Kaksi klassikkovaatetta yhdessä - Two classic items together...

Minusta kaikkien klassikoiden äiti on musta pooloneule. Mielellään juuri tämmöinen ylisuuri vieläpä. Tämä samainen neule on ollut monissa asukuvissa, se on useamman vuoden vanha ja juuri pesin sen ja käytin uutta Ruohonjuuresta ostamaani villalanoliinia huuhteluaineena ja se on kuulkaa ihan paras! Villa saa takaisin kulutuksessa menettämäänsä lanoliinia ja puhtaan ja kivan tuoksun aineen sisältämästä aidosta laventeliöljystä ja oliivisaippuasta. Olen nyt käyttänyt sitä huuhteluaineena kaksi kertaa ja uskallan jo suositella. Ensimmäisen kerran käytin sitä vähän kutistuneeseen neuletakkiin, joka sai lisää kokoa ja joustavuutta pesun jälkeen ja mahtuu taas päälle! 

Takaisin tähän klassikkoasiaan. Siis musta neule on pelastanut niin monta huonoa asupäivää, toiminut flunssaisen lämpöhuopana lääkärireissuilla ja pikapelastajana kauppareissullakin. Siitä on luultavasti tullut eniten käyttämäni vaate viime vuosina. Sama mitä sinne laittaa alle, vaikka olisi yöpaita, kukaan ei huomaa sen jättisuuren koon ansiosta yhtään mitään. Ilman rintsikoitakin siinä voi kätevästi kulkea, suuri koko peittää senkin asian. Sanoisin että minulla on käynyt hyvä tuuri kun olen sen aikanani alesta bongannut, ei nimittäin kylläkään ollut ihan halpa, mutta on todella ollut joka pennin arvoinen. 

Tällä kertaa yhdistin sen toiseen klassikkoon eli kamelinväriseen villakangastakkiin. Ei ole ehkä muuten suosikkivärini takeissa, mutta mustan kanssa toimii. Omani on vähän tuollainen kiiltäväpintainen eikä näin ollen ihan paras kuvattakaan. Klassisen siniset farkut, mustat talvi-jodhpurit, klassikoja nekin omalla tavallaan. 

Eipä ole montaa päivää tämän talven aikana ollut että olisi voinut käyttää muutakin kuin sadetta kestävää takkia. Jospa nyt tulisi keliä klassikoillekin. Olen kyllä jo vakavasti harkinnut että pitääkö lämminvuoristen sadetakkien hankintaa harkita ensi talveksi? Tuntuu jo että on käyttänyt koko talven yhtä ja samaa takkia. 

Teinpä myös löydön viime viikolla siivotessani. Löysin nämä ihanat korkonilkkurit komeron perukoilta ja ajattelin jo että ovat joutuneet sinne kun eivät enää mahdu jalkaan, mutta olinkin väärässä. Hyvin mahtuvat ja jo töissä niissä yhden päivän kopistelin ja ovat myös mukavat jalassa. Ihan no-name nilkkurit. Ajattelin yhdistää ne tuohon komboon mustan neuleen ja villakangastakin kanssa ja tulee vähän erilainen asu. 

Aurinko paistaa, piha odottaa. 

Ihanaa sunnuntaita<3

What is more classic than black polo sweater? Nothing. The other item brown wool coat is also been classic for decades so it still works. They work well together also. What do you think? Using different shoes and accessories you get many different variations. This black sweater has saved so many bad outfit diays that I cant even start to count. Goes with anything and everything. 

Sunny Sunday <3

Mustaa ja sinistä - Black and blue...

Heipat taas täältä lomalandiasta. 

Sää pikkuisen kylmeni, mutta ei se oikeastaan ole meidän lomanviettoa haitannut. Kaikkea voi tehdä kunhan pukee tarpeeksi päälle. No, ehkä ei ottaa aurinkoa tai käydä uimassa, mutta kukapa sitä aurinkoa muutenkaan enää ottaisi nykytieton varassa... 

Kumma miten lomapäivät menee itse edestään, on kirppistelty, suurimmaksi osaksi myyty, mutta jotain pientä ostettukin, niistä myöhemmin juttua. Ollaan käyty kalassa, yötä myöden. Siellä tulee muuten tosi kylmä, tuntuu ettei mikään vaatetus riitä kun aurinko laskee. Viimeksi sain sen verran monta kalaa vaikka ihan mato-ongella ongin, että alkoi jo tuntua perkaaminen puulta... 

Koti on saanut oman osansa lomapöllytyksestä ja ylimääräistä tavaraa on lähtenyt ovesta pihalla ja taas kerran sain maalauspuuskan, ette varmaan arvaa mikä pyökinvärinen juttu tällä kertaa vaihtoi väriä... 

Päivän asu, pienikokoiseksi kasvattajan mielestä jäävän pennun kanssa kuvattuna. Meillä on varmaan juomavedessä kasvuhormonia, koska Pyrtsi ei ole ensimmäinen koira laatuaan meillä, joka on kasvanut keskivertokokoa suuremmaksi. 38 kiloa pelkkää lihasta ja hillitöntä elämän iloa. Kuvissa saattaa näemmä heittäytyä vieraskoreaksi. 

Vastoin kaikkia omia periaatteitani päätin yhdistää sinistä ja mustaa. Sininen kukkapusero ei oikein kuvissa pääse oikeuksiinsa sillä kuvio hävittää jotenkin kauniin vesiputouskauluksen kuvista, joka puserossa on yksi juju. Minusta oli ihan hauska yhdistelmä ja luultavasti teen se uudelleenkin. Ohut pitkähkö viskoosineule on yksi kesän viileiden päivien omista lemppareista. Niitä löytyy kaapista kahdessakin eri värissä. Tämä musta ja sitten myös beige. 

Sentään pystyn blogia kirjoittamaan, kaikki muu onkin sitten vähän niin ja näin. Tietokone toimii puoliksi järjestelmäpäivityksen jälkeen ja pinterestiinkään en ole viime aikoina pystynyt paljon lataamaan mitään. Tuntuu että kun tietotekniikka alkaa pottuilemaan niin se tekee sitä isosti samantien ja joka laitteessa tuntuu olevan joku vika. Näin lomalla en jaksa istua ihmettelemässä että mikä kaikki oikein mättääkään. Olkoon loman jälkeinen murhe se. Nuo isot järjestelmäpäivitykset eivät tunnu oikein menevän putkeen ainakaan minun koneessani. 

Tällaista lomanviettoa täällä, huomenna suuntaamme auton nokan kohti kaakkoa ja käymme pienen kierroksen Hamina-Kotka seudulla. 

Ihanaa viikonloppua sinne ruudun toisella puolella, toivottavasti sää olisi vähän lämpimämpi kuin tänään!

Black and blue was not the first choice I would make, but decided to try it just for fun. Not too bad! I love my old Black summer cardigan (yes, its a thing in Finland, cant live without it) and the flower blouse is fun item to have. 

2 weeks vacation behind and one more to go! Why do days go by so fast when you are on vacation?? 

Have a Great Weekend<3 

Pääkallohuivi - Scarf with skulls...

Score! Olkootkin että pääkallohuivit ovat niin out varmaankin kuin olla ja voi, olen ylen onnellinen tästä uudesta! Sen ostaminen vaati 5 vuotta ja rutkasti kärsivällisyyttä. Tätä mallia on ollut olemassa iät ja ajat, mutta se ei ikinä ennen ole ollut alessa. Ei missään, eikä koskaan. Nyt se oli -50%... 

Paketti nökötti tuossa kuistilla kun tulin töistä kotiin viime viikolla ja vihdoin se on täällä. Älkää edes kysykö miten voi olla niin iloinen pääkallohuivista... Jotkut asiat vaan on. Värit on just hyvät mustan ja monen muunkin kanssa ja kevyttä kesähuivia on kaivattu. En ole ikinä, enkä vieläkään yhtään välitä onko vaate merkiltään pirkka vai merkkituote, mutta tämä on vaan ollut omasta mielestä niin kaunis että oli pakko valita se merkkituote. Huivi on siis Zadig & Voltairen Kerry garden scarf. Siinä on pääkalloja ja perhosia. Ei ihan joka makuun, mutta minun makuuni kyllä. Hovikuvaaja kommentoi että onpa erikoinen. 

Lahja itselleni viimein kun 5-kymppisistä on jo hyvät puoli vuotta. Kaikki muu on vienyt ajan ja energian, enkä ole ehtinyt ajatella itseäni pitkään aikaan. Nyt palkitsin itseni. 

Heinäkuu kohta jo puolessa välissä, vielä viikko töitä, sitten lomalle lomps. Miten ruudun toisella puolella? Olen ollut kuolla kateudesta ja kollega yksi toisensa jälkeen on jäänyt lomalle. Tuntuu että pyörtyy kohta jollei pääse nollaamaan päätä työasioista. Joko siellä lomaillaan vai onko loma vielä edessä?

Onneksi on kuitenkin viikonloppu ja aurinkokin tuolta vähän pilkistelee!

Nautitaan kesästä ja olemisesta, hienoa viikonloppua Ihanaiset<3 

I know… Scarf with skulls is sooo old and gone out of fashion, but to me its new. This is my first ever and I have been watching this particular scarf about 5 years and this was the first time ever it was on Sale!

Score!

Finally bought it and love it. 

Weekend is here, lets enjoy<3 

Tummia sävyjä - Darker shades...

Vapaa-ajalla ja viikonloppuisin olen tykästynyt kulkemaan viileällä ilmalla mustissa saappaissa ja mustassa pooloneuleessa. Siihen on ollut helppo heittää yksi osa viimeksi esitellystä ulkoilusetistä eli liila kevyttoppis. Erityisesti tykkään kevyttoppiksen pitkistä hihoista, jotka suojaavat ranteet kylmältä.

Järven rantaa osuttiin aivan sattumalta kun oltiin ajelemassa vaihtoehtoista reittiä kotiinpäin. Pienellä järvelläkin puhaltava tuuli teki ilmasta todella koleaa, yhtään ei ollut liikaa päällä maisemia ihaillessa. 

Sää on ollut viime aikoina aika masentavan pimeä ja sateinen, joten muistakaahan ihmiset heijastimet. Tässäkään takissa ei ole kuin yksi heijastava merkki, mutta taskussa kulkee aina sellainen ranteeseen lyötävä heijastinnauha. Viime aikoina tuntuu että varsinkin polkupyöräilijät ajavat nykyään tosi kovaa ja usein tummissa vaatteissa vailla minkäänlaista valoa tai heijastinta. Itse en uskaltaisi.

Onneksi sattui matkaan mukaan kamera ja komeat pilvikuvat järveltä sain tallennettua. 

Kivaa viikkoa, toivottavasti aurinko näyttäytyy tällä viikolla!

Lately I have been drawn to darker shades as well as the light ones I often use. One of my most used combo has been this black and lilac. I wore this outfit on a weekend drive By this gorgeus lake that we came across. 

Monday allready, Enjoy your Week<3 

Juhlapusero ja lauantailinkki - Festive blouse and Saturday link...

Kuulun siihen ryhmään ihmisiä, joka ei juurikaan omista juhlavaatteita. Juhlia on aika harvoin ja aika harvoin tulee täältä maalta töiden päälle enää lähdettyä kaupunkiin, niinpä käytännön syistä omistan hyvin vähän juhlavaatteita. Yhden puseron olen kuitenkin ostanut ihan menoja ja juhlia silmällä pitäen ja aika monta kertaa se on päällä ollutkin erilaisissa konserteissa ja mm teatterissa. En enää muista miksi valitsin juuri mustan pohjavärin, yhtä hyvin voisin viihtyä vaaleassa. 

Kovin röyhelöiset tai läpinäkyvät juhlavaatteet koen vieraiksi, usein jopa kuviolliset. Tämä pusero on ihan poikkeus, tuo kuviollisuus on juurikin se juttu. Vielä pitäisi jostain keksiä yksivärinen juuri sopiva huivi kaveriksi. Nyt olen käyttänyt ilman, mutta pieni tai pitkä ja kapea silkkihuivi voisi tuoda tarvittaessa lämpöä tai jotain pientä jujua lisää asuun. 

Tiistaina oli kauan aikaa sitten varattu iltameno Finlandia talolla. Siellä meni St Petersburg Ballet Theatren esittämänä Joutsenlampi, jossa pääosassa oli paljon ylistetty ballerina Irina Koleshnikova ja täytyy myöntää että ei turhaan. Upea tanssiesitys Odetten/Odilen roolissa haki kyllä vertaansa. Näytöksessä oli aika paljon lapsia, vaikka olikin keskellä viikkoa ja seuraavana päivän unen puute ainakin minua vaivasi. Jännää oli havaita että tanssi oli niin kiehtovaa ettei lapsiltaan kuulunut piipahdustakaan koko näytöksen aikana. Tanssi vei ihan mennessään ja tuo parituntinen väliaikoineen hujahti aivan huomaamatta. 

Tänään on pelkästään lepoilu ja löhöilypäivä, olkoon huominen sitten siivous- tai ulkoilupäivä. Viime viikko univelkoineen ja poskiontelotulehduksineen oli pikkuisen raskas. Naistenpäiväkin oli tällä viikolla. Ehkäpä jokaisen päivän pitäisi olla tasa-arvon päivä.

Ruusuja kuitenkin meille naisille<3

Ihanaa lepolauantaita<3 

Lauantailinkki tänään on Simonemoelle Tanskasta.

Party or festive clothes are those missing from my closet. I rarely need them so there is no use of having lot of clothes you use couple times a year. This blouse is almoust the only festive blouse I own and I use it often when going out to see play or something else that requires more festive clothes. Even then I tend to mix it with jeans or leather pants more than "better"trousers. I quess I just need to feel comfortable where ever I go. 

I love the pattern in this blouse and the subtle colors on black. 

Last week we went to see Swanlake to the Helsinki city and I was going to wear this blouse but ended up actually putting on a pale rose blazer instead because it was so chilly weather. 

Saturday link today is danish Simonemoelle

Enjoy your Weekend<3 

Minusta on tullut äitini - I have become my mom...

Nyt se on virallista. Minusta on tullut äitini, myös pukeutumisessa. Olen vihannut sinapinkeltaista niin kauan kuin jaksan muistaa. Sinapinkeltainen on yksi äitini lempiväreistä ja minkäkin tietysti lapsena sain oman osani siitä. Erityisen hyvin muistan yhdet sinapinkeltaiset samettifarkut, joita tietysti inhosin yli kaiken... 

Jostain ihmeen syystä aina silloin tällöin muutaman vuoden ajan olen katsellut sinapinkeltaista sillä silmällä hyvin varovasti, juuri siksi koska se oli ainainen kinan aihe ja inhokki nuorempana. Nyt sitten päätin repäistä, sinapinkeltaista omaan vaatekaappiin kun sopivasti sattui alessa olemaan. Kirjava tunikakin oli sovitettavana, mutta osoittautui liian suureksi eikä niitä ole pienemmässä koossa jäljellä. Ehkä se muutenkin olisi ollut vähän liikaa. Tykkään enemmän valkoisesta paitiksesta ja tässä asussa tunsin oloni hyvinkin kotoisaksi. Huomenna viimein töihin ja niskakin osoittaa jo parantumisen merkkejä (kopkop), kolme päivää on mennyt jo ilman ihmeempiä kipuja ja muuta kramppaamista. Pidän peukkuja että sama suunta jatkuisi. Meinasi jo usko loppua kesken kun vähintään joka toinen yö heräsi siihen että niska on kuin tulessa ja hirveä migreeni pukkasi päälle. 

Joku varmaan hoksaa että olohuoneessakin on muuttunut jokin, siitä seuraavassa postauksessa enemmän. 

Kivaa tiistai-iltaa sinne ruudun toiselle puolelle<3

Minä lähden keräilemään aamua ja töitä varten kimpsut ja kampsut, työkone on tuolla vielä levällään viime viikosta...

Its official, I have become my mom...

She just loves the mustard yellow and I have always hated it. Untill now. Over the years I have been admiring mustard yellow from a far, but this sweater on sale kinda got to me. I was thinking wearing it with that mustard/black tunic, but the tunic was too big so I returned it. And to be honest, I really felt more like home in white shirt with the mustard sweater. 

What do you think? Too much color of just a good pick me up color? 

Ongelmavaatteen uusi elämä - Thinking outside the box...

Sentään jonnekin päästiin vuoden vaihteessa liikkeelle ja käytiin 90-vuotiaalle äidille hakemassa Ikeasta uusi lukulamppu, jossa piisasi lumeneita ja watteja riittävästi sen ikäisen lukemiseen. Päivän asuksi pääsi kaksi ongelmavaatetta. Liian lyhyt ja neliskanttinen musta neule ja punaruudullinen ohuesta flanellista tehty paitamekko, jossa on onnettoman lyhyet hihat. Ainakin 10 senttiä liian lyhyet hihat, jotka eivät pysy käärittynä kun kangas on niin lörppöä että ne kääriytyvät aina itsekseen auki. 

Yhdessä niistä tulikin ihan kiva juttu. Tykkäsin. Tosin äiti kommentoi että mikä ihmeen kiltti sulla on päällä...:)) Heh. Äidiltä ei lopu kommentit kesken vaikka ikää todella on jo 90 ja risat. 

Inspiraationa tähän asuun toimi ajatus että kaapista saa lähteä todella loputkin hyvin vähälle käytölle jääneet vaatteet ja lopuille pitää löytää se juttu jonka kanssa niitä käyttää, jos vielä käyttää. Suurena inspiraation lähteenä toimivat tässä kohtaa Masai vaatemerkin sivut, joilla on jos jonkinmoista asukuvaa monen mittaisesta vaatteesta. Tykkään Masain vaatteista tosi paljon, joskaan en omista vielä ainuttakaan, mutta olin tosi ilahtunut kun tulivat suomeen vihdoin. Niitä myy nyt Masai itse ja ainakin Bootzin verkkokauppa. Olen niitä pitkään katsellut ja nyt ensimmäisen kerran näin että mitään merkiltä on alessa. Houkuttaa kovasti... 

Äippä sai lampun ja minä uuden asun vapaa-aikaan. Ei paha lopputulos kahdelta puolikuntoiselta. 

Tiistai ja vuoden ensimmäinen työpäivä edessä, ihanaa kun on vain 4-päiväinen työviikko, jospa tuo hovikuvaaja vihdoin suostuisi menemään lääkäriin ja hakemaan antibioottikuurin ja täällä päästäisiin taas tavalliseen arkeen, jossa jotain tapahtuukin. ¨

Kivaa vuoden ensimmäistä viikkoa ihanaiset<3 

If you are like me, you have problem clothes just hanging on your closet. Today (or yesterday) I finally took out couple of them and combined together and the outcome was actually better than I was hoping for. Thinking little outside the box I combined old shirt dress that has too short sleeves with a too boxy knit that needed something long underneath to give impression that Im not as round as I really am. What do you think? Dress underneath a knit and wearing it like tunic? 

To me this is very much thinking outside the box since I tend to be very ordinary and seldom think combining different lenghts that you are "not supposed" to combine. 

First outfit this year. Enjoy your week lovelies<3 

Uusi kevytuntuvatakki - New coat...

Kaksi asiaa tapahtuu pukeutumisessa vääjäämättä kun ikää tulee lisää. Käsilaukut suurenevat (ei mikään urbaani legenda) ja takkien pituus kasvaa.

Viime viikonloppuna ja alkuviikosta vallinnut pohjoistuuli ja kostea sää meni aivan luihin ja ytimiin. Luulin jo oikeasti että voi apua, nytkö tätä taas jatkuu viikkotolkulla. Ehdin kaivaa jo vanhan untuvatakin päälle,  ja yhtenä aamuna lähdin pipo päässä töihin, vaikka normaalisti otan pipot käyttöön vasta kunnon pakkasella. Ja sormetkin olivat kylmissään tekokuituisen vuoren vuoksi nahkahansikkaissa. Villainen vuori nahkahanskoissa on ainoa järkevä ratkaisu. 

Onneksi postiin tupsahti tämän syksyn viimeinen hankinta, liki polvipituinen kevytuntuvatakki, jossa on lisäksi kaulus jonka voi nostaa pystyyn suojaamaan jäätävältä tuulelta. Sinisen musta, ei ollut ihan hirveästi värivaihtoehtoja, tasan tämä yksi ja takki oli pisin jonka onnistuin bongaamaan. Merkiltään Happy Holly, jolla on myös isoja kokoja. Otin sen verran reilun koon että allekin mahtuu riittävästi vaatetta, mikäli tuo kylmä pohjoistuuli tuo jäätävän kostean kelin vielä takaisin. Takissa on kaksoisvetoketju, eli sopii myös autoiluun siltä osin. Tosin vetoketjun kanssa saa olla kieli keskellä suuta, ohut materiaali livahtaa helposti vetoketjun väliin. 

Lämmin, kaiken kanssa sopiva musta ja minusta hauskasti kiiltävä pinta. Ja kun tuohon yhdistää vielä saappaat, niin tuulelle alttiiksi jää vain polvet, sillä sukkahousuja en suostu farkkujen tai pitkien housujen kanssa käyttämään.

En kerta kaikkiaan ole sukkahousuihminen, ne ahdistavat, menevät rikki puettaessa, hiostavat varpaita jne... Voisin keksiä kymmeniä syitä miksi ei sukkahousuja. Pitkikset paukkupakkasilla ja ulkoillessa ja joskus paksut villasukkahousut hameen kanssa. Mutta koska istun 90% ajasta töissä satulatuolissa, hame ei oikein ole ollut edes mahdollinen työvaatevalinta enää pitkään aikaan. 

Normipituiselle tämä takki olisi tietysti vielä pidempi, varmaan lähes polviin. Silloin saappaiden kanssa ei enää paljon palelevaa aluetta jää. 

Nyt on ihana keli, lempeä etelätuuli, tuntuu niihin jäätäviin päiviin verrattuna ihan linnun maidolta. Lumi on lähes pois sulanut ja ohjelmassa tänään pyykkäämistä ja lumen alle jääneitä pihatöitä. Viikko on ollut sen verran pimeä, kylmä ja kiireinen töiden puolesta että lauantaikin meni totaalisesti lepäillessä, siivoillessa ja ruuanlaitossa, blogin kirjoittaminenkin on jäänyt sunnuntaihommaksi. Kuvia viikolta on vielä jemmassa ja niistä lisää myöhemmin.

Miten teidän viikkonne on sujunut siellä ruudun toisella puolella?

Leppoisaa sunnuntaita<3 

I confess... I have become old. When its raining sleet and Northen wind blows hard bringin icy cold damp weather I simply dont know what to wear to stay warm. Im always cold. So I bought this new longer down coat to keep thighs warm. If you add long leather boots into this outfit you are most like warm exept for the knees. The older I get, the more warm clothes I need to stay warm and happy. 

This was hands down the longest model I could find. I am so long that its not actually as long to me as it would be for a "normal size" person. Now Im actually waiting for the cold damp wind to see how warm this is. Damp cold weather is the worst ever, cold dry frost isnt nearly as bad. Im not sure what happened to Finnish winters, they have lately been very mild and damp instead of having snow and frost. Climate is changing thats for sure. Even summers are colder and damp. This summer was so damp that it left everything so wet that even mild storms knock down trees with roots since the land is so wet that the roots simply cant hold on. 

Anyway. Im going to enjoy my new coat and hopefully stay warm. Now almoust all the snow have melted and we have a nice warm southern wind going on so Im heading outside. 

Enjoy your Sunday<3 

Erään päivän asua ja mietteitä - Outfit of the day and random thoughts...

Viikon asuvalinnat ovat olleet jokseenkin konservatiivisia, ainakin omasta mielestä. Tässä päivän asussa eniten beigeä, mustaa ja harmaata. Jostain kumman syystä mikään värikäs ei ole tällä viikolla napannut, liekö syysuupumusta mielessä. Teoriaa tukee myös tuo sohvan nurkassa nuhjaaminen dvd-sarjojen kanssa. Yleensä en nuhjaa telkkaria tai muutakaan katsomassa iltaisin, mutta nyt se on vaan tuntunut ihan ihanalta. Käpertyä lämpöisen sohvan nurkkaan kynttilöiden palaessa ja olla vaan ja viettää iltoja yhdessä hovikuvaajan kanssa. 

Koirienkaan lenkittämistäkään ei ole tarvinnut muutamaan päivään liiemmin miettiä, yksi noista meidän aina pää kolmantena jalkana juoksevista hosupettereistä on muutaman päivän linkuttanut ja on tulehduskipulääkekuurilla ja levossa. Luulisi että vanhemman koiran päähän kasvaa joskus järki, mutta kun ei... Ja yksi rakastaa muutenkin sohvalla nuhjaamista ja kolmas pummaa harva se ilta avaamaan telkkarin ja katselee sitä häntä heiluen... Laiskuus taas huipussaan.

Kaiken huippuna on ettei ruokakaan ole maistunut, paitsi kananuudelikeitto. Siihen on tullut himo, (hyvä että siinä ei liiemmin ole ainakaan kaloreita) joka sai flunssan aikana alkunsa. Ihan superhyvä ruoka voimakkaan chilimausteensa kanssa flunssaiselle. Vie kuulkaa taatusti vähäksi aikaa mennessään niin kurkkukivun kuin tukkoisuudenkin. Jos amerikkalaisissa flunssaan kaikissa elokuvissa keitetyissä kanakeitoissa onkin saman verran chiliä, niin ymmärrän hyvin sen syömisen. 

Tällaista vähän tylsää keski-ikäistä elelyä tässä on nyt muutaman viikon menty. Lauantaina teimme pienen poikkeuksen ja kävimme katsomassa Helsingin kaupunginteatterin ohjelmistossa olevan Myrskyluodon Maijan. 

Viimeksi olen tainnut käydä katsomassa monta vuotta sitten menneen Rebecca-musikaalin, joka oli aivan huikea kuten HKT:n musikaalit ja näytelmät aina. Oli kiva mennä pitkästä aikaa ja nähdä mitä siellä on remontissa tapahtunut.

Nuorena tuli käytyä paljonkin ja kun on nähnyt huikean hyviä juttuja, kuten 90-luvulla Pekka Laihon, Sara Paavilaisen ja Elina Pohjanpään tähdittämän My Fair Ladyn, Bertolt Brechtin kirjoittaman  Äiti Pelottoman pääosassa huikean Kristiina Elstelän ja mm. Sannakaisa Palon, niin rima on jäänyt kauhistuttavan korkealle. Tähän mennessä HKT on kuitenkin pystynyt aina vaan parempaan, mutta nyt jännitti, Myrskyluodon Maija kun oli saanut vähän ristiriitaisia arvosteluja. Musiikkina Myrskyluodon Maija on niin kaunis että harvoin pystyn olemaan kyynelehtimättä kun sen joku hienosti esittää. Se on ehkä kauneinta musiikkia, mitä on ikinä tehty.

Musikaali on hyvä, Vilkkumaan sanat yllättävät onnistuneisuudellaan, itse musikaali jäi vähän pinnalliseksi raapaisuksi Maijan elämästä ja teemamusiikkia olisi voinut kuljettaa vielä voimakkaammin läpi musikaalin korostamassa tarinaa. Olisin kaivannut siihen myös vähän lisää synkkyyttä ja myrskyisyyttä. Mutta kaiken kaikkiaan kiva ja onnistunut ilta. Mieleen jäi itkettävän hyvän Maijan yksinlaulun lisäksi pari pienesti tehtyä kivasti näyteltyä hahmoa Anna-Ulla (Raili Raitala) ja Valborg (Marjut Tolvanen), sekä yksi haltijoista, josta oli tehty vähän Legolaksen näköinen. Se oli kiva yksityiskohta. 

Mitä teatteriasuun tulee, siitä ei kiireessä tullut otettua kuvia ja kaatosateen vuoksi se meni muutenkin enemmän lämpimän ja järkevän kuin kauniin puolelle. Vanha tuttu luottoasu ja kiireessä ovesta sateeseen.

Maanantai kohta, uusi viikko alkamassa. 
Kivaa viikkoa sinne ruudun toiselle puolelle ihanaiset<3




I have been very conservative on my looks this week. Im not sure if that Autumn darkness is getting to be since Im not feeling sassy or rebel nor very colorfull right now. Favourite outfits have almoust all been about beige, black and grey. After work I have mainly cuddled up on sofa watching my favourite series like Criminal Minds etc. 
Favourite food has been chicken-noodle soup with lots of chili in it. Makes the flu symptoms go away for a while. And Im even not the only one in this family who doesnt seem to be able to loose the very resilient flu symptoms. 

But, that said, we did however go to the Helsinki Cityteatre last night to see musical Myrskyluodon Maija, which is one of the most read stories about really old life in the Finnish archipelago. The music in the musical is from Lasse Mårtensson and the tittle song is one of the most beautiful songs ever written. It is one of the bilingual (swedish and finnish songs) that sounds amazing in both languages. The melody is just to die for. Here

Have a Happy Week<3 

Talviset pikaheipat - Hello winter...

Täällä sitä ollaan lumen keskellä niin että hupsis vaan. Tultiin illalla asioilta ja ihmettelin kun meinannut päästä omalle parkkipaikalle lainkaan vaan jäin vähäksi aikaa jumiin. Luulin että liukkaus vaan mutta nyt illalla tarkempi tarkastelu osoitti että täällä oli puoli seitsemään mennessä tullut niin paljon lunta että auto oli ollut mahastaan kiinni. 

No, tulipas tehtyä tämän vuoden ensimmäiset lumityöt, toivottavasti sitä ei tule aamuun mennessä niin paljon lisää että jään taas jumiin...

Suhtauduin aamulla vähän ehkä liian keveästi säähän ja päällä oli sama musta ja vaaleanpunainen kombo kuin maanantainakin asukuvat ovat siis kahdelta eri päivältä (tietysti itsestään selvää kun yhdessä on lunta ja muiissa ei). Jotenkin tuntuu välillä että ihan mustissaan ei halua kulkea, piristykseksi vähän vaaleanpunaista. 

Viikko on ollut tähän saakka vähintäänkin vähän väsyttävä, olenkin iltaisin vastoin normaaleja tapojani rentoutunut sohvan nurkassa lämpimässä hupparissa ja katsellut Criminal Mind maratonia... Se on kieltämättä tehnyt päälle ihan hyvää nollausta. Nappasin viime viikolla Prismasta muutaman tuotantokauden mukaani, kun Netflix:stä on jo kaikki kiinnostavat dekkarisarjat katsottu. Kirjoissa on vähän sama juttu, dekkarit on selkeästi lemppareita. 

Mitä sarjalemppareita tai kirjasuosikkeja teillä on? Mieluusti otan vinkkejä vastaan jos joku on löytänyt jonkun kivan dekkarisarjan Netflix:stä jota en ole vielä nähnyt. Elementaryt, Kovat kaulassa, Bones ja Person of Interst on nähty jo moneen kertaan. 

Torstaissa mennään, nautitaan vähän aikaa lumimaisemasta. <3

Ottelin tänään random kuvia kun istuin hetken apparin puolella autossa, mutta suuri osa oli vähän tärähtäneitä, oli jo sen verran hämärää.

Winter came. At least for a while. This weeks favourite combo has been black and pink. Black needs cheering up sometimes so I often use pink with it. 

Enjoy your Thursday. We got snow. Actually quite a bit. Lets see how long it stays...