Tummaa kukkatapettia työhuoneeseen - Dark flowery wallpaper...

Heipat täältäkin ruudun takaa. 

Instaa seuranneet ovat huomanneet että työhuoneessa tapahtuu kummia. Huone ei ole koskaan aikaisemmin ollutkaan blogikuvissa sillä se on ollut melkoisen täysi tavaraa ja sekasortoa. Nyt sille on käynyt iso muodonmuutos. Kukkatapettia ja aika voimakasta sellaista. Mietin tapetteja varmaan pari kuukautta ja päädyin aina vaan samaan lopputulokseen. Huoneessa oli myös koko seinän kattava erittäin vanha modulikirjahylly, josta säästin nyt vain osan ja maalasin senkin nekin osat oliivin vihreäksi. Älkää säikähtäkö, en ole ihan noin huono maalaamaan vaan tyyli jossa siveltimen vedot ja epätäydellisyys näkyvät on täysin harkittua. Vielä olisi edessä vahaaminen niiden osalta. 

Mitä tapettivalintaan tulee, se melkoisen poikkeuksellinen, mutta luotan omaan vaistooni siitä että viihdyn sen tummassa tunnelmassa. Nyt kun teen etätöitä enemmän, kaipaan luovuutta, värejä ja muuta höttöä sen vastapainoksi. Ja luotan itseeni siinäkin mielessä että aika pitkään kodin pinnat ja tekstiilit ovat olleet samanlaisia, enkä ole kokenut tarvitsevani niihin mitään muutosta. Esim samat verhot roikkuvat ikkunoissa kesät talvet, pesen välillä ja ripustan takaisin. Ennen vaihdoin niitä aina silloin tällöin kun kyllästyin johonkin. Vanhemmiten olen enemmän varma omasta sisustussilmästäni ja maustani. 

Nyt vihdoin huone pääsi eroon myös vanhoista sälekaihtimista (vihaan vanhoja rumia sälekaihtimia yli kaiken ja tässä talossa ne olivat jo alun perin ja se että joka ikkunassa ne ovat olleet vain ison ikkunan osalta ja sivulla olevista on saanut joko aurinko paistaa silmiin tai ne on täytynyt peittää sivuverholla) ja sai valkoisen pimennysverhon (kappa on väliaikainen kunnes löydän jostain valkoisen), joka pimentää myös nuo sivuikkunat jotta ei aurinko paista silmiin ja haittaa näytön katselua. Lisäksi se eristää kuumaa kesällä ja kylmää talvella. 

Huoneen tyyli jakaa varmasti mielipiteet kahtia. toinen tykkää uudesta ja kiiltävästä ja minä taas tykkään vanhanajan tunnelmasta. Aluksi oli tarkoitus maalata apteekkarin lipastokin oliivinvihreäksi mutta tapetoinnin jälkeen totesinkin että se ihan kiva tuollaisena. Työpöydästäkin maalaisin vain päällipinnan ja kirjahyllyynkin jätin osan hyllyistä ruskeaksi. Tykkään epätäydellisistä yksityiskohdista. Täydellisyys ei ole mun juttu. 

Nyt täytyy kyllä myöntää että itsellä tuli tapetointikiintiö täyteen vähäksi aikaa. Tapetista sen verran että vaikka on kuitutapetti niin tuossa ei ole mitään muoviyhdisteitä käytetty vaan se on hengittävä. Hengittäviä kuitutapetteja tekevät ainakin Borås ja Sandberg.

Antiikkivahalla ja sabloonalla kuviota pöydän pintaan

Koen olevani etuoikeutettu kun saan kotona stressaavan työn vastapainoksi toteuttaa välillä luovuuttani.

Mitä ajatuksia huoneen ilme siellä ruudun toisella puolella herättää?

Flowers on Wallpaper. I like. My new Office room where I work when Im not at the actual Office in town. What do you think about the old fashioned and bold vibe?

Pientä keväistä pintaremppaa ja tapettivalintaa - Little Spring home renovering...

Heipat täältä ruudun toiselta puolelta<3

Uusimaa on nyt vapautettu, mutta mihinkä sitä ihminen lähtisi kotoaan? Ei nyt ainakaan kovin mielellään mihinkään ihmisten ilmoille vielä Koronan vuoksi.

Uutisissa myös sanottiin että Korona on saanut ihmiset tapetoimaan ja remppaamaan ja siivoamaan varastoja...  Väittäisin että myös kevät ja loma-aika. Minäkin olen lomaillut tämän viikon, mutta remppaa on tehty jo aikaisemmin. Ennenkin kuin Korona tuli. Jos nyt lyhyesti luettelisi mitä enimmäkseen minä (tapetoinnissa myös hovikuvaaja) olen saanut täällä aikaiseksi viimeisen kahden kuukauden aikana, niin tuulikaapissa on maalattu kaapistojen ovet, vaihdettu vetimet (ei saa nauraa, tykkään pilkullisista, joskus pitää tehdä jotain hauskaa), asennettu yhdelle seinälle samaa tapettia kuin makkariin, se sopi oikein hyvin vanhanajantyylisten valkoisten kalusteiden seuraksi. Ja kun sitä jäi siis jonkin verran yli vieläkin, kodinhoitohuoneen seinä sai myös tapettipläjäyksen ja ja siistiytyi taas vaihteeksi.

Lisäksi olen maalannut useamman kuluneen kynnyksen ja takaoven sisemmän oven ja tietysti eteisen yhden seinän, siitä jo puhuin viime postauksessa. Ja takan edessä olevat laatat vaihtoivat myös väriä valkoisesta neutraaliin beigeen. Takkakin on maalauslistalla kunhan ehdin. Eli aikalailla täällä on vähänä vapaa-aikana tullut kyllä heiluttua remonttivälineiden ja maalipurkkien kanssa. Luulen että olisin täällä heilunut ilman Korona-virustakin.

Mutta tapeteista ajattelin vaihtaa ajatuksia teidän kanssanne. 

Mietin tuossa kun tallustin täällä taas kamera kädessä että mikä minua henkilökohtaisesti tapeteissa viehättää. Ja tulin siihen tulokseen että tapeteilla saa parhaiten vahvaa vanhanajan tunnelmaa ja elävyyttä valkoisen rinnalle sekä perinnevärien kanssa. Meillä oli jo edellisessä asunnossa keittiössä ja makuuhuoneessa vähän sellaiset vanhanajan tyyliset Boråsin tapetit. Keittiössä alhaalla vanhanajan raitaa, boordi välillä ja yläosahillittyä keltapohjaista kukkatapettia. Makuuhuoneessa oli vain hillittyä kukkatapettia. Tykkäsin niistä kovasti ja ilmeisesti ne olivat myös seuraavan asukkaan mieleen koska ei vaihtunut niitä pois. Sen jälkeen samaan asuntoon muutti anoppi, joka myöskin tykkäsi niistä. Taisi olla tapetoimassakin niitä alkuperäisiä.

Mitä vanhemmaksi tulen, sitä tärkeämmäksi koen ympäristön jossa eniten oleskelen ja se on tietysti nykyään koti. 
Noh, työpaikalla tai matkalla sinne tai pois taidan normaaliajalla olla saman verran, mutta koti on kuitenkin se kaiken sydän. Ja kyllä se tunnelma missä viihdyn on nimenomaan sellainen vähän vanhanajan tunnelma. Ja oikeastaan puutalokin jo henkii sellaista tunnelmaa ja on helposti muunnettavissa vanhanajan tyyliseksi. Sisustuksen pitää seurata talon tunnelmaa. Se luo harmoniaa kokonaisuuteen.

Ehkä tapettirakkaus on istutettu minuun jo lapsena sillä lastenhuoneen yhdellä seinällä oli vaaleanpunainen tehostetapetti, jossa pilvenhattaroiden päällä istui erilaisia muumihahmoja. Ja se oli siis 70-luvun alussa. Nythän muumitapetit ovat taas lastenhuoneiden suosikkeja. 

Ruotsalaisethan ovat meitä innokkaampia tapetoijia ja siellä näkee paljon sitä vahvaa vanhanajan tunnelmaa tapeteissa. Suomessahan myös länsirannikolla on vahva perinne vanhoilla taloilla ja sisustuksilla. Instagramista löytää myös hakusanoilla upeita tapetointeja.

Tapettivalmistajissakin parhaita kuoseja löytyy juurikin ruotsalaisilta Sandbergiltä ja Boråsilta. Suurin osa kuitutapetteja nykyään vanhojen paperitapettien sijasta. Selvitin vähän noiden kuitutapettien koostumusta (ekologisuus mielessä) ja soitto maahantuojalle ja muu tiedon etsiminen paljasti ettei kummankaan tapeteissa käytetä pvc-päällystettä kuten useimmissa Euroopassa tehdyissä kuitutapeteissa tehdään. (Värisilmän sivuilla oli muuten mielenkiintoinen tietoisku ekologisemmista remppavalinnoista täällä). 

Arvatkaapa muuten miksi kodinhoitohuoneen uudesta verhosta löytyy perhosia? Olin ostanut verhon joskus samaan aikaan kun reilu vuosi sitten olohuoneeseen vaihdettin sälekaihtimien tilalle rullaverhot. Sen piti olla samanlainen yksivärinen ja tulla alun perin keittiöön, mutta kuinkas kävi? Keittiöön sitä ei silloin asennettu ja se on odottanut komerossa parempia aikoja. 

Kävin tekemässä muita asioita ja jätin hovikuvaajan asentamaan yksiväristä rullaverhoa kodinhoitohuoneeseen ja kun tulin takaisin, siellä olikin perhosia!!! Paketissa oli maannut siis vuoden verran väärä verho! Paketin tekstissäkin luki että yksivärinen.  Ajattelin että olkoon, eihän kukaan ota takaisin vuosi sitten ostettua verhoa, niinpä meillä on nyt perhosia...Suurpiirteistä remppaa siis.

No miksi taas puhun tapetista. No siksi kun yksi kodin huoneista on saanut olla alkuperäisessä asussaan. Siellä on mitäänsanomaton paperitapetti joka on nyppinyt pliisuudellaan minua kaikki nämä vuodet ja sen huoneen uudelleentapetointi on seuraava suurempi projektini....

Voi olla että haukkaan ison palan, sillä siellä vaihtaa väriä sekä tummat huonekalut että siis seinät. Ihan täysin. Kokosin alle ehdokkaita joita olen käynyt läpi ja pähkäillyt jo kuukausia. Luotan siihen että päätös johon loppujen lopuksi tulin on oikea. Osaatteko arvata mikä allaolevista oli lopullinen valinta? 

Aurinkoista lauantaita<3 

Im big fan of wallpapers and after putting that Borås Thistle up in the bedroom I was left with some extra, so I decided to put wallpaper to the laundry room and right in the entry way to the house. Since I had allready done some wallpainting and painted the entry way cabinet doors and  changing the doorknobs to funny dotted ones I think now the entry way is fun. Even hobby loves it. 

It doesnt look bad in the laundry room either and Im allready planning my next wallpapering to one of the bedrooms. 

Sun is shining, Enjoy your Weekend<3

Tapetin lämpimään syliin nukkuamaan - Sleeping in wallpapers arms...

Tunnen itseni kuningattareksi. Kyllä vaan,  saa hieraista silmiä. Ihan Kuningattareksi. On sitten korona-aika tai mikä hyvänsä niin kauneus on ihmisen sielulle hyväksi...:))

 Sanotaan että kauneus on katsojan silmissä, katsotaan mitä te tykkäätte makuuhuoneen uudesta tapetista. Valitsin tarkoituksella otsikon alle tuollaisen pimeän ja hämyisen kuvan, jotta saisi käsityksen siitä miltä makkarissa näyttää kun sinne oikeasti menee pimeään aikaan nukkumaan. Kuvasin tapettia eri valossa eri päivinä, jotta saisi käsityksen siitä miten tapetti aina elää valon mukaan. 

Tapetti on Boråsin easy up mallin nimi Thistle (Ohdake), missä liisteri laitetaan seinään ja tapetti sitten vasta. Todettiin taas hovikuvaajan kanssa (jolta siis lievästi sanottuna paloivat hermot liisterin kanssa) että tuo tapa varsinkin hämärässä tilassa yli 5-kymppisille joiden lähinäkö ei todellakaan sano onko seinän joka sentillä liisteriä vai ei, ei ole millään lailla easy (ennenvanhaan liisteritkin olivat vaaleanpunaisia jotka sitten kuivuivat läpinäkyviksi) !!! Soitto ammattirempparille paljasti totuuden,  sen liisterin voi ihan yhtä hyvin vanhanaikaisesti laittaa tapettiin suoraan, niin he itsekin usein tekevät.

Kuvasin tapettia eri valoissa, enemmän tai vähemmän hyvin lopputuloksin, tämäkin tapetti on sellainen että se vaihtaa sävyä ja ulkomuotoa valon mukaan. Ja kahdesta ikkunasta huolimatta meidän makkari ei ole siitä valoisammasta päästä. Toisesta ikkunasta valon määrää rajoittaa maakellari ja toisesta kuisti. Oispa kiva jos makkarista vielä olisi muuten pääsy kuistille suoraan, mutta eipä ole. Tuolta osin tämä talo on varsinainen suunnittelun kukkanen. Olohuoneessa on ovi joka on suljettu, siitä pääsisi suoraan pihalle, mutta ei kuitenkaan kuistille.

Meni taas jaaritteluksi... yksi remppahomma kerrallaan. Nyt oli siis uuden makkarin päätyseinän tapetointi. Niin kauan kuin muistan meillä on useammassakin makkarissa ja kodissa ollut sängyn päätyseinässä tapetti. Jotenkin se vaan kuuluu asiaan. Niin nytkin. Meillähän muutettiin makuuhuone toiseen huoneeseen syystalvella kun äiti tuli meille vähäksi aikaa asumaan ja jouduttiin tekemään muutoksia etteivät koirat pääse kaatamaan vanhusta. 

Remppa-asioissa olen usein tosi kärsimätön, niin nytkin. Tein tapettivalintaa ja listoja sopivista varmaan viikkotolkulla, taivastelin hintoja, yritin etsiä sopivaa ja edullista, kunnes tajusin että tapetin menekkilaskurilla laskettuna päätyseinään riittäisi jopa 2 rullaa tapettia ja muistin että rautakaupan poistohyllyssä oli tuo Thistle tapetti jota olin käynyt hipelöimässä jo moneen kertaan viimeisten kuukasien aikana. Niinpä hurautimme rautakauppaan ja tapetti ja liisterijauhe lähtivät sieltä mukaan muutama viikko sitten. Tapetti pääsi seinälle samantein ja kun yhdistää kauniin tapetin, pimennysverhot ja uuden kaukosäätimen jolla säätelen yöpöydän lamppua ja toista pöytälamppua suoraan sängystä tai makkarin ovelta niin tunnen itse todella etuoikeutetuksi. Ihan kuningattareksi...:)) 

Olen ihan rakastunut tähän kaukosäätimeen (setti mihin kuuluu yksi säädettävä älylamppu ja kaukosäädin, maksoi 20 euroa). Makkarissa siihen lisätty toinen älylamppu jotka säätyvät samalla säätimellä. Syttyvät, sammuvat, himmenevät ja vielä valon sävynkin voi muuttaa kylmästä lämpimään ja päinvastoin). Kaukosäätimellä on oma paikkansa yöpöydän kyljessä josta otan sen sitten matkaani sytytettyäni ensin valot. Meillä se on jopa turvallisuuskysymys kun monta eläintä saattaa nukkua juurinkin kulkuväylällä.... 

Ihana makkari ihana nukkua tapetin sylissä<3

Aurinkoista sunnuntaita<3 

In case you wonder why I say sleeping in wallpapers arms, its how I feel… I love my new Wallpaper in the bedroom. I know everyone doesnt agree but I love beautiful wallpapers and since we didint have it in our new bedroom, we had to put one up. I love having wallpaper in the head of the bed. I dislike all separate head boards and just simply love Wallpaper. 

This Wallpaper is Borås Thistle and it has sweet old fashioned vibe that I aim for in my home deco style. Im also happy about my lamp remote. I makes life easier when you can controll your table lamps with remote. It controls the warmth of the light, switch on and off or dim. Just love it. Feels like Im the queen of bedroom…:))

Enjoy your sunny Sunday<3

Pienillä asioilla luksusta arkeen - Making luxury feeling with small things...

Heipat ruudun tältä puolelta pimeän sunnuntaiaamun merkeissä. Vieläkään ei ole tiedossa asupostausta, meillä on niin eri aikataulut hovikuvaajan kanssa arkena että kohdataan lyhykäisesti vain nukkumaanmenoaikaan. Aamulla kun lähden, muu perhe vielä nukkuu ja kun hovikuvaaja tulee töistä, olen jo menossa nukkumaan. Onneksi on sentään vapaat viikonloput. 

Täytyy ottaa jalusta käyttöön kunhan päivä tuosta hieman pitenee ja valoistuu. Vihdoin alkaa olemaan valoa ja inspiraatiotakin asuihin. "Talvi" on mennyt aika lailla perus seteissä, joista suuren osan olette jo ehtineet nähdä. 

Edellisissä postauksissa tarinoin siitä miten meillä myllättiin huonejärjestystä tuossa marraskuussa kun äiti majoittui tänne. Vielä jäi kertomatta mitä tapahtuikaan meidän vanhalle pienelle makuuhuoneelle. Valon vähyydestä johtuen kuvat eivät ole ihan  parhaita mahdollisia, pahoittelen. Pitäisi investoida parempaan kuvauskalustoon, se vaan ei ihan halpaa lystiä ole. 

Vanhasta makuuhuoneesta nimittäin tuli minulle uusi työhuone! 

Ekan kerran aikuiselämäni aikana minulla on oma työhuone, jonka olen itse sisustanut mieleiseksi, joskin kaikki huonekalut olivat jo olemassa. Ensimmäisen kerran minulla on myös oikea työpöytä, jonka ääressä kirjoitella ja laatikoissa tarvittava käden ulottuvilla. Ihana fiilis. Oma juttu ja paikka. Pöytä on ostettu syksyllä Torista 20 eurolla. Koristevalo maljakossa joka tuo ihanan valoisaa ja kaunista fiilistä on euron hopealanka ledeillä. Nojatuolikin on aikanaan Torista käytettynä ostettu, maksoi muistaakseni 50 euroa. Kirjahylly on Ikean liki halvin malli, ajaa asiansa tosi hyvin, nojatuolin vieressä valmiina kaikki lempikirjat, ei tarvitse pidemmältä haeskella. Jalkalampun valossa näkee lukea ja kutoa. Rahi on eteisestä päätynyt hetkeksi tänne, mutta tarkoitus olisi löytää jostain tähänkin huoneeseen oma rahi. Rahit vaan on ihan jäätävän hintaisia, en ole koskaan ymmärtänyt miten rahi voi maksaa saman verran kuin halpa sohva??? 

Lipasto on varmaan 20 vuotta vanha mäntypuinen, joka on maalattu muutama vuosi sitten kalkkimaalilla valkoiseksi, pieni kukkapöytä on osa sarjapöytiä jotka on aikanaan bongattu Porvoon kirppikseltä. 

Työtuolikin on saatu. Se oli pitkään piilossa häpeämässä rumaa sinistä väriään, kunnes hovikuvaaja sen minulle kaikista purkin pohjalta sekoitetuista kalkkimaaleista tehdyllä jämävärillä sen maalasi. Olin kokonaan unohtanut että kalkkimaalilla voi maalata myös kangasta. Tämäkin tuoli on nyt ollut käytössä maalattuna monen monta kuukautta, eikä maali edes halkeile. Pinta on vähän kovempi kuin normaalissa kankaassa, mutta työtuolissa se ei yhtään haittaa. 

Jopa verhotkin löytyivät valmiina kaapista. Olin jossain vaiheessa kuvitellut kaipaavani lyhyitä verhoja jonnekin ja ne olivat unohtuneet liinavaatekaappin. Kirjoituspäydän takana ei haittaa että ne ovat lyhyet. Piirongin päällä olevan pienen valaisimen olen ostanut 17 vuotta sitten silloisesta lähikaupasta. Se istua kökötti hyllyllä deodoranttien ja vessapapereiden vieressä. Kauppakin oli silloin vielä meidän olohuoneen kokoinen.

Lemppari on myös alle kympin tähtihuopa, johon välillä iltaisin kääriydyn nojatuolissa. Kaikki tämä tuntuu itselle tosi luksukselta, vaikka on hyvin edullisesti sisustettu huone. Luksusfiilistä saa aikaan myös edullisesti. Kaikista huoneen sisutuselementeistä tykkään ehkä eniten tuosta yhden euron valolangasta maljakossa.

Kivaa sunnuntaita sateesta huolimatta<3 

We re-organized our rooms at the house couple months back. The old Small bedroom is now my study and Im simply loving it! My own working table, armchair, bookcase whole sebang of my own stuff. I feel like a child in a new room. Best of all? Everything was allready at the house, just had to organize. Chair and the working chair are second hand. So is the working table. Drawer is 20 years old, I simply painted it white few years ago. Originally it was the color of pine tree. 

Oh, now Im enjoying my spare time here. 

Have a Great Sunday<3

Second hand sisustuksessa - Using Second hand items in decoration...

Heipat täältäkin puolen ruutua taas. 

Ulkona on melkein taas jo lumetonta ja märkää eli ihan mun suosikkisää. Tai sitten ei. Blogia kirjoittaessahan pitäisi olla kauhean poliittisesti korrekti eikä saa sanoa negatiivista. Nyt kuitenkin sanon! Jos tuo pimeä, märkä, sateinen ällöttävä keli jatkuu vielä viikkoja niin en kohta mene ulos ollenkaan. Välillä kuulee kun ihmiset sanoo että onpa kiva kun ei ole lunta ja on lämmin keli... Lämmin? Minä ainakin palelen tuolla kosteassa +1 kelissä aivan koko ajan. Autossakin mulla on varpaat jäässä kun pitää kääntää puhallusta ikkunoille. Lisäksi kun ajat tuolla tihku-, räntä- alijäähtynyt vesi-sateessa toista sataa kilometriä joka päivä, ei ole ikä yhtään eduksi. Ei näe enää samalla lailla kun nuorempana. 

Ja kun asuu hiekkatien varrella keskellä ei mitään ja piha ja koirat ovat koko ajan mutaisia niin kyllä se vaan välillä mieltä apeaksi vetää. Yritän sytytellä tuikkuja portille ja kuistille ja pitää joulun valosarjat vielä pihalla päällä. Hulluksihan täällä pimeydessä muuten tulisi. Jos nyt joku haluaa tietää miltä tuntuu tässä kelissä asua maalla missä ei ole mitään valoja, niin paras esimerkki varmaan on että kun lähdet viemään roskia, et pysty pimeydessä näkemään tummanruskeaa porttia, vaan kädellä tunnustelet että jaahas, tässä se on ja roskis jossain sen takana tien vieressä... Mutta oma valinta. En kyllä haluaisi enää asua kaupungissa kaikkien neonvalojen keskellä. Täällä maalla on enemmän kiinni luonnonolojen ja valon ja pimeän vaihtelussa. Voi katsella tähtiä kun huvittaa ja nähdä revontulet ja elosalamat. Luonto on kaunis. Märkänäkin. 

Ja hiljaisuus on musiikkia aivoille.

Ja päivän kysymys oli että käytettyä vai uutta? Laskin tuossa kerran huvikseni että kuin paljon meillä on kotona käytettynä ostettuja huonekaluja ja lamppuja ja tulin siihen tulokseen että karkeasti arvioituna n. puolet on ostettu käytettynä tai saatu. Kirppareilta, Torista, tai jostain pihakirppikseltä, annetaan palstoilta. Äkkiseltään väittäisin että puolet on aika paljon. Ei se tietysti ihmeellistä ole kun tykkään tuunata ja laittaa, enkä ehkä ole niin kauhean innostunut muutenkaan aina ostamaan uutta. Vanhassa on luonnetta, tarinoita, elämää. 

Uusin tulokas tuli pahaan aikaan, samalla rytinällä kun oli menossa huoneiden rymsteeraus äidin tänne muuttoa varten. Samana päivänä bongasin annetaan palstalta tuon kuvassa näkyvän Ikean Hemnes vuodesohvan. Ilman kuvaa. Ja se oli tuossa ihan naapurikunnassakin vielä. En antanut kuvattomuuden piinata vaan soitin ja kysyin että onko siinä joku vika kun ei ole kuvaa. No ei kuulemma vikaa, vaan ei ollut kameraa. Kaikki vaan ei ole niin käteviä että käyttelisi muutenkaan näitä kaikkia meille ehkä jokapäiväisiä kuvankäsittelyohjelmia. Vuodesohva oli ollut kyseisen herran opiskelevalla tyttärellä, joka monen opiskelijan tapaan muutti vähän väliä ja isä tuntui nyt olevan hieman kyllästynyt sitä kokoamaan  purkamaan monta kertaa vuodessa...

Samainen vuodesohva on ollut haaveissa usean vuoden, mutta ovat olleet käytettynäkin aika hinnakkaita ja usein ilman patjoja. Tässä oli kaikki mukana ja vielä kotiinkuljetus. Siistit paksut memoryfoam vaahtomuovipatjat irrallaan ja juuri pestyt patjanpäälliset joihin sitten taiteilin patjat takaisin sisään. 

Sohvan kokoaminen olikin sitten oma juttunsa. Siinä kiireessä kun äiti oli muuttamassa seuraavana päivänä alkoi jo vähän hammasta kiristää. Onneksi Ikean sivuilla oli sitten hyvät ohjeet, koska ilman niitä sitä ei oltaisi saatu ikinä kasaan. Sen pystyy kasaamaan tasan yhdellä tavalla jossa loppujen lopuksi on 2 isoa 80 sentin kappaletta, joissa roikkuu parisängyn verran puisia pohjapaneeleita, jotka ujutetaan toisiinsa kiinni. Joten pienessä vierashuoneessa sen kokoaminen vei käytännössä koko huoneen verran tilaa. Puuh… Valmiina se toimii joko tuollaisena yhden nukuttavana sänkynä tai vaihtoehtoisesti sivusta saa vedettyä saman verran lisää ja se muuttuu parisängyksi. 

Vanha vierashuoneen ihan kiva rautainen sohvasänky muutti vielä seuraavana päivänä uuteen kotiin. Laitoin senkin annetaan palstalle ja ajattelin että antaa hyvän kiertää. 

Äiti Kaisaniemen puistossa kuvattuna joskus 1930-luvun alussa, eläinrakkaus on siis tullut monessa sukupolvessa jo äidinmaidon mukana.

Vierashuoneessa muuttui vähän huonekalujen paikat muutenkin ja siitä tuli niin kiva että nykyään välillä pötkötellään siellä koko perhe. Taisin ekalla kokeilukerralla nukahtaa alle kahden minuutin. Meidän koiravanhuskin, joka ei ikinä ole kiivennyt sänkyyn, menee sinne välillä ihan yksinään ja kiipeää sänkyyn ja käpertyy unille.... Ilmeisesti laidat tekevät siitä kivan ja turvallisen pesän. Sisustus siellä on suureksi osaksi vanhaa, second handia ja itsetuunattua. Sieltä löytyy niin 50-luvun hiilipiirrosta kuin muutakin muistoesinettä. Ainoat alkuperäisessä asussaan uutena ostetut ovat vaaleanpunainen kattolamppu ja ikkunaverhot. Kattolamppu löytyi aikanaan 8 eurolla pölyisenä Bauhausin poistopöydältä ja tykkään siitä tosi paljon, jotenkin kivan vanhanaikaisen oloinen.

Mitä mieltä siellä ruudun toisella puolella ollaan käytetyistä huonekaluista? Meille tämä tapa sopii hyvin, käytettyjä on kiva välillä tuunata ja jotkut ihan parhaat huonekalut kuten blogin bannerissa oleva tv-kaappi on ostettu käytettynä ja tuunattu itse. 

This new daybed/spare bed is second hand and Im loving it. I did quick calculation and realized that about half of our furniture are second hand and only half are new. I love tuning second hand pieces, the often turn out better than any new piece. This spare bed didnt even need any tuning and its now one of the familys favourite furniture. I love it, hubby loves it and funny enough our old dog that never climbs into bed loves to spend time there….:))