Kaksi klassikkovaatetta yhdessä - Two classic items together...

Minusta kaikkien klassikoiden äiti on musta pooloneule. Mielellään juuri tämmöinen ylisuuri vieläpä. Tämä samainen neule on ollut monissa asukuvissa, se on useamman vuoden vanha ja juuri pesin sen ja käytin uutta Ruohonjuuresta ostamaani villalanoliinia huuhteluaineena ja se on kuulkaa ihan paras! Villa saa takaisin kulutuksessa menettämäänsä lanoliinia ja puhtaan ja kivan tuoksun aineen sisältämästä aidosta laventeliöljystä ja oliivisaippuasta. Olen nyt käyttänyt sitä huuhteluaineena kaksi kertaa ja uskallan jo suositella. Ensimmäisen kerran käytin sitä vähän kutistuneeseen neuletakkiin, joka sai lisää kokoa ja joustavuutta pesun jälkeen ja mahtuu taas päälle! 

Takaisin tähän klassikkoasiaan. Siis musta neule on pelastanut niin monta huonoa asupäivää, toiminut flunssaisen lämpöhuopana lääkärireissuilla ja pikapelastajana kauppareissullakin. Siitä on luultavasti tullut eniten käyttämäni vaate viime vuosina. Sama mitä sinne laittaa alle, vaikka olisi yöpaita, kukaan ei huomaa sen jättisuuren koon ansiosta yhtään mitään. Ilman rintsikoitakin siinä voi kätevästi kulkea, suuri koko peittää senkin asian. Sanoisin että minulla on käynyt hyvä tuuri kun olen sen aikanani alesta bongannut, ei nimittäin kylläkään ollut ihan halpa, mutta on todella ollut joka pennin arvoinen. 

Tällä kertaa yhdistin sen toiseen klassikkoon eli kamelinväriseen villakangastakkiin. Ei ole ehkä muuten suosikkivärini takeissa, mutta mustan kanssa toimii. Omani on vähän tuollainen kiiltäväpintainen eikä näin ollen ihan paras kuvattakaan. Klassisen siniset farkut, mustat talvi-jodhpurit, klassikoja nekin omalla tavallaan. 

Eipä ole montaa päivää tämän talven aikana ollut että olisi voinut käyttää muutakin kuin sadetta kestävää takkia. Jospa nyt tulisi keliä klassikoillekin. Olen kyllä jo vakavasti harkinnut että pitääkö lämminvuoristen sadetakkien hankintaa harkita ensi talveksi? Tuntuu jo että on käyttänyt koko talven yhtä ja samaa takkia. 

Teinpä myös löydön viime viikolla siivotessani. Löysin nämä ihanat korkonilkkurit komeron perukoilta ja ajattelin jo että ovat joutuneet sinne kun eivät enää mahdu jalkaan, mutta olinkin väärässä. Hyvin mahtuvat ja jo töissä niissä yhden päivän kopistelin ja ovat myös mukavat jalassa. Ihan no-name nilkkurit. Ajattelin yhdistää ne tuohon komboon mustan neuleen ja villakangastakin kanssa ja tulee vähän erilainen asu. 

Aurinko paistaa, piha odottaa. 

Ihanaa sunnuntaita<3

What is more classic than black polo sweater? Nothing. The other item brown wool coat is also been classic for decades so it still works. They work well together also. What do you think? Using different shoes and accessories you get many different variations. This black sweater has saved so many bad outfit diays that I cant even start to count. Goes with anything and everything. 

Sunny Sunday <3

Talvitakkikausi nyt - Winter coat season now...

Hups keikkaa, sieltä se taas tuli. 

+5 astetta, koleaa ja kosteusprosentti liki 100%. En tiedä teistä, mutta yllätti taas minut, vaan ei hätää vanha vaalea villakangastakki roikkui jo valmiina eteisen komerossa.

Asu on ensimmäiseltä pakkasaamulta eli torstailta. Onneksi oli kuivat tiet kun lähdin töihin. 

Joka syksy olen ihan yhtä hämmästynyt siitä että yht´äkkiä ei pärjääkaan ilman jotain villaista, takkia tai neuletta tai molempia. Kosteus ja kylmyys yhdessä on ihan jäätävä yhdistelmä. 

Lyhyt selailu netissä kertoi että tämän syksyn takit ovat ihan laidasta laitaan. Aika paljon oli juuri tällaisia lyhyehköjä villakangastakkeja, aika paljon myös 2-rivi napituksella, joten tässähän ollaan ihan trendin harjalla...:) Paitsi että minä pidän vaaleammasta näin alkusyksystä kuin yleinen trendi on.

 Toppatakeissa nettiselailulla löytyi sitten vähän enemmän pituutta. Aika järkevää, koska sitten kun pakkaskelit alkavat antaa tuo pidempi malli suojan myös reisille. Itse katselin kaiholla tuollaisia liki nilkkapituisia toppatakkeja, sillä inhoan palelemista ja sukkahousuja... Pidemmän mallisessa takissa ei tarvitsisi miettiä sukkahousuja tai muuta epämukavaa housujen alle. Toki paljon autoilevalle ne eivät ehkä ole yhtä käteviä kuin lyhyemmät mallit. Toisissa takeissa oli huomioitu myös mm. autoilu helman sivureunoissa olevien ylimääräisten vetoketjujen myötä. 

Minun haavetakkini olisi ehkä tuollainen pitkä topattu malli joka olisi samalla myös vedenpitävä. Niitäkin on saatavilla monessa merkissä, mutta hinta onkin sitten ihan toinen kuin lyhyemmissä tai vettä pitämättömissä malleissa. Mutta saahan sitä aina haaveilla. 

Minkälaisia syys- tai talvitakkihaaveita teillä on siellä ruudun toisella puolella?

It comes as a surprise every year. Cold and damp weather and winter coat season. Lucky enough my old woolen coat was ready for it. Im never quite repaired for it. Its so hard to understand how much colder the damp weather feels. All of a sudden you need woolen sweater, or cardigan and woolen coat. I Still love this old coat. Its been seen here in the blog many many times before, but with different scarves and outfits it always looks just right. 

I have been dreaming about a new coat for the winter but Im not sure just how practical a long coat would be for me since I spent so much time in a car daily.

Kevätasusteita ja naistenpäivää - Spring accessories and Womens Day...

Heipat tältä puolelta ruutua asukuvien muodossa tällä kertaa. 

Ensimmäinen kerta aikoihin kun olen kiinnittänyt varsinaisesti huomiota muuhun kuin vaatteiden mukavuuteen pitkästä pitkästä aikaa. Ja nytkin asu oli varsin tyypillisesti omalla mukavuusalueella. Vaaleaa kevään kunniaksi ja asusteetkin osuivat tällä kertaa kaulaliinaa lukuun ottamatta samanväriset. Se oli sinällään sattumaa, lisäksi ainoat mustat nahkahanskani lähtivät jo alkutalvesta Ikean kassalla jonkun pitkäkyntisen mukaan ja uusien hankinnalle en ole vielä suonut yhtään ajatusta. Ja muutenkin, ruskea on enempi oma juttu... Mutta toki mustat hanskat kuuluvat niin vaatekaapin perusteisiin että uusien hommaaminen on edessä. 

Viikon olen nyt talvilomaillut ja se on ollut enemmän kuin tarpeeseen. Harmi vaan että nuo upeat hankikantokelit tuntuvat olevan nyt tältä erää ohi. Vielä keskiviikon viimassa käytiin tuolla pelloilla ulkoilemassa koirien kanssa ja voi että osaan nauttia siitä kun pääsee kulkemaan niin kauan kuin silmä kantaa upeassa valossa ja kauniissa peltomaisemissa. Hankikannon päällä on jotenkin helpompi kävellä tuolla minun murtuneella nilkallanikin, ehkä se jotenkin joustaa kuitenkin paremmin jalan alla kuin tavallinen tie. Ja kuten kuvista näkyy, eipä noilla meidän hiekkateillä ole paljon asiaa kävellä ilman nastakenkiä. Vielä mennään hetken aikaa kuin luistinradalla...

Naistenpäivä tänään, hovikuvaaja muisti ruusukimpulla, tosin itse luulin jo eilen että olisi ollut naistenpäivä, vaan eipä vielä ollutkaan. 

Ihanaa naistenpäivää sinne ruudun toiselle puolelle, muistakaa tänään hemmotella itseänne jollain tavalla. Minä ajattelin vielä keittää iltakahvit viimeisen lomapäivän kunniaksi! Joskus pienistä asioista tulee paras ilo. Alla naistenpäivän kunniaksi Heli Laaksosen runo:

"Naise elämää?"

Jos sää ole itsenäine, sää ole pelottava.
Jos sää ole ystävälline ja ymmärtäväine, sää ole liian kiltti.
Ku sää sano, mitä sää ajattele, sää ole rääväsuu. Jos sää ole hiljaa, on sus jotta kummallist. Jos sää anna, sää ole helppo nakki. Jos sää pihtaat, haeta joltain muult.

Yritä täsä sit olla. Jua pari lasi kuaharii. Venytel tualis semmottos, et pää menee taakse ja kattelet maailmaa ylösalasi. Hiukka hianon näköst. Ei iloseks tulemiseks enemppä tarvita.

Pan lähettäen kaikil, joil o väsymyst ja kaikil, joil ei ol ja si kaikil, joil halut viesti laitta.

<3

It doesnt look like Spring but it is... Living here in the countryside we still have quite a bit of snow and even more ice as you can see. Today was wet and chilly but I felt like putting on something more spring like allready so I chose light neutral colors and tan coloured accessories. In general I do like more tan than black. At least with off-white and cream they just seem like the perfect choice. 

Womens Day today, important to remember the womens rights allover the world<3 

Joulunodotusta - Waiting for the Christmas...

Heipat täältä hitaan bloggarin työhuoneesta!

Joulunodotus on iskenyt minuunkin, työkiireistä huolimatta, mutta tämäviikkoinen jonglööraaminen työasioiden, kodin ja äidin hoitamisen välillä on vienyt tehokkaasti kaiken energian ja ajan. Loppuaika menee vähän kuin sumussa. Eikös ne ole lanseeraaneet uuden terminkin, aivosumu tai jotain?

Joulunodotukseen täällä ei vieläkään ole kuulunut mitään kovin erikoista. Pikkuisen vähällä unella, migreenillä ja tavanomaista suuremmalla väsymyksellä on menty viimeiset viikot.

Tänään minä kokkasin muutamaakin erilaista ruokaa valmiiksi kun huomenna tulee vieraita ja hovikuvaaja leipoi sillä välin joulun ensimmäiset tähtitortut. Niistä tuli hieman eksoottisia, koska luumumarmeladia ei kaapista löytynytkään ainoastaan viikunamarmeladia. Meillä siis maistellaan viikunatorttuja. Ei muuten pöllömpiä mutta ehkä kaipaisi vähän tuhdimpaa makua niihin.

Liput ensi viikkoiseen Cantores Minores joulukonserttiin on varattu, sinne mennään ja nautitaan kahden kesken Senaatintorin joulutunnelmasta kuten viime vuonnakin. 

Aattona mennään sitten käymään äidillä ja anopille syömään, muuten aikomus on kotoilla ihan kahden kesken ja ehkä katsella vähän leffoja ja viettää kahdenkeskistä aikaa. 

Mitä teillä on joulunalus suunnitelmia? 

Viikon takkina on ollut vaihteeksi vaaleaa, vaalea laukkukin on saanut keikkua pakkasessa mukana. Kaivoin vihdoin nyt vasta nuo paksummat kaulaliinatkin kaapista pakkaskeleille ja ihanastihan ne lämmittävät kaulaa ja kipeää niskaa. 

Nothing special other than anxiously waiting for the Christmas holidays. We finally have winter and some snow here, so its the time to enjoy the lighter landscape. Allthough I have been really tired lately but no suprise there since this time of the year we are busyest at work. I did change the dark colored jackets and coat to this off-white one which is one of my favourites year after year. Come to think of it I always wanted a white wool coat as long as I can remember, this is not all white, maybe cream color, but it brings lovely lightness to winter outfits. 

Enjoy your weekend lovelies<3 

Ajaton takki ja valkoiset farkut - Classic coat with white jeans...

Hyvää Itsenäisyyspäivää<3 

Nyt on ollut sopiva keli kaivaa villakangastakit vihdoin naftaliinista. Tuossa aiemmin oli minusta vähän kylmäkin niille jo ja sitten tuli vielä sadekeli. Eli ensin tuli toppiskausi ja nyt mennään sitten vastavuoroisesti villakangastakilla. 

Meillä tuli muuten eilen lunta kun ajelin töistä! Ei paljon, mutta sen verran että se tuossa maisemassa vähän näkyy. Saa nähdä sulaako se vai mihin tuo ilman taittuu. Tänään on kirkkaan näköinen päivä ja  lämpötila on ainakin vielä ihan piirun verran pakkasen puolella. Ei ehkä niin kaunista, mutta vähäsen talvista.. Ihan kiva ilma itsenäisyyspäiväksi.

Viime viikonloppu meni niska-ja päänsärkyä potien siivouspuuhissa. Voisi sanoa melkein että joulusiivousta tehdessä. Niska on ollut jumissa ja aamut ovat menneet hillittömässä päänsäryssä, joogapallon ahkerasta käytöstä huolimatta, nyt on ehkä kolmas aamu kun niska ei ole ihan jumissa ja päätä särje. Olipa luksusta tänään nousta myöhään sängystä suoraan hovikuvaajan laittamaan aamiaispöytään. Aamupalan lemppariksi on kuulkaa muodostunut ihan tavallinen paprika, sitä on niin kiva laittaa leivän päälle kun joku sen valmiiksi pilkkoo...:))

Viikon asut ovat olleet neulepainotteisia, neuletakkia ja nyt vihdoin kaivoin myös metsänvihreäin lemppari neuleeni kaapista valkoisten farkkujen kaveriksi (kuvat ovat rakeisia kun ulkovalo ei enää riitä kotiin tullessa). 

Huomaan odottavani tänä vuonna kovasti joulua, vaikka

en vaan oikeastaan ihan tiedä miksi. Mitään erityisiä suunnitelmia ei ole, edes äiti ei lupautunut tulemaan meille. Taitaa olla ensimmäinen kerta minun elämässäni kun pidän välipäivät vapaata, eli viikon vapaaputkihan siihen silloin tulee. Ehkä se on se mitä alitajuisesti odotan. 

Ensimmäiset joulukoristeetkin on täällä jo laitettu esiin ja ensimmäinen oma enkelikello koottu, sekä kynttelikkö sytytetty keittiön ikkunalle. Jouluvaloja sytytelty ikkunoihin ja kunhan tässä pidän pienet pyykkitalkoot vielä, sitten saa joulunaika tulla jo. 

Odotetaanko siellä ruudun toisella puolellakin joulua jo?

Im not really sure what year this coat came into my closet, but its such a classic that it will part of my wardrope for years to come. Its a coat where less is more. Nothing extra. The classic cut and color makes it usable with almoust anything. Key piece if you want to start gathering Scandic wardrope. 

Christmas season has started, black friday come and went (I didnt buy anything) cyber monday came with the same resolts. I have been too busy at work and too tired at home to even think about anything to add to my wardrope. It almoust feels finished anyway. Just missing few new Basic items like new white shirt and one pale blue. 

Feels good to be at a point where you can match and mix without tihing too much. 

Today is the Finnish Independence Day, lets have toast to that!

Harmaa villakangastakki ja ajatuksia harmaudesta - Grey coat and thoughts about grey...

Harmaan lohdulliset sävyt yhdessä. Vaaleaa harmaata, tummempaa, sinertävän harmaata ja vähän mustaakin tässä asussa. Harmaa on niin jotenkin lohtuväri. Ja super helppo.

Tykkään harmaasta vaatekaapissa, mutta näistä harmaista päivistä en sitten yhtään. Harmaa on helppo väri yhdistellä ja nyt pitää vaatetuksen olla helppoa kun tuntuu ettei muuten jaksa ajatella muuta kuin nukkumista. Harmaa on helppo valinta. Ja muutenkin nyt juuri kannattaa käyttää niitä vaatteita, joissa tuntuu hyvältä ja tuntee hyvää mieltä. Tämän kaamoksen kesyttämiseen tarvitaan kaikki pienetkin keinot. 

Muutama päivä on mennyt töissä tavallista pidempään ja kyllä sen itsessään tuntee. Kun lähtee pimeässä ja räntäsateessa töihin ja tulee pimeässä ja tihkusateessa niin tuntuu jo ettei jaksa pitää kohta silmiä auki. Aina sanotaan että ikä on vaan numeroita, mutta tällä viikolla olen tuntenut itseni sata-vuotiaaksi. Pitkän päivän päälle kun ajelee tuolla väsyneillä silmillä tihkusateessa ja vastaantulijoiden häikäisevissä valoissa niin päällimmäisenä ajatuksena on kyllä ollut oma sänky ja päiväunet. Jos tuosta säästä tykkää, niin ihmettelen suuresti. Aina sanotaan ettei saisi valittaa ja juuri nyt pitäisi liikkua paljon ja syödä paljon kasviksia. Entäs jos ei tee yhtään mieli liikkua ja kasviksetkin tahtoo minestrone-keiton muodossa? Nyt tekisi mieli vaan nukkua. Joskin se voi osaksi olla ihan luonnollinen seuraus viikon huonoista ja lyhyistä yöunista. Mutta ei siltikään selitä sitä että kertakaikkiaan mikään ylimääräinen ei huvita. 

Kaksi erikoista asiaa tämän hirvittävän fyysisen (ja ehkä vähän psyykkisenkin) väsymyksen keskellä olen huomannut, ruuassa pitää olla chiliä ja kotia haluan pitää vähän normia siistimmässä kunnossa, en kestä yhtään sitä että täällä vallitsee täysi kaaos. Ehkä se on sitä kun säätä ei voi hallita, se painaa mielen matalaksi, haluaa hallita sisällä ympäristöä ja katsella sohvannurkasta kotia, joka ei vaadi heti hirveitä ponnistuksia näyttääkseen viihtyisältä. 

Ostin jo ensimmäiset hyasintitkin tuomaan tuoksua ja pientä iloa kotiin. Joulukuun eka päivä, tulisi jo lumi ja valkeus!

Löysin vanhan harmaan ja pitkän kaulaliinankin kaapista, mitä lie sekoitetta, ei ainakaan villaa, mutta tässä säässä ihan riittävän lämmin. Otan sen vähäksi aikaa vakiokäyttöön vaihtelun vuoksi. Joskus vanhakin vaate voi piristää. 

Miten teidän viikkonne siellä ruudun toisella puolella on sujunut? Vaikuttaako vesisade, kaamosaika ja väsymys arkeen? 

Grey coat is a classic. I wouldnt give mine away for any price. Year after year, it is one of the most used in this grey weather. Combining different colors of grey is an easy solution that always works. And lately its been my comfort color. Both inside and outside. 

Easy going outfits this week with comforting grey. The weather is grey, days are grey (no sunshine for days, even for weeks) always raining or even raining wet sleet. 

Lately I have been so tired that the only thing I dream of is my own bed. Its been said over and over again that age is just numbers but lately I have been feeling old. When I leave for work in the Morning its dark (and raining) and when I drive home from work its allready dark (and raining). Feels like I can barely hold my eyes open. Long days with looking at Computer screen and long drive home with shining wet black asphalt simply wears your eyes. I am sooo much waiting for some nice white beautiful snow and frost! When there is snow, the view suddenly changes. Its light and some how it gives you strength and something beautiful to watch. 

I hate these long dark rainy days. Oh I might have mentioned that before... :))

Its Friday people and I have day off. Guess what? Im going to go back to sleep!

Enjoy your Friday and upcoming weekend<3 

Erään päivän asua ja mietteitä - Outfit of the day and random thoughts...

Viikon asuvalinnat ovat olleet jokseenkin konservatiivisia, ainakin omasta mielestä. Tässä päivän asussa eniten beigeä, mustaa ja harmaata. Jostain kumman syystä mikään värikäs ei ole tällä viikolla napannut, liekö syysuupumusta mielessä. Teoriaa tukee myös tuo sohvan nurkassa nuhjaaminen dvd-sarjojen kanssa. Yleensä en nuhjaa telkkaria tai muutakaan katsomassa iltaisin, mutta nyt se on vaan tuntunut ihan ihanalta. Käpertyä lämpöisen sohvan nurkkaan kynttilöiden palaessa ja olla vaan ja viettää iltoja yhdessä hovikuvaajan kanssa. 

Koirienkaan lenkittämistäkään ei ole tarvinnut muutamaan päivään liiemmin miettiä, yksi noista meidän aina pää kolmantena jalkana juoksevista hosupettereistä on muutaman päivän linkuttanut ja on tulehduskipulääkekuurilla ja levossa. Luulisi että vanhemman koiran päähän kasvaa joskus järki, mutta kun ei... Ja yksi rakastaa muutenkin sohvalla nuhjaamista ja kolmas pummaa harva se ilta avaamaan telkkarin ja katselee sitä häntä heiluen... Laiskuus taas huipussaan.

Kaiken huippuna on ettei ruokakaan ole maistunut, paitsi kananuudelikeitto. Siihen on tullut himo, (hyvä että siinä ei liiemmin ole ainakaan kaloreita) joka sai flunssan aikana alkunsa. Ihan superhyvä ruoka voimakkaan chilimausteensa kanssa flunssaiselle. Vie kuulkaa taatusti vähäksi aikaa mennessään niin kurkkukivun kuin tukkoisuudenkin. Jos amerikkalaisissa flunssaan kaikissa elokuvissa keitetyissä kanakeitoissa onkin saman verran chiliä, niin ymmärrän hyvin sen syömisen. 

Tällaista vähän tylsää keski-ikäistä elelyä tässä on nyt muutaman viikon menty. Lauantaina teimme pienen poikkeuksen ja kävimme katsomassa Helsingin kaupunginteatterin ohjelmistossa olevan Myrskyluodon Maijan. 

Viimeksi olen tainnut käydä katsomassa monta vuotta sitten menneen Rebecca-musikaalin, joka oli aivan huikea kuten HKT:n musikaalit ja näytelmät aina. Oli kiva mennä pitkästä aikaa ja nähdä mitä siellä on remontissa tapahtunut.

Nuorena tuli käytyä paljonkin ja kun on nähnyt huikean hyviä juttuja, kuten 90-luvulla Pekka Laihon, Sara Paavilaisen ja Elina Pohjanpään tähdittämän My Fair Ladyn, Bertolt Brechtin kirjoittaman  Äiti Pelottoman pääosassa huikean Kristiina Elstelän ja mm. Sannakaisa Palon, niin rima on jäänyt kauhistuttavan korkealle. Tähän mennessä HKT on kuitenkin pystynyt aina vaan parempaan, mutta nyt jännitti, Myrskyluodon Maija kun oli saanut vähän ristiriitaisia arvosteluja. Musiikkina Myrskyluodon Maija on niin kaunis että harvoin pystyn olemaan kyynelehtimättä kun sen joku hienosti esittää. Se on ehkä kauneinta musiikkia, mitä on ikinä tehty.

Musikaali on hyvä, Vilkkumaan sanat yllättävät onnistuneisuudellaan, itse musikaali jäi vähän pinnalliseksi raapaisuksi Maijan elämästä ja teemamusiikkia olisi voinut kuljettaa vielä voimakkaammin läpi musikaalin korostamassa tarinaa. Olisin kaivannut siihen myös vähän lisää synkkyyttä ja myrskyisyyttä. Mutta kaiken kaikkiaan kiva ja onnistunut ilta. Mieleen jäi itkettävän hyvän Maijan yksinlaulun lisäksi pari pienesti tehtyä kivasti näyteltyä hahmoa Anna-Ulla (Raili Raitala) ja Valborg (Marjut Tolvanen), sekä yksi haltijoista, josta oli tehty vähän Legolaksen näköinen. Se oli kiva yksityiskohta. 

Mitä teatteriasuun tulee, siitä ei kiireessä tullut otettua kuvia ja kaatosateen vuoksi se meni muutenkin enemmän lämpimän ja järkevän kuin kauniin puolelle. Vanha tuttu luottoasu ja kiireessä ovesta sateeseen.

Maanantai kohta, uusi viikko alkamassa. 
Kivaa viikkoa sinne ruudun toiselle puolelle ihanaiset<3




I have been very conservative on my looks this week. Im not sure if that Autumn darkness is getting to be since Im not feeling sassy or rebel nor very colorfull right now. Favourite outfits have almoust all been about beige, black and grey. After work I have mainly cuddled up on sofa watching my favourite series like Criminal Minds etc. 
Favourite food has been chicken-noodle soup with lots of chili in it. Makes the flu symptoms go away for a while. And Im even not the only one in this family who doesnt seem to be able to loose the very resilient flu symptoms. 

But, that said, we did however go to the Helsinki Cityteatre last night to see musical Myrskyluodon Maija, which is one of the most read stories about really old life in the Finnish archipelago. The music in the musical is from Lasse Mårtensson and the tittle song is one of the most beautiful songs ever written. It is one of the bilingual (swedish and finnish songs) that sounds amazing in both languages. The melody is just to die for. Here

Have a Happy Week<3 

Treffipäivän asua ja someihmetystä - Date outfit and wondering about social medias...

Käsi pystyyn ladyt jos tiedätte mikä ohjelma/sovellus Sway on?

Ja kaksi kättä pystyyn jos osaatte käyttää sitä...

Minulla on nyt varmaan vuoden verran ollut tämä uusi kannettava jossa on Windows 10 ja jatkuvasti se osaa hämmästyttää minua päättämällä asioita puolestani.

Välillä kun käsittelen valokuvia, ilmestyy ilmoitus että "olemme luoneet sinulle uuden valokuva-albumin, käy vilkaisemassa sitä". Oikeasti. Joskus käynkin ja ihmettelen sillä jos aamulla käsittelen valokuvia, tuo Windows 10:n sovellus tekee osasta niitä albumin. Ei siis kaikesta, se päättää itse mitä sinne laittaa. Tänään se hämmästytti valitsemalla sinne viimeisimmät vanhat asukuvat, joita en ole koskaan vielä edes julkaissut (käsittelin siis kahta eri settiä asuakuvia uusia ja vanhoja) ja minäpä sitten vilkaisin tuon albumin niin eiköhän tämä tietokoneihmeeni sitten kysynyt että hei tehdäänkö niistä Sway esitys?

No kun olen aikaisemminkin tuota Sway:tä ihmetellyt niin klikkasin että kyllä. Sitten kone avasi Swayn ja oli vienyt sinne nämä kuvat, päättänyt itse mikä on otsikon kuva jne. Ja pyysi lisäämän tekstin ja suunnittelemaan asettelun ja kuvakohdistukset (se kysyy kuvista että mikä osa niistä on olennaista, oli joistain jättänyt pään pois ja sitten sai laittaa pylpyröitä sen kuvaosan päälle joka itsestä oli olennaista) ja sitten kun koko homma oli "valmis" niin nyt se haluaa tietää että missä somessa haluan tämän jakaa... Vaihtoehtoina ovat Facebook (xlcheapandchic ei ole vielä Facebookissa) Twitter (ei kiitos, en omista Twitter tiliä), lindedin ja Docs.com (what???) tai sitten koodilla ilmeisesti vähän samaan tapaan kuin esim YouTube videot upotetaan...

Kohta läppärit varmaan valmistaa meille aamiaistakin?

Käteväähän tuo olisi jos vaikka koko bloggaus onnistuisi samalla tavalla. Käsittelet vaan kuvat ja annat koneen päättää mitä niistä käytetään, missä muotoilussa ja lisäät vaan tekstin ja se toisi ne tänne bloggeriin. Voisin kuvitella että tuo sovellus älypuhelimessa voisi olla kätevä käyttää, mutta minua se vielä toistaiseksi lähinnä ihmetyttää...

Ja koska töissä normaalina päivänä käytän vähintään 12 eri ohjelmaa/sovellusta työpäivän aikana, en ole kotioloissa mitenkään erityisen riemuissani uuden ohjelman opettelusta, ellen varmuudella tiedä että se oikeasti palvelee minua, eikä vaan vie turhaa aikaa. Joten hyviä vinkkejä otetaan vastaan jos joku oikeasti käyttää Sway:tä.

Ja siltikin. Ottaisin mieluummin siivousapua, jotta saisin viettää enemmän aikaa hovikuvaajan kanssa. Ja tästä seuraa maailman huonoin aasinsilta asukuviin ja otsikkoon. Liittyy kyllä vahvasti someen ja siihen miten paljon aikaa se meiltä vie.

Meillä on sovittu että kerran viikossa (joskus kerran kahdessa, jos sattuu olemaan kiireitä), meillä on "treffipäivä", jolloin keskitytään olemaan kahdenkesken ja menemään jonnekin ja tekemällä jotain kivaa ja silloin tietokoneet ja some ovat pannassa. Usein se jotain kivaa kattaa käynnin yhdessä lounaalla tai kahvilassa jossain kivassa paikassa tai siellä minne nenä näyttää. Tällä kertaa se oli lounaas N´avetalla Sipoossa kun oli tarve käydä Villa Nokkosessa pienillä ostoksilla samalla. Vanhakin parisuhdekin kaipaa hoitamista tässä kiihtyvässä työelämässä ja someviidakossa.

Myrsky oli jo alkamassa, päivän asuna oli sen mukaisesti vähän lämmintä ja arkistakin asua. Koska nyt on kuitenkin KEVÄT (lumesta huolimatta), väriksi valikoitui vaaleanpunaista ja vaaleita sävyjä. Onneksi ehdittiin kotiin ennen pahinta räntäsadetta. Sen alettua oli kiva sytytttää tuli takkaan ja katsella myrskyä ikkunan läpi.

Tänään jo Vappuaatto (luminen ja vetinen sellainen), meillä kotoillaan suureksi osaksi ja odotellaan huomiseksi luvattua lämpöä ja auringonpaistetta, mitä Vappusuunnitelmia teillä siellä ruudun toisella puolella on?

Auringonpaistetta Vappuun<3

Who knows what Sway is? I have had Windows 10 for a while now and with it came some new programs like Sway. Untill now I have wondered what it is used for but today Morning when I was handling some old and new outfit pics Win10 asked me if I wanted to take a look at the new pic album it had created for me from todays photos. I did and then it asked if I wanted to make a Sway publication about those and I answered yes and it had allready layed out the photos there and I had insert text and make some adjustment and now it wants to know if I want to publish the finished Sway in the Facebook, Twitter, linkedin or docs.com. Well, I use none of those, so apparently not much use for Sway right now.

It was kinda fun though to do it. Im pretty sure that my laptop will make me breakfast some day, or at lieast I hope... since it seems to think for me anyway...

Date oufit is from yesterday before the storm hit. With hubby we have agreed to go out on a date at least once a week (sometimes couple of weeks passes though) to take care of our relationship. Usually we go to have lunch in some nice place like yesterday. Or we simply drive somewhere and discover new places. To dinner we go very seldom since most of the time we actually make better dinner at home than our local restaurants here have to offer.

Due to incoming rain and snowstrom I had warm outfit but decided to at least make it out of light colors adding beige and offwhite to light pink shades. When we got back home the storm had allready started and I was actually a bit cold... Tomorrow is the May Day (the first of may, which is a public Holiday), so we still have 2 more days off. Yay...

Enjoy your Sunday<3

Vaaleanpunaisella pääsiäiseen - Light pink to Easter...

Yhden päivän jaksoin uskotella vielä että nyt on kevät ja kevääseen kuuluvat vaaleanpunainen ja muut vaaleat värit. Yhden päivän! Sen jälkeen siirryin taas tummempaan ja muka lämpimämpään, tai ainakin huijasin itseäni lämpimäksi.

Tällä beige/vaaleanpunainen/valkoinen kombolla juuri ja juuri tarkeni sen päivän verran
. Ja jos ihmettelette miksi siristelen silmiä joka kuvassa, se johtuu yksinkertaisesti siitä että sillä aikaa kun hovikuvaaja oli siivosti katoksen suojassa, seison minä hienoakin hienommassa kylmässä tihkusateessa, joka ei edes näy kuvissa. Hienon hienoa jääkylmää sadetta... Onneksi sade alkoi vasta kun pääsin töistä kotiin. Muutenkin viikkoon on kuulunut sitkeä flunssanpoikanen, joka on tehnyt olosta väsyneen.

Nyt otan käyttöön uuden termin. Sulovilettäminen. Kuvan noin vuoden vanha kashmirneule on nimiitäin  seissyt kaapissa, jotta se ei vaan kulu, koska tykkään siitä tosi paljon...
Sitä minä kutsun sulovilettämiseksi. Aivan turhaa lempivaatteiden ja tavaroiden säästämistä kaapissa pahojen päivien varalle. Mikä voisi edes olla enemmän tyhmää? Tässä iässä voi jo miettiä että kappas, arkkuunko otan mukaan? Anteeksi suorasukaisuus tässä asiassa, mutta yritän vapauttaa itseni tästä kiltin tytön ikeestä, jossa "työvaatteet", "pyhävaatteet" ja kotivaatteet ovat erikseen ja aina kun tullaan kotiin vaihtuu jotkut kauhtuneet veryttelyhousut päälle. Minkä ihmeen takia? Koska äiti opetti.
Jep. Täällä se loppuu ihan just nyt.

Lopetan sen, koska olen ansainnut elää kauniissa arjessa, myös pyykkipinon keskellä voi ihan hyvin purjehtia lemppari kashmirneuleessa, koska se tekee olon lämpimäksi ja iloiseksi. Siinä se yksinkertaisuudessaan.

Pitkin talvea olen jo opetetellut. Vanhoja kauhtuineita verkkareita on lentänyt vauhdilla roskiin. Samoin "kotijumppa" vaatteita. Tiedättekö, niitä sellaisia, jotka ovat kutistuneet pesussa ja käytössä muodottomiksi, rumiksi ja kauhtuneeksi, joissa napa näkyy napuriin saakkka!
 Ne eivät mitenkään houkuttele ketään liikkumaan.

Luulen että tässä kotivaateasiassa on jo kaksi koulukuntaa. Toiset fiksut ovat oivaltaneet jo aiemmin että "kotivaatteisiin" voi ja saa panostaa. Voi olla vaikka kotona vaan käytettäviä lounge vaatteita, mutta nekin voivat olla laadukkaista, kauniita ja käytännöllisiä. Aion jatkossakin käyttää kotona verkkareita, mutta niitä kaikkein kauneimpia ja parhaita joita omistan. Ja joskus farkkuja, koska omistan useammat farkut, jotka ovat liki yhtä mukavat päällä kuin verkkarit. Ja mitä paitoihin tulee... Pidän vaikka silkkipuseroa jos sattuu huvittamaan!

Näillä eväillä pääsiäiseen. Meille oli yhtenä päivänä töissä ollessani muuttanut tällainen pääsiäispupu...

I was trying to convince myself that Spring is now! It lasted for a couple of pink days and this was one of them. I found this old (ish) cashmir sweater from my closet and wanted to wear other light colors with it. This fime white and pink. I was feeling kinda Spring untill it was time to take these outfit pics. You cant see it from the pics (other than the expression of my face) but its actually raining very fine cold fog against my face. And let me tell you when the rain is about +3 degrees celsius you dont want to stay there for a long for any kind of pictures...

After finding this sweater from a closet  (it was tucked there because I love it and was trying to  spare it) I decided that my uggly lounge wear days are now over and I will wear cashmire at home if I please. Out with the old attitude that you need to change into some uggly lounge wear at home. Even loungewear can be beatiful and wear and chic. Besides the time we spend at the office we spend so much time at home so why not to feel beautiful and nice there too? Im throwing all my uggly and old loungewear away and just sparing the good and beautiful ones. Same goes with my sport wear. Im pretty sure I feel more pretty and good about myself that way at home too.

What about you? How you like your lounge wear and home wear?

It is time for Easter holidays, Enjoy<3