Näytetään tekstit, joissa on tunniste remontti. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste remontti. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 31. toukokuuta 2020

Tummaa kukkatapettia työhuoneeseen - Dark flowery wallpaper...













Heipat täältäkin ruudun takaa. 

Instaa seuranneet ovat huomanneet että työhuoneessa tapahtuu kummia. Huone ei ole koskaan aikaisemmin ollutkaan blogikuvissa sillä se on ollut melkoisen täysi tavaraa ja sekasortoa. Nyt sille on käynyt iso muodonmuutos. Kukkatapettia ja aika voimakasta sellaista. Mietin tapetteja varmaan pari kuukautta ja päädyin aina vaan samaan lopputulokseen. Huoneessa oli myös koko seinän kattava erittäin vanha modulikirjahylly, josta säästin nyt vain osan ja maalasin senkin nekin osat oliivin vihreäksi. Älkää säikähtäkö, en ole ihan noin huono maalaamaan vaan tyyli jossa siveltimen vedot ja epätäydellisyys näkyvät on täysin harkittua. Vielä olisi edessä vahaaminen niiden osalta. 

Mitä tapettivalintaan tulee, se melkoisen poikkeuksellinen, mutta luotan omaan vaistooni siitä että viihdyn sen tummassa tunnelmassa. Nyt kun teen etätöitä enemmän, kaipaan luovuutta, värejä ja muuta höttöä sen vastapainoksi. Ja luotan itseeni siinäkin mielessä että aika pitkään kodin pinnat ja tekstiilit ovat olleet samanlaisia, enkä ole kokenut tarvitsevani niihin mitään muutosta. Esim samat verhot roikkuvat ikkunoissa kesät talvet, pesen välillä ja ripustan takaisin. Ennen vaihdoin niitä aina silloin tällöin kun kyllästyin johonkin. Vanhemmiten olen enemmän varma omasta sisustussilmästäni ja maustani. 



Nyt vihdoin huone pääsi eroon myös vanhoista sälekaihtimista (vihaan vanhoja rumia sälekaihtimia yli kaiken ja tässä talossa ne olivat jo alun perin ja se että joka ikkunassa ne ovat olleet vain ison ikkunan osalta ja sivulla olevista on saanut joko aurinko paistaa silmiin tai ne on täytynyt peittää sivuverholla) ja sai valkoisen pimennysverhon (kappa on väliaikainen kunnes löydän jostain valkoisen), joka pimentää myös nuo sivuikkunat jotta ei aurinko paista silmiin ja haittaa näytön katselua. Lisäksi se eristää kuumaa kesällä ja kylmää talvella. 

Huoneen tyyli jakaa varmasti mielipiteet kahtia. toinen tykkää uudesta ja kiiltävästä ja minä taas tykkään vanhanajan tunnelmasta. Aluksi oli tarkoitus maalata apteekkarin lipastokin oliivinvihreäksi mutta tapetoinnin jälkeen totesinkin että se ihan kiva tuollaisena. Työpöydästäkin maalaisin vain päällipinnan ja kirjahyllyynkin jätin osan hyllyistä ruskeaksi. Tykkään epätäydellisistä yksityiskohdista. Täydellisyys ei ole mun juttu. 
Nyt täytyy kyllä myöntää että itsellä tuli tapetointikiintiö täyteen vähäksi aikaa. Tapetista sen verran että vaikka on kuitutapetti niin tuossa ei ole mitään muoviyhdisteitä käytetty vaan se on hengittävä. Hengittäviä kuitutapetteja tekevät ainakin Borås ja Sandberg.



Antiikkivahalla ja sabloonalla kuviota pöydän pintaan

Koen olevani etuoikeutettu kun saan kotona stressaavan työn vastapainoksi toteuttaa välillä luovuuttani.

Mitä ajatuksia huoneen ilme siellä ruudun toisella puolella herättää?


Flowers on Wallpaper. I like. My new Office room where I work when Im not at the actual Office in town. What do you think about the old fashioned and bold vibe?


lauantai 18. huhtikuuta 2020

Pientä keväistä pintaremppaa ja tapettivalintaa - Little Spring home renovering...





Heipat täältä ruudun toiselta puolelta<3


Uusimaa on nyt vapautettu, mutta mihinkä sitä ihminen lähtisi kotoaan? Ei nyt ainakaan kovin mielellään mihinkään ihmisten ilmoille vielä Koronan vuoksi.






Uutisissa myös sanottiin että Korona on saanut ihmiset tapetoimaan ja remppaamaan ja siivoamaan varastoja...  Väittäisin että myös kevät ja loma-aika. Minäkin olen lomaillut tämän viikon, mutta remppaa on tehty jo aikaisemmin. Ennenkin kuin Korona tuli. Jos nyt lyhyesti luettelisi mitä enimmäkseen minä (tapetoinnissa myös hovikuvaaja) olen saanut täällä aikaiseksi viimeisen kahden kuukauden aikana, niin tuulikaapissa on maalattu kaapistojen ovet, vaihdettu vetimet (ei saa nauraa, tykkään pilkullisista, joskus pitää tehdä jotain hauskaa), asennettu yhdelle seinälle samaa tapettia kuin makkariin, se sopi oikein hyvin vanhanajantyylisten valkoisten kalusteiden seuraksi. Ja kun sitä jäi siis jonkin verran yli vieläkin, kodinhoitohuoneen seinä sai myös tapettipläjäyksen ja ja siistiytyi taas vaihteeksi.
















Lisäksi olen maalannut useamman kuluneen kynnyksen ja takaoven sisemmän oven ja tietysti eteisen yhden seinän, siitä jo puhuin viime postauksessa. Ja takan edessä olevat laatat vaihtoivat myös väriä valkoisesta neutraaliin beigeen. Takkakin on maalauslistalla kunhan ehdin. Eli aikalailla täällä on vähänä vapaa-aikana tullut kyllä heiluttua remonttivälineiden ja maalipurkkien kanssa. Luulen että olisin täällä heilunut ilman Korona-virustakin.


Mutta tapeteista ajattelin vaihtaa ajatuksia teidän kanssanne. 

Mietin tuossa kun tallustin täällä taas kamera kädessä että mikä minua henkilökohtaisesti tapeteissa viehättää. Ja tulin siihen tulokseen että tapeteilla saa parhaiten vahvaa vanhanajan tunnelmaa ja elävyyttä valkoisen rinnalle sekä perinnevärien kanssa. Meillä oli jo edellisessä asunnossa keittiössä ja makuuhuoneessa vähän sellaiset vanhanajan tyyliset Boråsin tapetit. Keittiössä alhaalla vanhanajan raitaa, boordi välillä ja yläosahillittyä keltapohjaista kukkatapettia. Makuuhuoneessa oli vain hillittyä kukkatapettia. Tykkäsin niistä kovasti ja ilmeisesti ne olivat myös seuraavan asukkaan mieleen koska ei vaihtunut niitä pois. Sen jälkeen samaan asuntoon muutti anoppi, joka myöskin tykkäsi niistä. Taisi olla tapetoimassakin niitä alkuperäisiä.

Mitä vanhemmaksi tulen, sitä tärkeämmäksi koen ympäristön jossa eniten oleskelen ja se on tietysti nykyään koti. 
Noh, työpaikalla tai matkalla sinne tai pois taidan normaaliajalla olla saman verran, mutta koti on kuitenkin se kaiken sydän. Ja kyllä se tunnelma missä viihdyn on nimenomaan sellainen vähän vanhanajan tunnelma. Ja oikeastaan puutalokin jo henkii sellaista tunnelmaa ja on helposti muunnettavissa vanhanajan tyyliseksi. Sisustuksen pitää seurata talon tunnelmaa. Se luo harmoniaa kokonaisuuteen.


Ehkä tapettirakkaus on istutettu minuun jo lapsena sillä lastenhuoneen yhdellä seinällä oli vaaleanpunainen tehostetapetti, jossa pilvenhattaroiden päällä istui erilaisia muumihahmoja. Ja se oli siis 70-luvun alussa. Nythän muumitapetit ovat taas lastenhuoneiden suosikkeja. 


Ruotsalaisethan ovat meitä innokkaampia tapetoijia ja siellä näkee paljon sitä vahvaa vanhanajan tunnelmaa tapeteissa. Suomessahan myös länsirannikolla on vahva perinne vanhoilla taloilla ja sisustuksilla. Instagramista löytää myös hakusanoilla upeita tapetointeja.

Tapettivalmistajissakin parhaita kuoseja löytyy juurikin ruotsalaisilta Sandbergiltä ja Boråsilta. Suurin osa kuitutapetteja nykyään vanhojen paperitapettien sijasta. Selvitin vähän noiden kuitutapettien koostumusta (ekologisuus mielessä) ja soitto maahantuojalle ja muu tiedon etsiminen paljasti ettei kummankaan tapeteissa käytetä pvc-päällystettä kuten useimmissa Euroopassa tehdyissä kuitutapeteissa tehdään. (Värisilmän sivuilla oli muuten mielenkiintoinen tietoisku ekologisemmista remppavalinnoista täällä). 

Arvatkaapa muuten miksi kodinhoitohuoneen uudesta verhosta löytyy perhosia? Olin ostanut verhon joskus samaan aikaan kun reilu vuosi sitten olohuoneeseen vaihdettin sälekaihtimien tilalle rullaverhot. Sen piti olla samanlainen yksivärinen ja tulla alun perin keittiöön, mutta kuinkas kävi? Keittiöön sitä ei silloin asennettu ja se on odottanut komerossa parempia aikoja. 

Kävin tekemässä muita asioita ja jätin hovikuvaajan asentamaan yksiväristä rullaverhoa kodinhoitohuoneeseen ja kun tulin takaisin, siellä olikin perhosia!!! Paketissa oli maannut siis vuoden verran väärä verho! Paketin tekstissäkin luki että yksivärinen.  Ajattelin että olkoon, eihän kukaan ota takaisin vuosi sitten ostettua verhoa, niinpä meillä on nyt perhosia...Suurpiirteistä remppaa siis.


No miksi taas puhun tapetista. No siksi kun yksi kodin huoneista on saanut olla alkuperäisessä asussaan. Siellä on mitäänsanomaton paperitapetti joka on nyppinyt pliisuudellaan minua kaikki nämä vuodet ja sen huoneen uudelleentapetointi on seuraava suurempi projektini....

Voi olla että haukkaan ison palan, sillä siellä vaihtaa väriä sekä tummat huonekalut että siis seinät. Ihan täysin. Kokosin alle ehdokkaita joita olen käynyt läpi ja pähkäillyt jo kuukausia. Luotan siihen että päätös johon loppujen lopuksi tulin on oikea. Osaatteko arvata mikä allaolevista oli lopullinen valinta? 



















Aurinkoista lauantaita<3 







Im big fan of wallpapers and after putting that Borås Thistle up in the bedroom I was left with some extra, so I decided to put wallpaper to the laundry room and right in the entry way to the house. Since I had allready done some wallpainting and painted the entry way cabinet doors and  changing the doorknobs to funny dotted ones I think now the entry way is fun. Even hobby loves it. 

It doesnt look bad in the laundry room either and Im allready planning my next wallpapering to one of the bedrooms. 

Sun is shining, Enjoy your Weekend<3



















sunnuntai 5. huhtikuuta 2020

Tapetin lämpimään syliin nukkuamaan - Sleeping in wallpapers arms...






Tunnen itseni kuningattareksi. Kyllä vaan,  saa hieraista silmiä. Ihan Kuningattareksi. On sitten korona-aika tai mikä hyvänsä niin kauneus on ihmisen sielulle hyväksi...:))




 Sanotaan että kauneus on katsojan silmissä, katsotaan mitä te tykkäätte makuuhuoneen uudesta tapetista. Valitsin tarkoituksella otsikon alle tuollaisen pimeän ja hämyisen kuvan, jotta saisi käsityksen siitä miltä makkarissa näyttää kun sinne oikeasti menee pimeään aikaan nukkumaan. Kuvasin tapettia eri valossa eri päivinä, jotta saisi käsityksen siitä miten tapetti aina elää valon mukaan. 




Tapetti on Boråsin easy up mallin nimi Thistle (Ohdake), missä liisteri laitetaan seinään ja tapetti sitten vasta. Todettiin taas hovikuvaajan kanssa (jolta siis lievästi sanottuna paloivat hermot liisterin kanssa) että tuo tapa varsinkin hämärässä tilassa yli 5-kymppisille joiden lähinäkö ei todellakaan sano onko seinän joka sentillä liisteriä vai ei, ei ole millään lailla easy (ennenvanhaan liisteritkin olivat vaaleanpunaisia jotka sitten kuivuivat läpinäkyviksi) !!! Soitto ammattirempparille paljasti totuuden,  sen liisterin voi ihan yhtä hyvin vanhanaikaisesti laittaa tapettiin suoraan, niin he itsekin usein tekevät.


Kuvasin tapettia eri valoissa, enemmän tai vähemmän hyvin lopputuloksin, tämäkin tapetti on sellainen että se vaihtaa sävyä ja ulkomuotoa valon mukaan. Ja kahdesta ikkunasta huolimatta meidän makkari ei ole siitä valoisammasta päästä. Toisesta ikkunasta valon määrää rajoittaa maakellari ja toisesta kuisti. Oispa kiva jos makkarista vielä olisi muuten pääsy kuistille suoraan, mutta eipä ole. Tuolta osin tämä talo on varsinainen suunnittelun kukkanen. Olohuoneessa on ovi joka on suljettu, siitä pääsisi suoraan pihalle, mutta ei kuitenkaan kuistille.

Meni taas jaaritteluksi... yksi remppahomma kerrallaan. Nyt oli siis uuden makkarin päätyseinän tapetointi. Niin kauan kuin muistan meillä on useammassakin makkarissa ja kodissa ollut sängyn päätyseinässä tapetti. Jotenkin se vaan kuuluu asiaan. Niin nytkin. Meillähän muutettiin makuuhuone toiseen huoneeseen syystalvella kun äiti tuli meille vähäksi aikaa asumaan ja jouduttiin tekemään muutoksia etteivät koirat pääse kaatamaan vanhusta. 

Remppa-asioissa olen usein tosi kärsimätön, niin nytkin. Tein tapettivalintaa ja listoja sopivista varmaan viikkotolkulla, taivastelin hintoja, yritin etsiä sopivaa ja edullista, kunnes tajusin että tapetin menekkilaskurilla laskettuna päätyseinään riittäisi jopa 2 rullaa tapettia ja muistin että rautakaupan poistohyllyssä oli tuo Thistle tapetti jota olin käynyt hipelöimässä jo moneen kertaan viimeisten kuukasien aikana. Niinpä hurautimme rautakauppaan ja tapetti ja liisterijauhe lähtivät sieltä mukaan muutama viikko sitten. Tapetti pääsi seinälle samantein ja kun yhdistää kauniin tapetin, pimennysverhot ja uuden kaukosäätimen jolla säätelen yöpöydän lamppua ja toista pöytälamppua suoraan sängystä tai makkarin ovelta niin tunnen itse todella etuoikeutetuksi. Ihan kuningattareksi...:)) 



Olen ihan rakastunut tähän kaukosäätimeen (setti mihin kuuluu yksi säädettävä älylamppu ja kaukosäädin, maksoi 20 euroa). Makkarissa siihen lisätty toinen älylamppu jotka säätyvät samalla säätimellä. Syttyvät, sammuvat, himmenevät ja vielä valon sävynkin voi muuttaa kylmästä lämpimään ja päinvastoin). Kaukosäätimellä on oma paikkansa yöpöydän kyljessä josta otan sen sitten matkaani sytytettyäni ensin valot. Meillä se on jopa turvallisuuskysymys kun monta eläintä saattaa nukkua juurinkin kulkuväylällä.... 







Ihana makkari ihana nukkua tapetin sylissä<3



Aurinkoista sunnuntaita<3 




In case you wonder why I say sleeping in wallpapers arms, its how I feel… I love my new Wallpaper in the bedroom. I know everyone doesnt agree but I love beautiful wallpapers and since we didint have it in our new bedroom, we had to put one up. I love having wallpaper in the head of the bed. I dislike all separate head boards and just simply love Wallpaper. 
This Wallpaper is Borås Thistle and it has sweet old fashioned vibe that I aim for in my home deco style. Im also happy about my lamp remote. I makes life easier when you can controll your table lamps with remote. It controls the warmth of the light, switch on and off or dim. Just love it. Feels like Im the queen of bedroom…:))

Enjoy your sunny Sunday<3






sunnuntai 26. toukokuuta 2019

Keittiön makeover etenee - Kitchen makeover moves ahead...











Viime kesänä aloitin keittiökaappien maalauksen ja tuli sen kanssa pieni burnout. Nyt maalaus muutama viikko sitten lomalla taas vähän eteni. Sain viimein jääkaappien yläpuoliset ovet maalattua kesältä jääneellä ulkokalkkimaalilla. Koska vetäisin takaneduksen kaakelit samalla kalkkimaalilla, niin maalihan tietysti loppui kesken kun piti vielä maalata ikkunan viereiset pyökin väriset pinnat. Eräänä päivänä ohimennessä kävin K-Rauta 75:sta hakemassa no-name tavalliseen sisämaalaukseen tarkoitetun kalkkimaalipurkin noita sivuseiniä varten. 






Oli muuten aivan törkeän huonoa ja kallista no-name kalkkimaalia, en suosittele, purkkikin oli vajaa, joten vielä jäi ikkunan vasemman puoleinen pinta maalaamatta. 

Laitoin myös hyllyjen alareunaan ja laatikoiden reunoihin  mustavalkoisen Washi-teipin rajaamaan vähän pintaa. Washi-teipistä tuntuu tulevan meikäläisen tunnusmerkki. Sillä on helppo (ja halpa) tehdä omaleimaista viimeistelyä joka antaa vähän särmää näkymään. 




Verhojen alta piilosta muuten löytyy meidän kierrätyskeskus. Siellä on oma laatikkonsa metallille, lasille ja iso juuttikassi muoville. Sievästi piilossa. 

Vielä pitäisi jostain löytää samanvärinen petsi pöytätason reunaan kuin on ylähyllyjen alasuojalista ja ehkä laittaa tuo alakaappien pyökinvärinen kulma samalla petsillä? Kun vihdoin pääsen kaikesta pyökinväristä eroon, laitan kyynerpäät ristiin. Talon alkuperäinen rakentaja on TODELLA rakastanut pyökinvärisiä pintoja... Minulle niistä tulee aina ysärin melamiinikalusteet mieleen ja koko 90-luku mieleen. No onhan se tietysti loogista kun tämä talo on valmistunut 1990.






Keittiön ulkonäkö on meillä tärkeä siksikin että olohuone ja keittiö ovat yhtä ja samaa avointa tilaa. Tupakeittiöksi tätä sisustusratkaisua kaiketi kutsutaan. Keittiöstä on myös tässä viime vuosina karsittu eri värisiä asioita juuri samasta syystä. Pienkodinkoneet ovat joko mustaa tai valkoista, uudet astiatkin, jotka tiedän olevan paljon esillä olen pyrkinyt hankkimaan vaaleissa sävyissä. Poikkeuksen tekevät häälahjaksi saatu sinivalkoinen vanhanajan astiasto ja muutamat muut sinivalkoiset astiat. Nekin tekevät jo vähän levotonta tunnelmaa, mutta koska kaappitilaa on suhteellisen rajatusta, saavat olla esillä, josta niitä on helppo ottaa käyttöön ja säilyvät myös paremmin ehjänä. 


Seuraava pyökinvärinen hävityskohde sijaitseekin eteisessä ja melkein jo sain hovikuvaajan lupaamaan sen maalauksen kunhan siihen löytyy aikaa ja sopiva harmaa sävy. Eteisessä sijaitsee rakenteisiin ympätty vaatekaappi/naulakko jossa on pari yläkaapin ovea, 1 pitkä ovi ja kaapin kylki pyökin väristä melamiinia!! Voi elämän kevät. Onneksi nykyään on maaleja joilla pystyy maalaamaan melamiinia, vielä 15 vuotta sitten se oli sula mahdottomuus. 
Itse maalaminen on kuitenkin ihan kivaa ja ehdottomasti edullisin tapa remontoida ja uudistaa. 

Uutta eteistä odotellessa, sota pyökin väriä vastaan jatkuu...



Beech colored kitchen is slowly turning into a nice combination of white and grey and little dark colored Wood. I didnt get to finish painting over kitchen cabinets last summer so couple of weeks ago when I had a week long summer vacation I too paintbrush into my hand and painted the doors above freezers and the nearest side Wall. Slowly but surely beech color is going to be SO extinct from this house and Im soooo happy...




keskiviikko 29. elokuuta 2018

Keittiön pieni facelift I - A little facelift of the Kitchen...







ovien alareunat viimeistelin washi-teipillä


Meidän keittiö on ollut (ja on osittain vieläkin) niin ruma, etten ole koskaan halunnut sitä postauksissa esitellä, mutta nyt teen pienen poikkeuksen, sillä susirumat keittiön pyökin väriset kaapinovet maalasin nyt vihdoin valkoisiksi, siltä osin kun maalia riitti. Muutama yläkaapin ovi jäi vielä pyökin väriseksi ja pari päätyä odottaa maalaustaan. 




Keittiö on ollut koko meidän täällä asutun ajan alkuperäisessä asussaan kaappien kahvoja lukuunottamatta, ne vaihdoin jo aika monta vuotta sitten kun vanhat kahvat aiheuttivat ylimääräistä huonovointisuutta. Pyökin ja koivun värisyys sisustuksessa on jotain jolle olen kertakaikkisen allerginen. Melkein mikä vaan muu väri tai minkä muun värinen puu hyvänsä käy. Johtunee varmasti siitä että kun on elänyt 90-luvun ja nähnyt ne tuhannet pyökin väriset melamiini huonekalut mitä silloin tursusi markkinoille, se on jättänyt pysyvän jäljen muistiin. Pyökin väri aiheuttaa sellaisen välittömän "iik- 90-luku meni jo-reaktion." En vaan mahda sille mitään.








Tarkoitus on vielä maalata loputkin ovet ja sen jälkeen käsitellä jälkeen jäävät päätylevyt joko valkoisiksi tai tumman puun väriseksi kuten tiskipöydän yläpuolella on. Työpöydän ulkoreunasta tulee myöskin tumman puun värinen, joten keittiö on muutenkin vielä vähän work-in-progress. Hitaasti mutta varmasti on mun uusi logan. 

Maalia on tällä hetkellä kaksi kerrosta, kolmas kerros olisi ehkä tuottanut vielä tasaisemman lopputuloksen, mutta ehkä sitten talvella vetäisen sen kolmannen kerroksen. Nyt oli yksinkertaisesti liian kuuma. 


Tälle keittiölle ei kannata tehdä mitään suurta ja kustannuksia vaativaa remonttia sillä kaapit ovat jo lähtökohtaisesti mittavirheellisiä ja vähän niin ja näin. Budjetin puitteissa ja muutenkaan en ole näihin sen enempää valmis satsaamaan. Mutta niin kauan kuin lottovoittoa odotellaan niin mennään näillä ja pienellä budjetilla. Hana menee varmaankin vaihtoon seuraavaksi. 





Keittiön nykyinen pöytä on saatu annetaan osastolta, tuolit ovat eri paria tarkoituksella kuten myös kahvimukit. Tuolit ovat paristakin anopin vanhasta keittiöstä perittyjä. Keittiön lautashyllyn alla oleva sivupöytä sivupöytä on vuosien takainen nimpparilahja hovikuvaajalta. 






Meillä tapahtuu kohtuu paljon keittiössä, siellä laitetaan ruokaa, ruokitaan koiria ja kissoja sekä ihan vaan seurustellaankin välillä perheen ja ystävien kanssa. Tavaraa on vieläkin paljon, vaikka tarpeetonta on laitettu poiskin. Kaikenlaista on kertynyt, joista en osaa ainakaan vielä ihan luopuakaan. Äidiltä aikanaan saatua yhtä ruusupurkkia on seurannut useampi kirpputorilöytö, mutta kaikki nekin ovat käytössä. Kätkevät sisäänsä mm. ruuanlaittoon käytettäviä siemeniä. Lasipurkeissa on eläinten ruokia käden ulottuvilla sekä yleisimpiä keittiössä käytettäviä jauhoja, pastoja, ryynejä. Tomaatit ja sipulitkin saavat olla esillä ja helposti käytettävissä.



Toisaalta luulen että vierastaisin ihan sellaista tip-top keittiötä, jossa ei olisi mittavirheitä eikä elämisen jälkiä. Uusi ja kiiltävä ei ole oikein oma juttu. Vuosi vuodelta tykkään enemmän rosoisesta ja elämää nähneestä vanhanajan tunnelmasta. Ihan sisusbloggaajienkaan pelkistettyihin keittiöihin joissa on vain kauniita tavaroita ei meidän tämä tavallinen keittiö yllä, mutta onpahan meidän perheen näköinen.




Kuinka siellä ruudun toisella puolella? Pitääkö keittiön olla mittavirheetön kovakiiltoien ihan uuden näköinen vai viehättääkö vanha enemmän? 


Our kitchen is very old and very modest. Until now its has had beech colored cabinet doors and I have hated those so much... Its been like a constant reminder that hey, we are from 90´s!! Now I finally painted the doors white and more contemporary. I did how ever run out of paint and the renovation will continue later. I want also to pain those beech colored middle parts to dark wood color. Just waiting for the next paintbrush inspiration...:))

Have a Great Wednesday evening<3 
-