoista. Siihen vedin rajan. En nähnyt itseäni liki 4-kymppisenä valkoisessa häämekossa millään. Eikä kyllä menty naimisiin kirkoissakaan vaan kotipihalla suuren jalavan alla.

Sama koski pitkään kukkatunikoita. En ole mikään kukkatunika ihminen, kunnes eräänä kauniina päivänä olenkin kukkatunikoista innostunut. Näin se mieli muuttuu. Pitäisiköhän mennä naimisiinkin toisen kerran, nyt voisin ehkä käyttää valkoista mekkoa...:))

Kysyin hovikuvaajaltakin että mikäköhän nyt vaivaa kun silmissä vilisee kukkatunikat. Mies virkkoi siihen että se on kuule kato toi ikä... Joopa joo. Oli vissiin herännyt vitsi suussa. Varmaa on ainakin se että nyt menee loppukin katu-uskottavuus...:))

Näissä ajatuksissa. Olin nähnyt kauppakierroksella tämän ja yhden toisen Polan suunnitteleman tunikan ja nyt kun roikkuivat alerekissä (hintaa n.12 euroa) en voinut vastustaa. Tämä lyhythihainen oli vähän "ylimääräinen" hankinta, toisen pidempihihaisen näytän seuraavassa postauksessa. 

Tulikin pitkän tauon jälkeen kaksi julkaisua samana päivänä.

Valkoiset farkut + olkikassi + kukkatunika = kesä<3

Minä hilpaisen vielä ulos nauttimaan ilta-auringosta.

If you would have asked couple of years back if Im ever going to wear flower tunic I would have said that never…. but never say never. Here I am. And Im liking my new tunic. Its Summer finally<3 

Tunikassa ja reikäfarkuissa - New tunic and old ripped boyfriend jeans...

Heipat taas täältä ruudun takaa.

Ajattelin jakaa tämän viime aikoina eniten pitämäni arkiasun teidänkin kanssanne. Ostosretki halpiskauppaan sai yllättävän käänteen kun bongasin tämän Pietaryrtti-kuosisen tunikan sieltä. Olin jo jossain mainoskuvassa nähnyt tätä samaa kuosia sinapinkeltaisen harvaneuloksisen neuletakin kanssa ja ihastuin. Siis minä, joka en yleensä viihdy kirjavassa...

Ja kaiken lisäksi olen katsellut kesäksi jotain kukkatunikaa. Monivärisessä vaatteessa viihtymättömälle varmaan ihan hyvä ettei niitä kaapissa kovin montaa ole. Vinkkinä sanoisin että moniväristä ostaessa kannattaa tarkkaan miettiä minkä kanssa sitä pitää. Ettei tule mitään turhia ostoksia, jonka kaveriksi kaapista ei löydykään mitään.

Nytpä kuitenkin viihdyn tässä tunikassa. Eniten käytetty asukombo pariin viikkoon, kylminä päivinä tunikan päällä juurikin tämä sinapinkeltainen Masain neule, joka on ollut tosi vähällä käytöllä tähän saakka. Nyt olen käyttänyt senkin edestä.

Tunikassa minua eniten viehättää beige pohja jolla nämä siniset kuviot ovat. Minusta aika onnistunut väriyhdistelmä ja yllättävä kaveri sinapinkeltaiselle, mutta toimii.

Lempi espandrillokset korolla nappasin kaapista, pehmeää tekonahkaa ja tosi mukavat jalassa. Kiilakorko on niin helppo vaikka ei pitkään aikaan olekaan kulkenut korkokengissä. 

Toistaiseksi kevät on ollut niin kylmä ettei ihan kesäisimpiä vaatteita ole tullut otettua esille. Vaikka työhuoneen rempassa niitä tuli eteen, pakkasin vielä suuren osan takaisin laatikkoon. Nyt kun tätä kirjoittelen niin ulkona on ihana auringonpaiste ja tulossa ensimmäinen tosi lämmin päivä pitkästä aikaa. Eilinen Helatorstai oli minun ensimmäinen vapaa Helatorstai moneen vuoteen. Monta vuotta olen ajellut töihin tekemään kiky päivää suurella inholla. Ohi on mennyt monta tärkeää Helatorstaina tapahtuvaa omiin harrastuksiin liittyvää tapahtumaa ja mm. Presidentti Koiviston hautajaiset. Nyt kun on korona aika niin Helatorstaina ei ollut tietenkään mitään tapahtumia, joten nautin vapaasta täysin rinnoin. Käytiin mm aamusaunassa ja nautittiin vapaasta ja perheen yhdessä olosta.

Tänään olisi tarkoitus vähän tehdä pihalla jotain ja jatkaa muutamia pieniä yksityiskohtia rempan kanssa, jotta se olisi vihdoin valmis maanantai aamun etäpäivää varten. 

Miten siellä ruudun takana on vietetty toukokuuta? 

Täällä on sairastettu sitkeää flunssaa (ei ollut koronaa, kävin koronatestissäkin), tehty etätöitä, remppaa, pihatöitä ja hoidettu koiria. Elin ihan normaalia elämää näin koronavuonna 2020.
 Minä joka en ole mikään halailuihminen noin normaalisti alan jo kaivata aikaa jolloin toista ihmistä sai halata. Jos joku olisi sanonut 20 vuotta sitten että tulee tällainen aika jolloin ei pääse halaamaan edes omaa äitiä, en olisi uskonut, mutta tässä sitä vaan ollaan. 


Lämmintä perjantaita ihanaiset<3 


I very rarely use multicolored clothes, but once I saw this flower tunic in the shop it was love on the spot. Something about combining beige and blue was so new that I just couldnt leave this hanging. Now I have worn it for 2 weeks so many times that its safe to say that this tunic has become one of my favourites. Adding mustard yellow makes it unexpeted combo but it Works. On chilly days I have worn this short knit over it and currently Im wondering where I can find mustard yellow scarf to go with it? 

Spring is finally here, found my favourite espandrillos too. 

Friday, let´s enjoy<3

Kotimuotia ja DIY-hiustenleikkuuta - Fashion for home and DIY haircut...

Heipat täältä ruudun takaa. Taas on vierähtänyt aikaa viime postauksesta, mutta siihen on hyvä syy. Olen tämän viikon ollut sitkeässä flunssassa ja jouduin käymään myös sen vuoksi korona-testissäkin. Testi oli negatiivinen joten taudin aiheuttaa joku muu. Vieläkään en ole ihan kunnossa, mutta kaipa se menee kun on tullutkin. 

Mitä sinne Korona arkeen kuuluu? Ajattelin piristää teitä parilla kotiasukuvalla. 

Neuletakki on se jutun clue, sekin on hovikuvaajan bongaama ja talvtella jo ostettu. Mikä minua hämmensi oli se Tokmannilla oli myynnissä tämä Nordic Tricot merkki, jonka Tokmannille on suunnitellut Iivana Helsinki. Hävettää ehkä vähän kun pitää myöntää että koko talvena ostin tasan kaksi neuletakkia ja molemmat olivat aviomiehen bongauksia...:) Noloa. 

Neuletakki menee monen värin kanssa, varmaan sillä on ollut alunperin joku puserokaverikin, mutta tämä sattui nyt olemaan taasen se viimeinen kappale. Neuletakki on ylisuurta mallia, se on minusta plussaa ja takaa se on hauskasti pidempi kuin edestä. Ainoa miinus on tietenkin se että se ei ole villaa tai luonnonkuitua, mutta olen viihtynyt siinä oikein hyvin kylminä iltoina ja omakutomat villasukat jalassa. 

Kuvat ovat viime viikonlopulta kun viimein kyllästyin pitkäksi venähtäneeseen hiuspehkoon, jossa oli niin paljon takkuista ja huonoa latvaa että kun sattumalta kompastuin nuoren kampaajan tekemään opetusvideoon jossa ohjattiin käsi kädestä kuinka leikata omat hiukset kerroksittain. Sen urakan päälle oli hyvä käpertyä suihkun jälkeen illaksi lämpimään neuletakkiin. Sanottakoon nyt että takapituutta lukuunottamatta olen toki leikannut omia hiuksiani aiemminkin ja anoppihan oli kampaaja alkuperäiseltä ammatiltaan, joten jotain taitoa on saattanut tarttua matkaan sieltäkin. Lisäksi olen leikannut äidin hiukset jo muutaman vuoden kun yli 9-kymppinen ei pysty enää istumaan kampaajan tuolissa niin pitkää aikaa. Lisäksi nuo kotona asustavat pitkäkarvaiset koirat vaativat ajoittain myös saksilla käsittelyä, sieltäkin tarttuu kokemusta saksien käytöstä. En tiedä suosittelisinko ekakertalaiselle. Ehkä? Video oli harvinaisen selkeä ja hyvä. 

This is my go-to outfit for this boring Covid time. Oversized cardi and smooth and snuggly jeasns. 

I also DIY cut my hair with layers last weekend after seeing a great how-to video on YouTube. I do have some experience since I have done moms (93 years old) hair for years now. And sometimes I have done some layers to my own too. Also my naturally little curly hair can take few mistakes too easier than straight hair. 

Roosan sävyjä kevääseen - Pink shades to the Spring...

Heipat ruudun tältä puolelta. 

Tuttua vapaa-ajan asua pukkaa. Suuri roosa huivi on jo vanha, samoin vaaleanpunainen kevyttoppis, jonka kaivan uskollisesti joka kevät kun alkaa mieli vähän piristyä ja ilma lämmetä. Jalassa vanhat uskolliset revityt boyfriend farkut, joista olen jo ehtinyt paikatakin suurempia reikiä. Ensimmäisen kerran tänä keväänä laitoin tennaritkin jalkaan. Tosin ilman sukkia ei vielä tarkene. Minulle luottoasu, jollekin toiselle rönttöasu. Jotenkin nyt varsinkin kun 5-kympin rajapyökki on ylitetty, olen ottanut uusia oikeuksia itselleni ja esim. pukeutua revittyihin farkkuihin julkisillekin paikoille jos niin huvittaa. Ruuankin kanssa olen vähän kränännyt, en enää halua syödä muiden mieliksi ruokia, joista en oikein ole koskaan tykännyt. Jonkunlaista 5-kympin uhmaa siis liikkeellä...:))

Muuten katsaus kevään trendeihin osoitti että siellä on nyt myös vaaleanpunaista ja liki kaikki on trendikästä. Jakkuja kevääksi oli ruutua, raitaa, neonvärejä, pastellisävyjä ja vähän tuollaista 90-luvun meininkiä. Sen kerran eläneenä en ole aivan varma siitä että haluaisin pukeutua pidempään jakkuun kääriä hihat ja muistella nuoruutta. Mutta kun lämpöaalto joskus iskee, kaivan pastellisävyiset jakkuni kaapista. 

Tänne kuuluu sitä tavallista korona-arkea, Uusimaa eristyksissä edelleen. Joinain päivinä ahdistaa mieltä enemmän ja joinain vähemmän. Minä olen purkanut pahimmat remppahommiin mitä täällä aina riittää. Makkarin tapetoinnin lisäksi tapetoitiin vielä jämillä yksi tuulikaapin seinä ja ikkunaseinä kodinhoitohuoneesta. Maalasin myös tosin jo useita viikkoja sitten tuulikaapista kaapit ja vaihdoin niihin vetimet ja tällä viikolla maalasin eteisestä yhden seinän omasekoitteisella sävyllä, joka syntyi niistä purkeista joita oli kaapissa Nimesin sen Maarumäen greigeksi.. Seinä on odottanut pitkään että joku kittaisi kissan raapimajäljet ja maalaisin vaanhan öklön vaaleankellertävään taittuvan muka valkoisen seinän uudelleen. Kaapista tosiaan löytyi värejä, joten työn vastapainoksi heiluttelin vähän pensseliä... Sisäinen pakko ajaa välillä tekemään luovia juttuja työn vastapainoksi. Arvatkaa mitä hovikuvaaja sanoi kun tuli töistä kotiin ja huomasi että taas on vaimo heilunut pensseli kädessä? Sanoi vaan että "oho, onpa kivan värinen". Mies suhtautuu yllättävän joviaalistii vaimonsa oikkuihin... :))

Mitenkä olette pärjänneet siellä ruudun toisella puolella? Pitkääkö Korona-ahdistus otteessaan vai oletteko saaneet ajan kulumaan?  Poikkeuksellista aikaahan tämä on meille kaikille, mutta ihminen on aika sopeutuvainen, joskin ymmärrän hyvin että kaikkein ekstrovertimmeille ihmiselle tämä tuottaa vielä enemmän tuskaa.

Minulla alkaa maanantaina talviloma, hovikuvaaja ei lomaile, joten käytännössä olen täällä koirien ja kissan kanssa itsekseni kaiket päivät, saa nähdä mitä siitä mahtaa tulla? Tuleeko ahdistus vai puutarhapuuskia vai mitä? 

Pääsiäinen, kaivakaa puput ja noidat kaapista ja on aika narsissienkin. Meillä valitettavasti ole ole kuin yksi pääsiäispupu ja narsissienkin sijalla on ihan vaan ruokakaupan tulppaaneja. 

Hyvää pääsiäistä ihanaiset, pitäkää huoli itsestänne<3 

Pink shades for the Spring. I love them every year over and over again. Pink is something to celebrate Spring.  This time with old ripped boyfriend jeans and sneakers. And this old animal pring pink scarf that is so soft, huge and warm. 

Be healthy and Safe<3 

Rumat roskiin... Ugly clothes into trash...

Heipat täältä Uudenmaan periferiasta. 

Minähän asun Uudellamaalla, mutta tosi harvaanasutulla seudulla. Uusimpien uutisten mukaan ollaan pian eristyksissä ja noita surullisia raja-aitoja pystetään jo.. Kaikki eivät siitä tykkää ja erilaisia spekulaatioita kuulee joka viestimestä. Jokaisella "asiantuntijalla" tuntuu olevan oma näkemyksensä Korona-asiassa. 

Hovikuvaaja ajeli eilen illalla moottoritietä pohjoisesta etelän suuntaan klo 20.00 kotiin tullessaan ja sanoi että pohjoiseen päin oli liikennettä ihan kuin olisi ollut klo 16.00 ruuhka normaaliaikana, joten se siitä eristyksestä... Minä en kommentoi ihmisten tekemisiä puoleen tai toiseen, koska mikään ei tällä hetkellä oli absoluuttinen totuus. Totuus on että kukaan ei oikeasti tiedä miten mikäkin asiaan vaikuttaa, kaikki on enemmän tai vähemmän spekulointia. Itse kuulisin mieluummin WHO:n tai maailmalla pandemioita nähneiden mielipiteitä ja laskelmia. Ei sillä että nyt mitenkään kyseenalaistaisin suomalaisten osaamista, mutta kokemus ajaa minusta tässä nyt osaamisen ohi ja kuuntelisin mieluummin kokemuksen ääntä. Olen muutaman maailmalta tulleen mielenkiintoisen mallinnuksen nähnyt ja ne olivat aika tylyä nähtävää. Ainoassa mallinnuksessa, jossa koko väestö ei sairastunut tai kantanut virusta, oli sellainen jossa liikkeellä olevien kansalaisten määrä oli 8% väestöstä. Mutta se nyt oli vain yksi mahdollinen skenaario sekin. Eikä ollut tehty suomalaisista tai suomalaisia varten. 

Mutta hei, ei puhuta enää viruksista. Sitä asiaa tulee niin paljon joka töötistä että itseä on ainakin uutisointi ja uutisten lukeminen alkanut jo ahdistaa. Olen tällä viikolla lukenut aamuisin uusimmat uutiset ja tiedotteet ennen töihin ryhtymistä ja ei se mikään kiva aloitus päivälle ole. Koitetaan nyt lopettaa ainakin tämä viikko johonkin kivaan!

Minulla on menossa "rumat roskiin-operaatio" Ei tietenkään roskiin, mutta kierrätykseen se minkä voi laittaa ja rikkinäiset ja muuten raihnat vaatteet vaan roskiin tai rättikäyttöön. Operaatio sai alkunsa kun löysin tämän kivan rauitatunikan 17 eurolla Tokmannilta. Omppuvartaloisena ja pitkäselkäisenä minulla on aina sama ongelma normaalien puseroiden (standardipituus on yleensä 64cm ennen ekaa pesua ja pesun jälkeen ei jää sitäkään) kanssa, niistä tulee napapaitoja, mutta on vaan vaikea luopua ehjästä vaatteesta.

 Tai sitten toinen vaihtoehto on se että kaapissa on vuosiakausia olleita rumanvärisiä puseroita, joista en ole enää moneen vuoteen tykännyt, mutta ne taas kieltäytyvät edes kutistumasta käyttökelvottomiksi. Nyt päätin ottaa kovan asenteen ja KAIKKI liian pienet tai rumat menevät armotta pesusta tullessaan kierrätykseen. Ei ole mistään kotoisin nuukana kotonakaan kulkea vaatteissa missä ei tunne itseään nätiksi tai ne eivät ole edes mukavia päällä. 

Nyt kertakaikkiaan lopetan olemasta Sulo Vilen ja olen ihan varma siitä että jäljelle jää silti paljon ja vähän vielä enemmänkin vaatteita joissa viihtyy ja tunteen itsensä jokseenkin kauniiksi. 

Ihan uteliaisuudesta kysyn, onko siellä ruudun toisella puolella kenelläkään sama Sulo Vilen-ongelma? Nuorisolle tiedoksi, Sulo Vilen oli fiktiivinen kaiken säästävä nuuka hahmo komediasarjassa Tankki Täyteen (klik), joka naurattaa ainakin minua vieläkin. 

Joskus nuorena katselin mummini tavaroiden säästövimmaa kauhulla ja ajattelin että minusta ei koskaan tule samanlainen...:)) 

Joopa joo, ei se omena vaan kovin kauaksi puusta voi lentää ilman siipiä...:)

Vaikka blogi on nyt päivittynyt vähän harvemmin niin koitan instassa jakaa teille vähän sitä kauneutta mitä näen kotona ja ympärilläni joka päivä. Ulkopuolella maailma on nyt vähän aikaa ruma, mutta silti ympärillä löytyy kauneutta ja hyviäkin asioita. Mm makuuhuone sai uutta tapettia viime viikolla, siitä kohta lisää blogissakin. Ja mun hulvattoman hauskat tulppaanit valtaa tilaa olohuoneessa...

 Vähän jotain ryppyvoidettakin on taloon kulkeutunut. 

Pitäkää huolta itsestänne ja toisistanne ihanaiset<3

As I bought this tunic I decided not to hold on to anything too Small, too ugly or something unpractical anymore. I have huge Project going as I am sorting out my clothing and letting everything I dont love anymore to go. Im not actually putting good clothes to trash, but recycling them in one way or another. I admit Im a bit cheap (yeah, just look at the blog name) and I have hard time to let go of clothes that are just a bit too Small or I dont like anymore... Now I have promsed to myselft to change and hold on to only the best and the pretty ones. If I would let go even half of my clothes I would Still have more than enough to last my lifetime. 

How about you? Do you hold on to clothes and have hard time recycling the ones you dont like anymore?

Kolean päivän asu ja ajatuksia maailmanmenosta - Outfit for a chilly day....

Heipat taas ruudun tältäkin puolelta. 

Edellisestä postauksesta on aikaa taas vierähtänyt, on olevinaan töiden jälkeen niin vähän vapaata aikaa ettei oikein ole ehtinyt koneelle. Ja viikolla pidin yhden vapaapäivänkin, jonka käytin kokonaan maalaamiseen. Maalasin tuulikaapin komeron ovet, takan edustan klinkkerit, yhden pöydän ja kaikkea muuta pientä. Siinä se koko päivä oikeastaan menikin. Illalla olin jo ihan poikki ja kroppa huuteli lihaksista joita en tiennyt olevan. Konttaaminen tuolla lattiatasolla maalarinteipin kanssa ei ollut mitenkään erityisen hauskaa, mutta tykkäsin kyllä lopputuloksista. 

Viime postauksen jälkeen maailma on mennyt mullin mallin, erilaisia ohjeistuksia, harmia ja hysteriaakin aiheuttaa Korona virus. Meilläkin töihin oli torstaina ilmestynyt joka kerroksen ovelle varoituskyltti ja iso pullo käsidesiä, sisään ei saa mennä sitä käyttämättä ja kaikenlaista muuta, mm. etäpäivät ovat suotavia ja isot kokoontumiset pannassa. Minä olin jo muutenkin perjantaina etänä kun oli sellainen työpäivä, jota on hankala tehdä konttorin hälinässä. Läppärikin on nyt kuulemma otettava joka päivä mukaan kotiin siltä varalta jos konttori suljetaan. 

Täytyy nyt 5-kymppisenä todeta että ei tällaista menoa ole vielä tähän elämänikään nähty. Kaikkea on tullut nähdyksi, mutta ei ihan tuollaista vessapaperin hamstrausta ja sellaista apteekkijonoa että hovikuvaajakin jätti päänsärkypillerit hakematta. Leivätkin olivat loppuneet kaupasta.  Saa nähdä mitenkä minun huomenna illalla käy kun pitäisi hakea äidin reseptilääkkeet apteekista. Se on ehkä niitä viimeisiä paikkoja joihin juuri nyt haluaisin mennä. Ja juuri äsken hovikuvaaja kävi näyttämässä ystävän postauksia, jossa kaupan kaikki hyllyt olivat käytännössä tyhjät. Meillä on onneksi ruoka-aineita kaapissa ihan riittävästi, mutta tuli vähän sellainen olo että pitäisikö nyt varmuudeksi hakea jotain. 

Päivän asu on tuttua sadesään perusasua. Tuntuu että ole melkein koko talven kulkenut samoissa saappaissa, jotka eivät niin välitä vedestä. Perusasuna useimmiten joku näistä teillekin jo tutuista lämpimistä neuletakeista. Nyt pari päivää paistanut aurinko tuntuu ihan kummalliselta, vaan huomenna jo taas sataa vettä. Liki 0-asteinen vesi ei paljon houkuttele keväiseen pukeutumiseen tällaista vilukissaa vaan edelleen mennään lämpöisissä neuleissa. Onneksi niissä on sentään vähän valinnan varaa. Nyt oli harmaata ja mustaa, huomenna jotain muuta. Viihdyn juurikin neuletakeissa, niistä saa helposti varioitua asusteilla ja väreillä vaihtelevia asuja, mutta samoissa saappaissa kulkeminen alkaa tuntua jo melkoiselta kaurapuurolta. 

Huomaan edelleen sadekelien vaikutuksen mieleen todella voimakkaana, kuten kuvassakin näkyy meillä vielä kyntteliköt sisällä, enkä edes ajattele niiden pois laittamista ennen kuin sää säilyy vähän aurinkoisempana. Sadesäällä kun on tuolta kurasta ja märästä tullut koirien kanssa, on pakko vähän nauttia vielä mieltä lämmittävistä kynttilöistä ja koristevaloista kuivissa sisätiloissa. Onneksi mieltä piristää uusi ekotuoksu, sekin nimeltään Hygge, vaikka onkin marjaisia ja vaniljainen. Ekotuoksut ovat ihania, ainoa haittapuoli on se että pitkään tuo tuoksu ei iholla säily. 

Jonkinmoisen ekotuoksun voisi muuten tehdä itsekin, aromaattisista tuoksuöljyistä, siitä oli juttua lehdessä hiljattain, suhde on suurinpiirtein 1 tippa eteeristä öljyä ruokalusikalliseen oliiviöljyä. Ajattelin kokeilla josko tuollaisella laventeliöljyllä olisi vaikutusta uneen. Viime aikoina uni on ollut ihan ihmeellisen pätkittäistä.

Mitä kuuluu sinne ruudun toiselle puolelle? Olisi kiva kuulla ajatuksia ja piristysvinkkejä sadesäälle ja Korona virukselle. 

Kaikesta huolimatta, Aurinkoista Sunnuntai-iltaa ihanaiset<3 

Chilly rainy days seem to be the basics of this Winter/Spring. I have my uniform for these days. Black boots (they do stand some rain), warm cardigan (different colors diffrent days, today was graphite grey) and warm scarf. After couple of dry days and sunshine its going to be rainy again tomorrow so I will use some of my warm cardies and (again) Black leather boots…. 

Waiting for Spring here! Allready bought a new organic scent called Hygge. Loving the fruity and vanilla flavour.

Enjoy your Weekend<3 

Kaksi klassikkovaatetta yhdessä - Two classic items together...

Minusta kaikkien klassikoiden äiti on musta pooloneule. Mielellään juuri tämmöinen ylisuuri vieläpä. Tämä samainen neule on ollut monissa asukuvissa, se on useamman vuoden vanha ja juuri pesin sen ja käytin uutta Ruohonjuuresta ostamaani villalanoliinia huuhteluaineena ja se on kuulkaa ihan paras! Villa saa takaisin kulutuksessa menettämäänsä lanoliinia ja puhtaan ja kivan tuoksun aineen sisältämästä aidosta laventeliöljystä ja oliivisaippuasta. Olen nyt käyttänyt sitä huuhteluaineena kaksi kertaa ja uskallan jo suositella. Ensimmäisen kerran käytin sitä vähän kutistuneeseen neuletakkiin, joka sai lisää kokoa ja joustavuutta pesun jälkeen ja mahtuu taas päälle! 

Takaisin tähän klassikkoasiaan. Siis musta neule on pelastanut niin monta huonoa asupäivää, toiminut flunssaisen lämpöhuopana lääkärireissuilla ja pikapelastajana kauppareissullakin. Siitä on luultavasti tullut eniten käyttämäni vaate viime vuosina. Sama mitä sinne laittaa alle, vaikka olisi yöpaita, kukaan ei huomaa sen jättisuuren koon ansiosta yhtään mitään. Ilman rintsikoitakin siinä voi kätevästi kulkea, suuri koko peittää senkin asian. Sanoisin että minulla on käynyt hyvä tuuri kun olen sen aikanani alesta bongannut, ei nimittäin kylläkään ollut ihan halpa, mutta on todella ollut joka pennin arvoinen. 

Tällä kertaa yhdistin sen toiseen klassikkoon eli kamelinväriseen villakangastakkiin. Ei ole ehkä muuten suosikkivärini takeissa, mutta mustan kanssa toimii. Omani on vähän tuollainen kiiltäväpintainen eikä näin ollen ihan paras kuvattakaan. Klassisen siniset farkut, mustat talvi-jodhpurit, klassikoja nekin omalla tavallaan. 

Eipä ole montaa päivää tämän talven aikana ollut että olisi voinut käyttää muutakin kuin sadetta kestävää takkia. Jospa nyt tulisi keliä klassikoillekin. Olen kyllä jo vakavasti harkinnut että pitääkö lämminvuoristen sadetakkien hankintaa harkita ensi talveksi? Tuntuu jo että on käyttänyt koko talven yhtä ja samaa takkia. 

Teinpä myös löydön viime viikolla siivotessani. Löysin nämä ihanat korkonilkkurit komeron perukoilta ja ajattelin jo että ovat joutuneet sinne kun eivät enää mahdu jalkaan, mutta olinkin väärässä. Hyvin mahtuvat ja jo töissä niissä yhden päivän kopistelin ja ovat myös mukavat jalassa. Ihan no-name nilkkurit. Ajattelin yhdistää ne tuohon komboon mustan neuleen ja villakangastakin kanssa ja tulee vähän erilainen asu. 

Aurinko paistaa, piha odottaa. 

Ihanaa sunnuntaita<3

What is more classic than black polo sweater? Nothing. The other item brown wool coat is also been classic for decades so it still works. They work well together also. What do you think? Using different shoes and accessories you get many different variations. This black sweater has saved so many bad outfit diays that I cant even start to count. Goes with anything and everything. 

Sunny Sunday <3