Ystävänkirja - bloggaajan versio

Pihistin tämän Kotonasi. blogin Annukalta... Joskus on kiva tehdä vähän poikkeava blogiteksti ja ehkä tässä on jotain uutta uusille lukijoille. Vanhoille lukijoille tuskin mitään häikäisevän uutta...

Nimeni on... Sari-Maarit, joku vaan hukkasi tuon viivan jossain vaiheessa elämää, lienee jäänyt kirkkoherranvirastoon raukka...

Jotkut kutsuvat minua... Tyyneksi tai Lotaksi. Tyyne on pitkä ja kummallinen tarina. Lotta-nimi tuli siitä kun nuorena avomiehen ollessa armeijassa Santahaminassa vietin siellä niin paljon aikaa... Mies kutsuu Muruksi

Olen syntynyt... Helsingissä, käynyt välillä asumassa Espoossa ja sitten taas Helsingissä ennen "maalle" muuttamista

Pienenä olin ihan varma, että minusta tulee... eläinlääkäri tai psykologi tai poliisi tai sisustussuunnittelija. Ei tullut mitään niistä, muuta  kuin samanlainen tuuliviiri...

Mutta minusta tulikin... jonkun sortin customer support specialist tekniselle alalle myynnin puolelle, vanhassa työpaikassakin pääosassa olivat tekniset laitteet, silloin ne oli kamerat, nyt jotain muuta vähän isompaa

Kolme parasta piirrettä minussa... hupsis, en tiedä onko kolmea edes hyvää piirrettä. Jos pitää rehellinen olla sanoisin että tarkkanäköisyys, rehellisyys jopa ihan liian kanssa ja lojaalius.

kuvat lainattu Pinterestistä

Kaupunki... niitä on monta, mutta sanon että San Antonio Texas (siis se mesta missä on Alamo), Lontoo ja Bryssel. Voisin luuhata varmaan missä vaan erikoisessa kaupungissa päivätolkulla. Menee niska nurin jo pelkästään arkkitehtuuria ihastellessa ja kaikkea vanhaa ja historiallista. Vanhat Mission asemat San Antoniossa on ihan mielettömiä ja se joki ja joen varsi jossa on kaikki, enkä panisi yhtään pahakseni yöpyä joenvarren Hiltonissa maisemia ihaillen. Eikä yhtään haittaa että tarjolla on texmex ruokaa ja maissiolutta. Bootsit jalassa ja kädet taskussa.

Biisi... Gary Mooren Still got the Blues ja Garth Brooksin The Dance. Kummastakin tulee kylmät väreet... (suluissa kerron että Myrskyluodon Maija on niin kaunis että se itkettää joka kerta)

Juoma... maito. Jep, siitä mulle aina irvaillaan ravintolassakin... jos ruoka on jotenkin poikkeuksellista ettei siihen sovi joku kiva viini tai talon viinivalikoima on huono, niin juon maitoa...:)) Jollei ruokana ole Bratwurstia tai tulista texmexiä joiden kanssa olut on ihanaa, olut pilaa ruuan maun... Ai hitsi, alkoi tekemään mieli omatekoista guacamolea ja itse paistettuja maissinachoja.. nam.

Sarja... Bones. Ehdottomasti ja yksinkertaisesti. Katson juuri tuotantokautta nro 11 ja jännitän sen loppua kun tiedän että vähän matkaa on vielä juuri valmisteilla 12. tuotantokausi, jota tulee muutaman jakson verran. Sen jälkeen Bones on siinä. Se on muuten sarja, joka kannattaa katsoa alusta saakka, muuten menee "se juttu" ihan ohi mikä siitä tekee ainutkertaisen. Tunnustan nähneeni ensimmäiset 10 tuotantokautta ainakin kaksi kertaa...

Hihittämään minut tietysti myös Hyacinth Bucket kuinkas muuten eli sarjan nimi on Pokka pitää...

Kosmetiikkatuote... Ne voi tässä piankin muuttua, mutta jos pitää yksi valita niin se on Benefitin tuote, joka ei ole poskari vaan eräänlainen hehkupuuteri värissä Dandelion (brightening face powder), sillä saa luontaista hehkua eikä koskaan liikaa.. Käy hehkusta koko kasvoille ja myös poskipunasta ja toimii myös korostamaan. Toinen lemppari on Estee Lauderin huulikiilto. Ei tahmaa ja tulee luonnollinen look.

Sovellus... ääh.. tämän harrastuksen myötä käytän eniten kuvankäsittelyä, ja ennen nekin oli parempia, mulla oli  supersovellus jolla sai muutettua valokuvan tauluksi ja tehtyä omat postikortit, mutta aika ajoi sen ohi ja tappoi sen. Nyt en pidä mitään sovellusta yli muiden olevana. Töiden puolesta käytän ziljoonaa eri ja vähempikin riittäisi.

Instagrammaaja... ei ole vain yhtä suosikkia, tykkään monesta ja monenlaisesta.

Jos saisin lisää tunteja vuorokauteen....tekisin kaikkea sitä mitä nytkin, enemmän vaan ja nukkuisin enemmän.

Parin lasillisen jälkeen perjantai-iltana kuuntelen Spotifystä... heh... a) en käytä Spotifya mun musat on ikivanhassa iphonessa ja pilvessä, b) hyvin epätodennäköistä että otan perjantaina pari lasillista mitään muuta kuin mehua... c) kuuntelen samaa musaa lasillisilla ja ilman.. country, blues, soul ja sen sellainen uppoaa. Aaron Neville on yksi suosikeista ja miehen inhoamaa Raskasta Joulua voisin kuunnella vaikka keskellä kesää ja aina täysillä...

Voin muuten antaa pienen vinkin huonoon päivään. Jos satut olemaan autossa kun ketuttaa aivan sairaasti, nupit kaakkoon ja lempimusa soimaan. Aivot eivät kykene samanaikaiseen kuunteluun ja vihaisena olemiseen...

Pakkaan mukaan matkalle... no ne villasukat, kesät talvet ja verkkarit ja superlämpimän collegepuseron, työmatkoista on jäänyt se että yksi parhaista asioista mitä tiedän on käydä kuumassa hotellin suihkussa rankan työpäivän jälkeen, vetää sen jälkeen verkkarit ja villasukat jalkaan ja heittäytyä puhtaisiin hotellin lakanoihin tuijottamaan jotain saippuaoopperaa ja nollata pää... Villasukat kulkee myös lomamatkoilla, laatat on kylmät ihan joka maassa...

Mitä teet kotona, kun kukaan ei näe... 50% taivastelen ja suunnittelen muutoksia 30% toteutan ja 20% luultavasti siivoan rauhassa...

Viimeisin sisustusostoksesi... lasketaanko torista saatu ilmainen lipasto sisustusostokseksi?

Paras tapa tuhlata 50 euroa... Hävettää myöntää, mutta luultavasti kukat, pyykkietikka, muut ekologiset jutut ja tuoksukynttilät...

Ohjenuorani elämässä... "live and let live" turhat juoruilut ja kateudet ja toisten ihmisten elämän tai töiden pikkusieluinen repostelu ärsyttää... jokaiselle suotakoon oman näköinen elämä ilman turhaa kritiikkiä. Kaikki ei ole samasta puusta veistettyjä. Ja omasta elämästä kannattaa ottaa kaikki irti, kokemus on osoittanut että elämä on yllättävän lyhyt...

Jottas tällaisia vastauksia tällä kertaa. Ottakaa koppi haasteesta, jos tuntuu omalta ja hyvältä jutulta.

Tuli muuten tuossa mieleen että olen oikeasti aika yksityinen ihminen, luultavasti työkavereistakin vain muutama tietää edes tämän vertaa minusta.

Ihanaa sunnuntaita ihanaiset<3

Short translation from above would go something like this.

My name is originally Sari-Maarit, someone just lost the - along the way...

My nicknames are Lotta and Tyyne, please dont ask...

I was born in Helsinki

As I child I wanted to become a Vet or police or decoration Planner or  psychologist

Instead I became a Customer Support Specialist

My 3 best features are honesty, loyalty and insightfulness

My favourite Town is San Antonio, Tx

My favourite songs are Still got the Blues By Gary Moore and The Dance from Garth Brooks

Myfavourite drink is actually milk or almond milk

My favourite tv series is Bones

My favourite cosmetic product is Benefit Dandelion

My favourite app = NONE

My favourite Instagrammer - there is too many to mention

If I would get more hours on a day - I would do what I do now, only more and better

After few drinks on friday I listen from Spotify... Well... I dont use spotify and I listen to everything same with drinks or without drinks.. favourite music happens to be country, blues, soul etc. Aaron Neville is one of my all time favourites

I always pack with me-  woolen socks (strange I know)

What I do at home when nobody is watching? - well, I use 50% of my time planning decoration, 30% redecorating and maybe 20% cleaning after my ongoing projects...

My latest decoration shopping - Well, does free drawer count?

Best way to spent 50 euros? Buy scented vinegar for laundry, flowers for home and variable organic stuff...

My motto:

LIVE AND LET LIVE<3

Its Sunday folks, Enjoy<3

Tummansininen ja valkoinen sekä elämän aakkosia VII - Navy blue, white and alphabets of my life...

Tummansininen ja valkoinen. Aika klassinen väriyhdistelmä johon palaan toistuvasti tämän neuleen kanssa. En oikein osaa yhdistää sitä farkunvärisiin farkkuihin, beigeen voisi ehkä yhdistää, mutta ainoat beiget farkkuni ovat vähän liian tummat tummansinisen kanssa. Kaulassa roikkuu vaaleanbeige henkkamaukan kashmirhuivi muutaman talven takaa. Hinta-laatusuhteeltaan ihan loistava, ainoa huono puoli oli että siitä irtosi uutena karvaa ( kashmirista ei yleensä irtoa karvaa) ja jouduin sen pesemään muutamaankin kertaan ennen käyttöä.

Elämän aakkosia sarja jatkuu hitaasti mutta varmasti. Tänään vuorossa S niinkuin suvaitsevaisuus. Siinä riittää opettelemista eliniäksi ainakin minulle. Joskus tuntuu nykypäivänä että toisissa asioissa suvaitsevaisuutta on ihan liikaakin, kaikki on sallittua, kuten tv:ssä näytettävä uusi sarja V#### puhelinmyyjät. Mutta sitten toisaalta taas sitä edelleen puuttuu niissä oikeasti tärkeissä asioissa kuten miten suhtaudumme toisiimme, kanssaihmisiin ja kaikkeen erilaiseen. Erilaisuuden sietokyky ja suvaitsevaisuus ovat asioita joita kaipaisin enemmän työelämään. Nykyään kaikki arvot tuntuvat olevan suhteellisen kovia ja kaupallisia, eikä muisteta etteivät kaikki ihmiset ole samanlaisia. Joku viisas on joskus sanonut että nousukaudella arvot selkeästi kovenevat ja kovia arvoja arvostetaan ja laskukaudella arvot taasen pehmenvät. Tästä voisi vetää johtopäätöksen että talous on menossa ylöspäin. Hyvä asia sinänsä, mutta se suvaitsevaisuus... Onneksi suvaitsevaisuus tuntuu lisääntyvän iän myötä, jotain hyvää tässä keski-iässä siis! Mutta mistä se suvaitsemattomuus joka niin voimakkaasti tulee joka puolella esille oikein kumpuaa? Onko se luontainen ominaisuus vai opittua käytöstä? Ympäröivän kulttuurin sanelmaa? 

Mukavaa sunnuntai-iltaa<3
 Maaliskuu jo ja kevät ovella!

Navy blue and white is a color combo that I use somewhat often. Its a classic combo and you cant go very wrong with it. I most often use this woolen sweater with white or off white jeans. Its much more refressing than to use regular blue jeans. How do you use navy blue or dark blue? 

Alphabets of my life is today S like seasons. We have 4 seasons here in Finland. Distinctly different from eachother. Winter, spring, summer and autum. They are very different from eachother. Winter can be very hash and long (and dark), all the way to the beginning of april soil can be frosted, summer is usually warm and very light ( you would probably say mild) and autum is cold and wet and spring time is 

usually short and fast. 

Im not sure if I can really imagine life without all those 4 seasons. It makes s rythm to your life. With the light and sun shining almoust around the clock in the summer you have lots of energy to do things, autum and winter are kinda like living your life little hybernating and spring makes everything go alive again and bloom.  If I imagine having summerlike weather all the time, it sounds exhausting... I need the autum and winter to rest and enjoy the darkness as well. Chilly weather is besides the best excuse ever to buy some lovely new soft knits and tend your wardrope!

Valkoinen karvaliivi ja elämän aakkosia VI - White faux fur vest and alphabets of my life VI

Tuttu asu monelle varmaan. Valkoinen karvaliivi on edelleenkin käytössä. Mieluusti vieläpä tuon vanhan rimpsuisen merinovillahuivin kanssa. Sopivasti boheemi, mutta siisti asu töihinkin kun ei ole mitään erikoista. Lämmin muttei kuuma juuri näihin pieniin pakkaskeleihin. Tätä voisi ehkä kutsua asuksi jossa viihdyn niin töissä välillä kuin vapaa-aikanakin. Yksinkertaisita mukavaa ja lämmintä. 

Elämän aakkosissa tänään vuorossa T niinkuin turhamaisuus. Halusin ottaa sen esiin kahdesta syystä. Minun mielestäni sitä on liian vähän toisilla ihmisillä ja toisaalta toisilla liiankin paljon. Toki koko turhamaisuus sanana on pitkälti mielipidekysymys siitä kuka mitäkin pitää turhamaisena. 

Suomi sanakirja sanoo turhamaisuudesta näin: 

"omaan ulkonäköön, edustavuuteen tms. liiaksi huomiota kiinnittävä, koreilunhaluinen"

Synonyymisanakirja netissä taas sanoo turhamaisuudesta näin:

 "kevytmielinen, itserakas, pöyhistelevä, narrimainen, hienostelija"

Aika negatiivisen määrittelyn antavat nuo sanakirjat turhamaisuudesta, eikö? Minä en näe turhamaisuutta ihan noin negatiivisena, turhamaisuutta löytyy myös eläinkunnasta ja ihmisillä sitä on ollut luultavasti ihan yhtä kauan kuin ihminen on ollut olemassakin. Luultavasti komein ja riittävän turhamainen on saanut paremmin puolison kivikaudella. 

Voisiko turhamaisuuden määritellä terveeksi turhamaisuudeksi, joka pitää meissä huolen siitä että olemme ja otamme oman paikkamme yhteisössä ja sairaaksi turhmaisuudeksi silloin kun se kääntyy niin suureksi että ajatus omasta ulkonäöstä ja/tai statussymboleista pyörittää koko elämää? Mutta kuka vetää sen rajan? Mielipidekysymys sanon minä, luultavasti turhamaisuudessa on omat ääripäänsä kuten monessa muussakin asiassa, eikä turhamaisuus muuten ole pelkästään ulkonäköön liittyvä asia. Minä liitän sen vahvasti myös erilaisiin statussymboleihin kuten autoihin. 

Olenko minä turhamainen omasta mielestäni? Toki. Meikkaan, värjään kulmia, raidoitan hiuksiani, kiinnitän huomiota vaatteisiini, ostan ryppyvoidetta, shampoota, meikkejä, jotta näyttäisin paremmalta ja viihtyisin paremmin itseni kanssa. Ne täyttävät minun kriteerini turhaimaisuudesta. Minulla on jopa budjetti jota kutsun "turhuusbudjetiksi". Kerron siitä joskus myöhemmin. Kevytmieliseksi, itserakkaaksi ja koreilunhaluiseksi en kuitenkaan itseäni nimittäisi. Enkä myöskään hienostelijaksi. Ja sitäpaitsi turhamaisuudessa on puolensa. Tykkään nimittäin tarkkailla ihmisiä ja "turhamaisten" ihmisten pukeutumisesta ja olemuksesta saa usein vinkkejä ja oivalluksia. Kauneuskirurgia alkaa olla se raja, jota aika helposti katson epäterveeksi turhamaisuudeksi. Enkä nyt tarkoita pieniä roikkuluomien kohotuksia jo terveydellisistä syistäkin ja ymmärrän hyvin miksi viiden lapsen äiti voi haluta hieman silikonilisää jos se omaa minäkuvaa korjaa ja elämänlaatua parantaa. Joku voi tietysti olla toista mieltä. Mitä ajatuksia turhamaisuus siellä ruudun toisella puolella herättää? 

Keskiviikossa mennään, ihanaa talvista loppuviikkoa!

The faux fur vest and old fringed scarf. One of my absolute favourites. Easy going and warm. I confess that I sometimes use this outfit even in the office when there is no meetings rather than just back office work. 

The alphabet today is T like truth. Im a lousy liar. Bad, very bad. People can always tell right from my face if I even try. In general I think the truth is the best way to go and I like to live my life based on truth and being true to people around me. However it would be nice to be able to tell a little white lie every now and then to sometimes save someones feelings. Its the only case I accept lying. How about you? Does life need a little white lie every now and then to save someones feelings? For example if your best friend asks about a new dress she bought and you think its just awfull? Is it better to lie a little and say it looks nice or would you tell the truth and say its just awfull? 

Allready wednesday, have a good rest of the week!

Neliöhuivi ja elämän aakkosia V - Square scarf and alphabets of my life V...

Jos nyt oikein laskin niin tämä on vasta viides elämäni aakkoset postaus. Ja niin, siis täällä ollaan taas. Viikonlopun suunnitelmat muuttuivat sen verran, etten edes lauantailinkki-postausta tällä kertaa ehtinyt kirjoittaa. Ja alkuviikko meni töiden jälkeisissä menoissa. Oikein harmittaa kun ei ole ehtinyt lattemukin kanssa tässä tietokoneella istua. Siis molemmat harmittaa, latte ja blogimaailma kulkevat täällä käsi kädessä...:) Ensi viikonloppuna saattekin linkkejä sitten tuplat.

Päivien asuinakin on ollut varsin tavallisia ja tylsiä asuja. Tuttuja värejä ja ennestään tuttuja huivejakin, kuten tämä siniharmaakuvioinen. Huomasin että itseasiassa neliöhuivit ovat selkeästi vähemmistössä vaatekomeroni kätköissä. Niitä on kenties vähemmän isossa koossa tarjolla? Varsinkin lämpimiä talvihuiveja Neliöhuivi on minusta kätevä, sen voi solmia niin monella tavalla. Useinmiten se löytyy kaulastani alimman kuvan tavalla, kierrettynä suorakaiteeksi ja pari kertaa kaulan ympäri ja huivin päät piiloon. Näyttävin tapa käyttää kaunista neliöhuivia on yksinkertaisesti taittaa se kolmion muotoon, molemmat päät niskan takaa takaisin eteen ja saa mitä näyttävimmän asusteen muuten yksinkertaiseen asuun.

Elämän aakkosissa on vuorossa tänään U niinkuin uni. Nyt on pakko sanoa, että minä olen luultavasti maailman huonoin nukkuja. En ainakaan tunne ketään, jolla yöunet (ja päiväunet) pakenisivat paikalta yhtä herkästi kuin minulta. Vähän aikaa sitten juuri nousin täysin turhilta päiväunilta kun en saanut nukuttua. Tällä kertaa syypäinä olivat liian ohut huopa ja ovia kolisteleva koira. Meidän paksuturkki nimittäin nukkuu myös huonosti ja vaihtelee paikkaa kaikkien mahdollisten ovien eteen joista vähän saa viileää vetoa ja tietysti lösähtäessään kolisuttaa ovea niin että sitä pelästyy kesken nukahtamisen ja sen jälkeen nukkumisen voi oikeastaan unohtaa. Joku voi tietysti ajatella että joo joo, kyllähän ihminen nukkuu kun se on oikeasti väsynyt, mutta herkkäunisen ikiliikkujan kanssa se ei todellakaan ole niin yksinkertaista. 

Pahimmillaan unettomuus johtaa siihen, että aina nukkuu liian vähän (jopa vuosia) ja elimistö tuttuu siihen jatkuvaan stressitilaan, ja se jos mikä on epäterveellistä. Epäilen että sieltä ruudun toiselta puolelta löytyy ainakin muutama, joka painii tämän saman nukkumisasian kanssa. Minulle on jossain elämänvaiheessa käynyt niin että yöunet ovat jääneet kuukausitolkulla 3-4 tuntiin ja sen kierteen katkaiseminen on vaikeaa. Elimistö on jo lähtökohtaisesti niin stressihormoneja täynnä että siitä vähästäkään nukkumisesta ei tahdo tulla mitään. Olen kokeillut luultavasti kaikkea, minkä pitäisi auttaa nukkumiseen: liikuntaa illalla paria tuntia ennen nukkumaan menoa, maitoa, kaakaota, hiilihydraattipitoista kevyttä iltapalaa (sitä muuten teen edelleenkin, koska nälkäisenä on turha kuvitellakaan nukkuvansa), nukahtamislääkkeitä, rauhoittavaa teetä, ei kahvia klo 14 jälkeen iltapäivällä jne. Melatoniini tuntuu olevan se joka minua parhaiten auttaa, mutta sekin toimii vain kun iltarytmi on säännöllinen. Lisäksi pyrin rauhoittamaan ajan ennen nukkumaan menoa niin ettei siihen oikeastaan kuulu mitään mieltä kiihdyttävää, ei edes televisiota. Hämärän hyssyä, käsitöitä ja kynttilänvaloa. 

Kun uni on herkässä niin kirjaan uppoutuminenkin saattaa joskus valvottaa. Myös pelko siitä ettei saa unta lisää unettomuutta, siitä olen onneksi vuosien varrella oppinut luopumaan, kellon katselu stressaa. Jos valvon, en katso edes kelloa, kudon ehkä sukkaa keskellä yötä, joskus jopa muutaman tunnin ja menen takaisin nukkumaan kun alkaa nukuttaa. Tieto siitä että on nukkunut vain niin ja niin monta tuntia ei nimittäin kuitenkaan auta mitään, olen mieluummin tietämättä. Onneksi kuulun niihin ihmisiin jotka kuitenkin pääsevät aamulla sängystä kellon soidessa, oli unen määrä yöllä sitten mikä hyvänsä. Onko teillä siellä ruudun takana kokemuksia unettomuudesta? Mitä keinoja unettomuuteen olette keksineet itsellenne? Hyviä vinkkejä vastaanotetaan täälläkin! Minä voin antaa sellaisen vinkin että jos uni ei tahdo tulla, niin koittakaa pitää silmiä auki pimeässä, se auttaa aika usein. Aivot ehkä tylsistyvät katsomaan pimeyttä? Mukavaa loppuviikkoa!

Finally back here writing. I had a change of weekend plans and it left me with no time to write or even read blogs and the beginning of the week was filled with extra things after work. The outfit of the day is simple navy blue woolen sweater with one of my favourite square scarfs. I dont know why I have so few square scarfs hanging in my closet since they are very flexible to use. You can use those in so many ways and here is few. What´s your favourite way to use square scarf?

The alphabets of my life is U like underwater this time (ofcourse in finnish it was something else). Underwater world is something I have always wanted to explore, its so beautiful, quiet and intriguing world but I never actually got around to learn how to dive. I even had a friend who was diving instructor for over 30 years, but he past away couple of years ago and I didnt have the chance to learn with him. Scuba diving is definately in my bucket list since I enjoy snorkeling very much. Unfortunately Finland has such muddy waters that diving or snorkeling isnt much fun here. But sometime in the future I plan to have longer vacation somewhere with clear waters and lots of underwater life. Have you ever tried scuba diving?

Have a great rest of the week!

Aika hyvä kirpputorivaatteeksi ja elämän aakkosia IV - Plaided cape and alphabets of my life...

Kunnon bloggari ei koskaan tee näin. Julkaise huonoja asukuvia, joissa taustalla on ruudullisen vaatteen kanssa ruudullinen jouluverho, naama kiiltää ja meikki on olematon, hiukset länässä ja jatkojohtoja pilkistelee lipaston alta... Luin tuossa taannon yhden ammattilaisen blogia, jossa kerrottiin että jokaisesta asusta otetaan 50 - 200 kuvaa, joista ehkä 3 on riittävän hyvää julkaisemista varten! 200 kuvaa??? Herranpieksut sentään, johan siinä saa pitää ruokatauon välissä... Siihen ei kyllä riittäisi minun eikä hovikuvaajan kärsivällisyys.

Koska tuo keli on tuollainen omituinen, yhtenä päivänä talvi, toisena ikuinen marraskuu päätin kuitenkin jakaa nämä lauhan päivän kuvat, koska sain ahaa- elmämyksen siitä miten voi jatkaa syysvaatteen elämää talveen. Viittahan on peräisin kirpputorilta, josta hovikuvaaja sen minulle kahdella eurolla bongasi. Sen alla on musta kevytuntuvatakki ja kohtuullisen lämmin musta poolo. Mustat farkut jalkaan ja syksyn pitäväpohjaiset biker saappaat ja asu ensimmäselle kauppakäynnille sairastelun jälkeen oli valmis.

Elämäni aakkosista skippaan suosiolla X:n ja W:n. Jatketaan siis V:n kanssa. V niinkuin vastoinkäymiset. Vastoinkäymisiä elämässä on enemmän tai vähemmän, joskus on tuntunut siltä ettei niistä selviä millään, mutta onneksi ikä opettaa ja olen oppinut että harva vastoinkäyminen on voittamaton. Voin märehtiä syvästikin asioita, mutta loppujen lopuksi aikani märehdittyäni totean että elämä jatkuu vastoinkäymisistä huolimatta. Niitä ei ehkä jaeta tasaisesti kaikille, toiselle tulee vähän enemmän kuin toiselle, jotkut purjehtivat läpi elämänsä myötätuulessa, minä tosin en kuulu niihin ihmisiin. Olen kokenut oman osani vastoinkäymisistä ja todennut että se mikä ei tapa, vahvistaa. Kun elämässä tulee vastaan paljon vastoinkäymisiä, on vaarana kyynistyminen ja vääränlaisen kovan kuoren kasvattaminen, minun neuvoni on välttää sitä. Sen kuoren läpi ei ehkä pääse paha, muttei pääse myöskään mikään hyvä. Kun elämä on jollain alueella vastatuulessa, kannattaa keskittyä siihen mikä on hyvää ja tuo iloa. Se auttaa jaksamaan. Kyllä ne aivot tiedostamattomastikin käsittelevät siitä huolimatta niitä ongelmia ja murheita. Antaa niiden työskennellä rauhassa. Silloin kun on asioita vastatuulessa joihin en pysty vaikuttamaan, keskityn niihin asioihin joihin voin vaikuttaa. 

Mukavaa sunnuntaita!

Plaided cape from our local fleamarket cost me 2 euros. Not bad for a fleamarket find? I have been using it on and off  last fall and since the winter weather has been lately so warm in other days, I figured out how to extend the use of the cape for the winter. I have a light feather jacket and a black turtle neck knit under it to keep me warm. Combined with black jeans and black biker boots and I was ready to go.  What do you think about capes this fall/winter? 

V is the alphabet of my life today. Since we dont have many words in finnish that start with X or W, Im simply skipping them. V like Victory in english it is this time. Sometimes life gives you more battle that you bargain for and after defeating those battles you can feel the sense of victory. I have had my share of troubles in life and managed (this far) to overcome all of those. The sense of victory is important to feel so that you remember the next time life gives your trouble that you actually can overcome all that comes your way.

Paljettipusero ja elämän aakkosia III - Sequins for Christmas and alphabets of my life...

Tämä pusero on varsinainen haaste vaatekaapissani. Laatikon mallinen, paljetteja ja lyhyet hihat. Ja niin rakas etten ole siitä raaskinut luopua. Ajattelin että näin joulun kunniaksi paljetit sopivat, vähän kimallusta tuomaan. Pitkähelmainen paitapusero on ainoa, jonka kanssa sitä voi oikeastaan käyttää. Ehkä langanlaihalle ihmiselle tuollainen laatikkomalli kävisi paremmin, mutta koska minusta ei tule koskaan langanlaihaa (ja ryppyistä) niin pidempihelmaisen paitapuseron kanssa mennään! Vaarinpaitahan sen kaveriksi taas pääsi...

Aakkosissa tänään vuorossa Y niin kuin Ystävyys. Miten oikeaa ystävyyttä voi edes kuvailla? Se maailman tärkein juttu, ne maailman tärkeimmät ihmiset ja jotain mikä kestää läpi elämän. Elämän valot. Minulla ei ole paljon ystäviä, mutta sitäkin rakkaampia, yksi ylitse muiden. Kuin sisko jota en koskaan saanut.  Se ihminen jonka kanssa ruovitaan kaikki elämän asiat, hyvät ja huonot. Itketään ja nauretaan. Puhutaan ne jutut, joita miesten kanssa ei voi ja nauraa käkätetään päälle. Aina ei tarvitse edes puhua, riittää kun toinen on olemassa ja läsnä. Tekstarit kulkee ja miehet ihmettelee. 

Antaa miesten ihmetellä. Luulen ettei miesten välinen ystävyys ole ihan samanlaista kuin naisten ja joskus miehet ovat jopa kateellisia siitä miten naisten välinen ystävyys on vahvaa ja kaikenkattavaa. Sen naisten välisen yhteyden näkee täällä blogeissakin. Blogiystäviä, joista on tullut ystäviä ja joiden kanssa yhdessä tallataan täällä blogimaailmassa. Ystävyys on asia, josta olen kiitollinen. Isosti. Joka päivä. 

This sequin knit is one of my closet orphans, but I just love it and cant give it up. Its boxy and light but made out of wool so its warm. Boxy just does not flatter this figure, but with a longer shirt it looks almoust decent. Im going to wear it this christmas to add little glitter to the Holiday Season. What do you think? Keep it or give it up finally after this christmas? 

Today I finally reached Y in the alphabets of my life searies. Y like Yesterday. Yesterday is something that is gone, left behind, it should not be grieved but we should always learn about it. To me its important to learn something about every day. If you made mistakes yesterday, learn about it, dont look back but look forward and make each day better than yesterday. Be a better person that you were yesterday. 

Talven valkoista lauantailinkki ja elämän aakkosia II - Winter whites and saturday link...

Teki mieli ottaa päivän kirjaimeksi V niinkuin vanha, sillä olo tuntuu tänään jokseenkin vanhalta ja sitäkin raihnaisemmalta. Takana yksi vuoden kiireisimmistä viikoista ja päällä migreenin poikanen kun niska taas jumittaa. Voittohuivitkin ovat vielä odottamassa postiin pääsyä kun ei kertakaikkiaan ole viikolla ehtinyt. Ne lähtevät posttin heti maanantaina kun minulla on vapaapäivä ennen joulua. Leena Heinon pitäisi vielä ilmoittaa osoitteensa postitusta varten. Leena, ilmoittaisitko osoitteesi pikaisesti sähköpostiin xlcheapandchic(at)gmail.com, niin toivottavasti saat pienen kivan paketin joulun iloiksi.

Päivän kirjain on Ä ja sana on ärripurri. Syy miksi haluan nostaa moisen sanan tapetille on se, että koska me aikuiset naiset haluamme useinmiten pitää ärripurrit sisällämme ja moni on kasvatettu olemaan "kiltti" tyttö, joka ei koskaan sano pahasti, ei koskaan sano ei kun pyydetään jotain ja muutenkin pyrkii olemaan joustava ja jaksava oli elämäntilanne mikä hyvänsä. Ja nyt joulun edellä joudumme ehkä vieläkin tiukemmalle kun jouluvalmistelutkin vievät oman aikansa. Jossain kohtaa kuitenkin menee kuitenkin kaikilla raja. Liika stressi yhdessä asioiden ja tunteiden sisällä pitämisen kanssa tuo varmasti pahan olon henkisesti ja voi tuoda pahan olon fyysisestikin tai jopa aiheuttaa sairastumisen. Kaikkia ärripurreja ei kannata pitää sisällä. Se ei ole terveellistä henkiselle eikä henkiselle hyvinvoinnille. Vapauta siis sisäinen ärripurri ajoissa!

Missä ja milloin saa olla ärripurri? Minulla on onneksi suhteellisen pitkäpinnainen mies kotona, jonka kanssa voin ja uskallan olla oma ärripurri itseni silloin kun ärripurrittaa. Toiselle voi ja pitääkin sanoa että tämä ei ole nyt sinun vikasi (jollei justiinsa satu olemaan) vaan nyt on pakko päästellä höyryjä vähän pihalle. Eihän se ärripurri yleensä ole kenenkään vika vaan pitkän ajan kertymä. Hyvälle ystävälle voi olla joskus ärripurri kun kertoo mistä on kyse, ystävä on ystävä niin hyvinä kuin huonoinakin päivinä. Usein varmaan ärripurri on seurausta uupumisesta,, useimmilla ihmisillä on aika paljon kaikkea samaan aikaan lautasella ja työelämäkin vaatii paljon. Joskus on hyvä osata sanoa ajoissa ei, kun ei ehdi tai jaksa kaikkea. Tämä joulualusaika on hyvä esimerkki siitä kun on aika paljon kaikkea samaan aikaan. Joulu on joulu vaikkei kaikkea ehtisikään.

Yksi hyvä tapa muuten vapauttaa ärripurrit on fyysinen tekeminen. Minulta katoaa ainakin ärripurrit tiehensä niin imurin varressa, metsälenkillä koirien kanssa kuin lumitöissäkin. Lisäksi olen huomannut että näitä "arkisia" asioita tehdessäni saan myös uusia ideoita ja työstän paljon ratkaisemattomia ongelmia samaan aikaan päässäni. Toinen ärripurrin kesyttäjä minun elämässäni on ollut oma aika. Omalla ajalla tarkoitan siis sitä aikaa jolloin voi vetäytyä olemaan itsekseen, lukemaan hyvää kirjaa, tekemään käsitöitä tai vaikka ihan vaan olemaan. Se vaatii tietysti paikan (tai vaikka vaan nojatuolin jossa muulla perheellä ei ole hetkeen lupa häiritä) jossa saa olla rauhassa ja perheen ymmärryksen siitä että tämä on nyt toisen "omaa" aikaa ja sen ajan antamisesta seuraa positiivisia asioita ja jaksamista.

Päivän asuna tällä kertaa talven valkoista, harmaata ja ruutupaitaa. Voisin pitää tätä ruutupaitaa vaikka joka päivä, sen verran olen siihen nyt ihastunut, mutta se on vähän päätynyt tuollaiseksi "säästeltäväksi" vaatteeksi. Ehkä niitä todella pitäisi olla kaksi? Jalassa taas lempparit, ne harmaat melkein kaiken kanssa käyvät farkut.

Launtain linkkinä tällä kertaa Afternoon Espresso, jossa vilahtelee kivoja kokonaisuuksia, ruutuja, ylisuuria neuleita ja ihana pieni karvapallo (siis koira). Tykkään kovasti<3

Rauhallista joulunodotusta!

Outfit of the day is winter whites with some plaid. My favourite plaided H&M shirt goes practically with anything. This time I combined it with a white woolen sweater and grey jeans with my old grey shoes. Its been a crazy busy week, the only ones at the house not stressed are the cats. Have you noticed how cats sleep practically all time in the winter? Maybe they suffer a loss of vitamin D as well during this dark time? 

The saturday link this saturday is Afternoon Espresso. A blog that I enjoyded a lot. Love the plaid and the oversized sweater and the little black dog as well. Enjoy reading and have a Great Weekend! 4 days to Christmas!

Itsenäisyyspäivä ja lauantailinkki - Independence Day and saturday link...

Hyvää Itsenäisyyspäivää!

 

äitini kuvassa oikealla

Itsenäisyyspäivä, eli se tärkein asia ensiksi. 

Vanhemmiten kiitollisuus siitä että elämme itsenäisessä Suomessa on lisääntynyt ja maailman tämänhetkisessä kuohuvassa tilanteessa se tuntuu entistäkin tärkeämmältä. Itsenäisyys ja rauha eivät ole itsestäänselvyyksiä. Eivät tänään, eivätkä olleet sodan aikana. Olen siitä harvinaisessa asemassa että koska olen tälläinen iltatähti perheessäni, on äitini ehtinyt elää sota-ajan ja kertonut tarinoita siitä millaista Helsingissä oli sodan aikana ja millaista oli olla ilmatorjuntalottana Isosaaressa kun venäläiset pommikoneet pommittivat Helsinkiä. Palanen historiaa on siirtynyt vielä minulle, mutta koska minulla ei ole lapsia, nämä historian tarinat päättyvät minuun. Soisin mielelläni niiden siirtyvän eteenpäin palana Suomen historiaa. Sodasta on jo niin kauan aikaa, että se on jo unohtunut useimpien mielestä ja harva sotaveteraanikaan on siitä enää kertomassa. Yleensä en katso linnan juhlia, mutta tänään restauroinnin jäljiltä saatan hyvinkin katsoa sen pätkän jossa juhliin osallistuvat sotiemme veteraanit saapuvat kättelemään Tasavallan presidenttiä. Ja tiedän että hovikuvaaja sytyttää illalla kynttilät ja roihut pihalle juhlistamaan Suomen itsenäisyyttä isoisänsä ja muiden sotaveteraanien muistoksi.

Juhlapukuja selailen lehdistä sitten myöhemmin, niistä on nykyään niin paljon juttua ettei tarvitse pelätä että parhaat puvut menisivät sivu suun vaikkei juhlia seuraakaan. Seurataanko siellä ruudun toisella puolella linnan juhlia ja pukuja tiiviisti television ääressä?

Lauantailinkkejä on tällä kertaa kaksi. Hauska ja sarkastinen kanadalaisen humoristisen Susanin kirjoittama lifestyle blogi High heels in he wilderness ,joka vaatii ehkä jonkun verran englannin kielen ymmärrystä että huumorista pääsee kiinni. Ja toisena kuvankauniin Caran ammattimainen a fashion love affair, jonka kuvissa ja tyylissä on todella sitä jotain ja jota olen seurannut jo useamman vuoden. 

Näillä eväillä tänään lauantaina. 

Make Peace not War!

6.12. The Independence Day of Finland. Today there is no outfit pics, Just candllelight pics and old pics of my mom and me. Today we are celebrating the Independence Day of Finland and lighting candlles to remind us how scarce the peace and independence really are in the world even today and how grateful we are to have both peace and independence. 

Saturday links today are Susan´s lifestyle blog  High heels in the wilderness , and Cara´s a fashion love affair  Enjoy your Weekend! Next time Ill get back to outfits and there is going to be more plaid coming.