Kaksi klassikkovaatetta yhdessä - Two classic items together...

Minusta kaikkien klassikoiden äiti on musta pooloneule. Mielellään juuri tämmöinen ylisuuri vieläpä. Tämä samainen neule on ollut monissa asukuvissa, se on useamman vuoden vanha ja juuri pesin sen ja käytin uutta Ruohonjuuresta ostamaani villalanoliinia huuhteluaineena ja se on kuulkaa ihan paras! Villa saa takaisin kulutuksessa menettämäänsä lanoliinia ja puhtaan ja kivan tuoksun aineen sisältämästä aidosta laventeliöljystä ja oliivisaippuasta. Olen nyt käyttänyt sitä huuhteluaineena kaksi kertaa ja uskallan jo suositella. Ensimmäisen kerran käytin sitä vähän kutistuneeseen neuletakkiin, joka sai lisää kokoa ja joustavuutta pesun jälkeen ja mahtuu taas päälle! 

Takaisin tähän klassikkoasiaan. Siis musta neule on pelastanut niin monta huonoa asupäivää, toiminut flunssaisen lämpöhuopana lääkärireissuilla ja pikapelastajana kauppareissullakin. Siitä on luultavasti tullut eniten käyttämäni vaate viime vuosina. Sama mitä sinne laittaa alle, vaikka olisi yöpaita, kukaan ei huomaa sen jättisuuren koon ansiosta yhtään mitään. Ilman rintsikoitakin siinä voi kätevästi kulkea, suuri koko peittää senkin asian. Sanoisin että minulla on käynyt hyvä tuuri kun olen sen aikanani alesta bongannut, ei nimittäin kylläkään ollut ihan halpa, mutta on todella ollut joka pennin arvoinen. 

Tällä kertaa yhdistin sen toiseen klassikkoon eli kamelinväriseen villakangastakkiin. Ei ole ehkä muuten suosikkivärini takeissa, mutta mustan kanssa toimii. Omani on vähän tuollainen kiiltäväpintainen eikä näin ollen ihan paras kuvattakaan. Klassisen siniset farkut, mustat talvi-jodhpurit, klassikoja nekin omalla tavallaan. 

Eipä ole montaa päivää tämän talven aikana ollut että olisi voinut käyttää muutakin kuin sadetta kestävää takkia. Jospa nyt tulisi keliä klassikoillekin. Olen kyllä jo vakavasti harkinnut että pitääkö lämminvuoristen sadetakkien hankintaa harkita ensi talveksi? Tuntuu jo että on käyttänyt koko talven yhtä ja samaa takkia. 

Teinpä myös löydön viime viikolla siivotessani. Löysin nämä ihanat korkonilkkurit komeron perukoilta ja ajattelin jo että ovat joutuneet sinne kun eivät enää mahdu jalkaan, mutta olinkin väärässä. Hyvin mahtuvat ja jo töissä niissä yhden päivän kopistelin ja ovat myös mukavat jalassa. Ihan no-name nilkkurit. Ajattelin yhdistää ne tuohon komboon mustan neuleen ja villakangastakin kanssa ja tulee vähän erilainen asu. 

Aurinko paistaa, piha odottaa. 

Ihanaa sunnuntaita<3

What is more classic than black polo sweater? Nothing. The other item brown wool coat is also been classic for decades so it still works. They work well together also. What do you think? Using different shoes and accessories you get many different variations. This black sweater has saved so many bad outfit diays that I cant even start to count. Goes with anything and everything. 

Sunny Sunday <3

Roosa neuletakki ja lauantailinkki - Pink cardigan and Saturday link...

Ihanaa viikonloppu vihdoin täällä<3

Mennyt viikko tuntui kurakeleineen harvinaisen pitkältä, jossain keskellä viikkoa ajattelin töihin saapuessani että apua, olenko edes edellisenä päivänä lähtenyt täältä... Tuntuu kuin kotona olisi ehtinyt vain käydä kääntymässä. Osittain se johtuu siitä että kaikki hommat ovat valuneet minulle hovikuvaajan iltavuorojen vuoksi. Viikon aikana olen ehtinyt yksin ravata vaikka missä hoitamassa kaikenlaisia asioita kauppareissusta koiran akupunktioon. 

Tänään olisi vuorossa lian ja kuran pois räjäyttävää siivousta, nuo kurakelit koiraperheessä ovat ihan suorastaan sietämättömiä. 

Asukuvissa eilisen asu, yksi suosikkineuletakeistani, joka on jostain syystä ollut yllättävän vähällä käytöllä. Luultavasti ihan siitä syystä että käyttökelpoisten paitapuseroiden määrä on vähentynyt, enkä ole oikein löytänyt mieleisiä. Täytyy kyllä tunnustaa että paitapuseroiden shoppailu ei välttämättä myöskään ole mitään kovin inspiroivaa hommaa. Ne ovat vähän arkisia. Kuvan paitapusero on ihan uusi, hovikuvaaja (kyllä mieheni tuntee makuni) bongasi sen Tokmannin reissulta jossa olin ostamassa äidille alusvaatteita. Mukaan lähti myös hauska Iivana Helsingin suunnittelema rönttötyylinen neuletakki (kuvia myöhemmin). 

Paitis on neuleen kanssa aika kiva, tykkään. En tiedä olisiko oma katse osunut kuviolliseen paitapuseroon, mutta tämä oli hyvä ostos. Menee monen värin kanssa ja on keväinen väri. Tässä sade ja mutarähmässä rämpimisen keskellä minua ilahduttaa se kun illat viimein alkavat olla vähän valoisampia. 

Ruuhkaa kuvauspisteellä...

Miten siellä ruudun toisella puolella olette jaksaneet pimeyden ja sateen keskellä? Minä huomaan sen vaikuttavan jo tosi paljon mielialaan. Tulee tunne että sadetta ja märkää jatkuu ikuisesti. Ehkäpä se jossain kohtaa kääntyisi auringonpaisteeksi?

Lauantailinkki on tänään värikäs Spirited Pursuit blogi jossa ehkä enemmänkin matkustetaan, mutta kaikista kaupallisista linkeistä huolimatta kuvat ja tarinat ovat värikkäitä ja ihania ympäri maailmaa. Tekee hyvää nähdä että maailmassa on muutakin kuin sadetta ja kuraa.

Kaunista viikonloppua ihanaiset<3

I have worn this old beautiful cardigan way too little. It deserves to be in use. Its actually one of my favourites, its warm and cozy. As a little trick it has seams on top. Pockets where to put your  hands (and stuff) always comes handy. Its warm and has even little spring vibe to its color. 

Todays Saturday link is warm and colorful Spirited Pursuit full of travel stories all over the World. 

Enjoy<3

Arkea neutraaleissa väreissä ja lauantailinkki - Living normal life in neutral colors and Saturday link...

Kolea  ja kostea sää on saanut minut kaivamaan kaapista vanhat lämpöiset suosikit käyttöön. Tuntuu että tuo kosteus ja viima on pahempaa kuin kuiva pakkassää. 

Vanha suosikki kashmirneule on taas päässyt käyttöön, tällä kertaa luonnonvalkoisten farkkujen ja ikivanhan merinovillaisen röyhelöhuivin kanssa. Luonnonkuidut ovat niin ihanan lämpöisiä tuossa kosteassa kylmyydessä.

Voin kuvitella kuinka joku nyt huokaisee että apua taas tuo sama muodista jo ajat sitten jäänyt kolmiohuivin/shaalin  räppänä. Mutta tuo räppänä kun on ihan paras, sille ei ole materiaalissa ja mukavuudessa löytynyt yhtään kilpailijaa. Se on luultavasti neulottu samantyyppisestä villasta kuin vauvoille tehdään kutittamattomia vaatteita. Ellen tietäisi että se on villaa, en uskoisi itsekään. Joskus joku töissä kieltäytyi uskomasta että noin pehmeää villaa voi olla edes olemassa! Joten käytän ilolla vaikka vanha onkin, ehkäpä röyhelöt tulevat joskus takaisin. 

Tämä asu on itselle ajaton klassikko, jota voi pitää vuodesta toiseen. Neutraali värimaailma ulottuu ihan laukkuun saakka ja ruskeat bootsit tuovat vähän särmää. Asu muuttuu helposti hienostuneemmaksi jos valitsee vaikka korkeakorkoiset nilkkurit ja tyylikkään huivin näiden asusteiden sijasta. 

Lauantai ja onneksi on viikonloppu. Meillä paistaa aurinko, tuntuu että se jo vähän piristää mielialaa. Lunta on tullut hippunen ja se pikkiriikkisen valaisee muuten pimeitä iltoja. 

Ajattelin ottaa launtailinkin uudelleen ohjelmaan, sillä maailmalle on tullut niin paljon uusia hienoja muotiblogeja, joista en ole koskaan kuullutkaan. 

Ohessa siis lauantailinkki tällä kertaa nimeltän

Ropes of Holland

Kivaa lauantaita<3

Normal everday life with full size working weeks is back after a nice Holiday Season. Its been wet and chilly January without snow here in southern Finland. I cant remember anything quite like this. 

So warm neutral colors and cashmir and wool have bee my choice of work wear lately. I want to add some light into this dark time of the year, so even beige bag is till in use. I normally change into Black one in the winter. Not this year. 

My boots and favourite old scarf are back again. This outfit could be more sophisticated wearing high heels and more classic scarf. 

Saturday link this time is Ropes of Holland.

Enjoy your Weekend<3

Joulunodotusta ja uusi neuletakki - Waiting for Christmas in new cardigan...

Heipat täältä ruudun takaa pitkästä aikaa!

Pitkään jatkuneeseen radiohiljaisuuteen on syynsä. Ensin oli äidin asunnossa taloyhtiön huonosta sadevesiputken sukituksesta johtunut tulva, jossa juostiin lattioita kuivaamassa yhdessä huoltomiesten kanssa, sitten kolmen viikon flunssaa/infulenssaa muistuttanut tauti meillä kaikilla ja heti perään äiti 92vee muuttikin sitten meille eteisen koneellista kuivatusta ja remonttia pakoon. Sitä ennen kotona tehtiin isot järjestelyt, muutimme mm makuuhuoneen paikkaa, jotta saatiin itsemme ja koirat väistötiloihin kotona etteivät koirat pääse äitiä kaatamaan. Makuuhuone sijaitsee nyt ihan toisessa päässä taloa kuin ennen. 

Sitten tietysti töissä on vielä vuoden kiireisin aika. Se onneksi päättyy huomiseen viimeiseen ponnistukseen, jonka onneksi pystyn tekemään etänä kotoa käsin. Flunssa jätti kummallisen väsymyksen myös jälkeensä, tuntuu että koko syksy on menty jonkinlaisessa selviytymismoodissa ennemminkin kuin tavallisessa elämässä. Vieläkin saatan välillä nukahtaa illalla pöydän ja Netflixin ääreen istualleni jos syön jotain iltapalaa. Ihan siis suoraan pystystä pää nyökkää pöytään ja uni tulee kesken katselun. 

Varmaan väsymykseen on osasyynä myös tuo keli. Pitkään toivoin valkoista joulua, nyt tuo toive on kutistunut jo siihen että toivon vain kuivaa joulua... Pieneksi käy nämä toiveet tässä sateessa ja pimeydessä. 

Onneksi hovikuvaaja bongasi kauppareissulla yhden jälkeen jääneen kappaleen tällaista neuletakkia, jonka väri väkisinkin piristää vähän mieltä. Totta puhuen olen etsinyt ihan juuri tämän väristä neuletta jo muutaman vuoden. Näin vastaavan värisen neulepuseron muutama vuosi sitten hovikuvaajan kanssa kaupoissa kierrellessäni ja nyt sitten kun oltiin ihan muilla ostoksilla niin hovikuvaaja bongasi tämän yhden ainoan kappaleen ja muisti että tämän väristä se vaimo kaipasi... Heh. Valikoiva muisti sanon minä, yleensä mies ei edes muista maitoa kaupasta mutta tämän värin muisti sitten parin vuoden takaa...:) En kuulkaa edes sovittanut, oli jo myöhä ja töissä oli ollut pitkä päivä, joten nappasin vaan kainaloon ja tässä se nyt on! Hintaa sillä oli kokonaiset 25euroa. Tänä vuonna neuleissa näyttää olevan suuret napit ja lyhyempi malli.

Huivi löytyi oman komeron kätköistä. Ainoa tuon sävyinen jonka omistan ja oli ihan passeli tämän neuleen kanssa. 

Meillä tehdään vasta joulusiivousta, ei ole tulossa vieraita, joten millään ei ole erityisen kiire onneksi. Perjantaina ehdimme jo käymään Cantores Minores konsertissa ja maantantaina olisi tarkoitus koittaa säästä huolimatta päästä joulun tunnelmaan toisessa joulukonsertissa. 

Mukavaa Joulun odotusta sinne ruudun toiselle puolelle<3 

Im waiting for Christmas. I was waiting for white Christmas but this year its not going to happen. We are going to have rain instead. Rain for Christmas isnt something that I look forward to, nobody does. Im Still keeping my fingers crossed and hoping that rain will go away. 

I Still have one more work day left tomorrrow, but at least I found (or actually hubby did) find a new and uplifting cardigan for me last week. I have been looking for a knit of this particular color for couple of years and now we kinda stumbled on it. I just love the color. 

Happy holidays<3 

Terveisiä lumen alta - Regards from snow...

Heipat täältä lumen ja veden keskeltä pitkästä aikaa.

Yritetään palautua normaalimpaan blogin kirjoitusrytmiin ja asukuviin. Paljon on tapahtunut poissaolon aikana täällä kotirintamalla. Elämä on muistuttanut hauraudestaan läheisen vakavan sairauden muodossa ja aika tulee menemään vähän erilaisissa tunnelmissa ja jutuissa. Ajattelin kuitenkin että jatkan blogin kirjoittamista pikkuhiljaa, saa vähän positiivista ajateltavaa tänne surun sekamelskaan. Ja hovikuvaajakin saa taas hommia. Juuri nyt on tärkeää pitää itsensä tasapainossa.

Viime aikoina lähelle tulevan surun lisäksi elämää on paljon määritellyt tuo lumen tulo (tämänkin postauksen lumikuvat on otettu ennen kuin sitä tuli taas jo liki puolimetriä lisää), tuntuu että aina kun lähtee töihin aamulla, sataa jotain, mikä tekee tien liukkaaksi. Jollei tule lunta kuten yleinsä, tulee alijäähtynyttä vettä kuten perjantaina aamulla kun lähdin töihin. Ihmettelin autossa että mikä ihme ropisee, mutta alas tullessaan se jäätyi suoraan tiehen kiinni... Perjantaina pääsin kotiin ihan sujuvasti, mutta lauantaina täällä olikin sitten ongelma tuon lauhtuneen sään vuoksi. Autot uppoavat tuohon periksi antavaan lumeen ja sohjoon niin syvälle että lauantain kauppareissu meinasi jäädä tekemättä. Onneksi täällä kuitenkin käyvät aurat nyt monesti päivässä poistamassa tuota sohjoa pitääkseen hiekkatietkin ajokuntoisina. Jos itse olisin ollut ratissa eilen, olisi kauppareissu luultavasti päätynyt ojaan, mutta onneksi hovikuvaaja on taitava auton ratissa. 

Töissä asuina ovat olleet lähinnä taas erilaiset neuleet. Neulepusero jota eniten käytän tuntuu olevan tämä beige kashmirneule. Se on niin helppo heittää päälle. Nypynpoistoa sekin raukka jo kaipaisi. 

Korottamat saappaat ja Uggit ovat olleet tähän mennessä käytetyimmät jalkineet. Noiden jo menneiden kovien pakkasten aikaan ensimmäinen ajatus oli lämpö ja mukavuus. 

Miten siellä ruudun toisella puolelle on vuoden alku lähtenyt käyntiin? 

Its been snowing almoust non-stop lately untill now. Now its so warm that the snow we got last week is melting and causing problems on our dirt roads. The snow just gives up and its really hard to keep a car on the road since the wet upgiving snow surface takes you with it. Im really hoping to see it frosting again. 

My go-to outfits for the office have been moustly knits like this cashmire sweater. Its so easy with winter boots and different scarves. Winters best go-to outfit. 

Poikatukka ja ruskeaa neuletta - New hair and brown knits...

Ihanaa ja tunnelmallista alkanutta vuotta 2019 <3

Oli tarkoitus kirjoittaa postaus jo eilen, mutta vanhan vuoden viimeinen ilta olikin sitten omistettu hitaalle hernesopan keittelylle, koirien hoidolle ja aika tavalliselle illalle siitäkin huolimatta että oli uudenvuodenaatto. 

Uudenvuodenaatot on pitkään meillä vietetty eläinten ehdoilla, ennen oli paukkuarka koirakin joukossa, mutta vaikka ei enää olekaan, niin tuo vuoden vaihtumisen paukutus ei ole kovin kivaa lemmikeille koskaan. Niiden vuoksi meillä ylipäätään valvotaan vuodenvaihteessa kun iltaruokaa saavat vasta kun pahin paukuttelu loppuu ja sen jälkeen vasta ulos. 

Huomasin että nyt kun pitkästä aikaa keittelin pakkasessa olleesta kinkun potkasta hernekeittoa, niin se oli aika kivaa ja vitsit miten hyvää keittoa tuli! Ajattelin tehdä siitä ihan perinteen. Juhlimisesta en enää niinkään välitä, juhlikoot ne joita juhlituttaa. Nuorena tuli juhlittua ihan omiksi tarpeiksi. Vuosi vaihtuu kerran vuodessa, toinen toivottavasti aina parempi vuosi seuraa sitä. Joulun jälkeinen flunssa on myös vähän verottanut voimia, kun paukuttamisen vuoksi joutui valvomaan niin ei meinannut millään jaksaa herätä aamulla. 

Jonkinlaista kriittistä ikäjuttuakin pukkaa, koska kun summasin itsekseni mennyttä vuotta, huomasin katsovani nykyistä maailmanmenoa Suomessa hyvinkin kriittisellä silmällä. Ei siitä sen enempää, en vaan monta kohtaloa nähtyäni usko siihen että Suomessa on maailman paras yleinen terveydenhuolto saatikka edes millään lailla hyvä maan johto. Moni asia on hyvää ja ihanaa, mutta ei ne lasivillassa ympäri vuoden kasvaneet tomaatitkaan mitään maailman parhaita ole...  

Ihan uteliaisuuttani kysyn että mikä teidän mielestänne Suomessa on parasta?

ja mikä pahinta? 

Ja nyt ei mitenkään asuun liittyvien asioiden parista asuun. Ruskeaa neuletta pukkaa. Tuollaista vähän harmahtavan ruskeaa, joka on ruskean sävy joka sopii lähes kaikille, niin blondille kuin tummallekin. Olen joskus yrittänyt ruosteenruskeaa joka on todella kaunis väri, mutta ei sovi tähän kalpeaan nassuun mitenkään päin. Harmaan ruskeasta on tullut siis mun musta. Se on helppo väri, lohtuväri, lämmin ja kotoisa. Viihdyn. Usein se tulee yhdistettyä valkoiseen kontrastin vuoksi. 

Hiuksista näkee että anoppi kävi kylässä... Ihanaa, sillä olin jo tuskastunut pitkäksi kasvaneeseen malliin, aika lyhyt melkein poikatukka toi ilmeeseen vähän piristystä.

Siinä lyhykäisyydessään vuoden vaihteen kuulumiset. Joulun pyhät vain oleiltiin ja arvottiin seuraavan päivän säätä. Ihmeellinen keli. Pakkasta, vettä, pakkasta, vettä... Onneksi oli pakkanen ja ihana luminen maisema jouluaattona, kaunein jouluaatto moneen vuoteen. 

What can I say? Apparently brown is my black. I love brown knits year after year and my favourite is to combine brown with white. (or in this case off-white). Warm brown knittet scarf, and warm cashmere sweater. Easy and comfortable. I hope your Christmas was as good as mine, we went to  Christmas dinner at mothing-in-law´s Place and rest of the Christmas we spent an home. Lots of good food and rest. 

New Years Eve we stayed in with the dogs and I did some traditional finnish  (and swedish) peasoup. Almoust nothing left of that soup anymore... 

Happy New Year<3 

Joulunodotusta - Waiting for the Christmas...

Heipat täältä hitaan bloggarin työhuoneesta!

Joulunodotus on iskenyt minuunkin, työkiireistä huolimatta, mutta tämäviikkoinen jonglööraaminen työasioiden, kodin ja äidin hoitamisen välillä on vienyt tehokkaasti kaiken energian ja ajan. Loppuaika menee vähän kuin sumussa. Eikös ne ole lanseeraaneet uuden terminkin, aivosumu tai jotain?

Joulunodotukseen täällä ei vieläkään ole kuulunut mitään kovin erikoista. Pikkuisen vähällä unella, migreenillä ja tavanomaista suuremmalla väsymyksellä on menty viimeiset viikot.

Tänään minä kokkasin muutamaakin erilaista ruokaa valmiiksi kun huomenna tulee vieraita ja hovikuvaaja leipoi sillä välin joulun ensimmäiset tähtitortut. Niistä tuli hieman eksoottisia, koska luumumarmeladia ei kaapista löytynytkään ainoastaan viikunamarmeladia. Meillä siis maistellaan viikunatorttuja. Ei muuten pöllömpiä mutta ehkä kaipaisi vähän tuhdimpaa makua niihin.

Liput ensi viikkoiseen Cantores Minores joulukonserttiin on varattu, sinne mennään ja nautitaan kahden kesken Senaatintorin joulutunnelmasta kuten viime vuonnakin. 

Aattona mennään sitten käymään äidillä ja anopille syömään, muuten aikomus on kotoilla ihan kahden kesken ja ehkä katsella vähän leffoja ja viettää kahdenkeskistä aikaa. 

Mitä teillä on joulunalus suunnitelmia? 

Viikon takkina on ollut vaihteeksi vaaleaa, vaalea laukkukin on saanut keikkua pakkasessa mukana. Kaivoin vihdoin nyt vasta nuo paksummat kaulaliinatkin kaapista pakkaskeleille ja ihanastihan ne lämmittävät kaulaa ja kipeää niskaa. 

Nothing special other than anxiously waiting for the Christmas holidays. We finally have winter and some snow here, so its the time to enjoy the lighter landscape. Allthough I have been really tired lately but no suprise there since this time of the year we are busyest at work. I did change the dark colored jackets and coat to this off-white one which is one of my favourites year after year. Come to think of it I always wanted a white wool coat as long as I can remember, this is not all white, maybe cream color, but it brings lovely lightness to winter outfits. 

Enjoy your weekend lovelies<3 

Ajaton takki ja valkoiset farkut - Classic coat with white jeans...

Hyvää Itsenäisyyspäivää<3 

Nyt on ollut sopiva keli kaivaa villakangastakit vihdoin naftaliinista. Tuossa aiemmin oli minusta vähän kylmäkin niille jo ja sitten tuli vielä sadekeli. Eli ensin tuli toppiskausi ja nyt mennään sitten vastavuoroisesti villakangastakilla. 

Meillä tuli muuten eilen lunta kun ajelin töistä! Ei paljon, mutta sen verran että se tuossa maisemassa vähän näkyy. Saa nähdä sulaako se vai mihin tuo ilman taittuu. Tänään on kirkkaan näköinen päivä ja  lämpötila on ainakin vielä ihan piirun verran pakkasen puolella. Ei ehkä niin kaunista, mutta vähäsen talvista.. Ihan kiva ilma itsenäisyyspäiväksi.

Viime viikonloppu meni niska-ja päänsärkyä potien siivouspuuhissa. Voisi sanoa melkein että joulusiivousta tehdessä. Niska on ollut jumissa ja aamut ovat menneet hillittömässä päänsäryssä, joogapallon ahkerasta käytöstä huolimatta, nyt on ehkä kolmas aamu kun niska ei ole ihan jumissa ja päätä särje. Olipa luksusta tänään nousta myöhään sängystä suoraan hovikuvaajan laittamaan aamiaispöytään. Aamupalan lemppariksi on kuulkaa muodostunut ihan tavallinen paprika, sitä on niin kiva laittaa leivän päälle kun joku sen valmiiksi pilkkoo...:))

Viikon asut ovat olleet neulepainotteisia, neuletakkia ja nyt vihdoin kaivoin myös metsänvihreäin lemppari neuleeni kaapista valkoisten farkkujen kaveriksi (kuvat ovat rakeisia kun ulkovalo ei enää riitä kotiin tullessa). 

Huomaan odottavani tänä vuonna kovasti joulua, vaikka

en vaan oikeastaan ihan tiedä miksi. Mitään erityisiä suunnitelmia ei ole, edes äiti ei lupautunut tulemaan meille. Taitaa olla ensimmäinen kerta minun elämässäni kun pidän välipäivät vapaata, eli viikon vapaaputkihan siihen silloin tulee. Ehkä se on se mitä alitajuisesti odotan. 

Ensimmäiset joulukoristeetkin on täällä jo laitettu esiin ja ensimmäinen oma enkelikello koottu, sekä kynttelikkö sytytetty keittiön ikkunalle. Jouluvaloja sytytelty ikkunoihin ja kunhan tässä pidän pienet pyykkitalkoot vielä, sitten saa joulunaika tulla jo. 

Odotetaanko siellä ruudun toisella puolellakin joulua jo?

Im not really sure what year this coat came into my closet, but its such a classic that it will part of my wardrope for years to come. Its a coat where less is more. Nothing extra. The classic cut and color makes it usable with almoust anything. Key piece if you want to start gathering Scandic wardrope. 

Christmas season has started, black friday come and went (I didnt buy anything) cyber monday came with the same resolts. I have been too busy at work and too tired at home to even think about anything to add to my wardrope. It almoust feels finished anyway. Just missing few new Basic items like new white shirt and one pale blue. 

Feels good to be at a point where you can match and mix without tihing too much. 

Today is the Finnish Independence Day, lets have toast to that!

Uusi harmaa neuletakki - New asphalt grey cardigan...

Mietin tänään että miten tässä oikein näin kävi? Missä välissä minusta tuli niin paljon neuletakki-ihminen että voisin esitellä kohta itseni "Sari, villatakki-ihminen". Tuliko minusta yhdessä yössä mummo vai kuinka tässä näin kävi? 

No niin tai näin, niin tämä sama neuletakki minulla on entisestään beigenä (miten niin ennalta arvattava?) ja nyt siis myös asfaltin harmaana. Ja miten olinkaan tänään onnellinen kun sain sen vetäistä ensimmäistä kertaa päälle töihin. Tähän saakka siinä olisi tullut liian kuuma. Asustin sen torista hankkimallani silkkihuivilla ja viime vuonna hankituilla bikerbootseilla. Ja tunsin olevani syvästi minä. Jos olisin asu, niin jokseenkin tälläinen olisin. Nyt joku siellä tietysti ajattelee että joo... onpa harmaa ja tavallinen tyyppi... Mutta joo, kyllä varmaan olenkin. Hyvin arkinen, jalat maassa jopa pessimistisyyteen saakka olen muutenkin luonteeltani. Josko joskus vielä oppisin viilipytyksi niin olisin vielä onnellisempi.

Oli ihan mukava työpäivä tänään, mutta töistä kotiin ajaessani en päässyt kovin montaa kilometriä kommentoimatta kanssa-autoilijoita. Onnekseni olin yksin autossa. Joskus en vaan voi ymmärtää miksi Kehä I:stä pitää ajaa 60km tunnissa kuivalla kelillä kun rajoitus on 80km? Ja miksi se nopeus pitää kameran kohdalla laskea alle 60km:n? Ei ne poliisit naamakuvia meistä tavallisista pulliaisista halua, ne haluaa aidot kaaharit kiinni. Oli olevinaan ruuhka, joka loppujen lopuksi paljastui uudeksi citymaasturiksi joka keskimmäisellä kaistalla lallatteli menemään 60km tunnissa ja tavallinen ja raskas liikenne yritti päästä ohi molemmilta puolilta... Kauhean monet ihmiset nykyään plaraavat älypuhelinta ajaessaan ja silloin se ei kuulkaa suju se homma. Ei itseltä eikä muilta... 

Mutta ihanaa, pakkanen tuli, uusi neuletakki on lämmin ja minähän en nyt sitten enää mudasta ja pimeydestä valita. Lallattelen menemään ja yritän olla stressaamatta. Tuli jo rytmihäiriötkin jo takaisin, kun ei meinaa ihmisten aikana kotiin päästä...

Kivaa alkanutta pakkasviikkoa ihanaiset<3 

I I were an outfit, I would probably be this one. Greay and warm and cozy and very ordinary. I love my new grey cardigan, I allready have this same cardigan in beige and when I saw a while ago that the same model is sold again this year I bought this one. Great  with anything, its warm and not ichy at all. You can actually wear just a t-shirt underneath like I did today. I wanted to wear it with biker boots to give it some edge. Perfect back office outfit for chilly days. 

Dagens kuulumiset ja lauantailinkki - Updates and Saturday link...

Arvatkaa mitä muuta pentu on tuonut tullessaan kun lisääntynyttä hommaa ja iloa ja vähemmän iloista siivousta? No tietysti tätä blogihiljaisuutta kun ei vaan aika riitä kaikkeen, mutta myös yli 3 kilon laihtumisen...:)) Kuukausi on tainnut vierähtää pennun kanssa ja tätä menoa kuulkaa meikäläisellä pyörii pöksyt jalassa (tai putoaa) kesään mennessä! Taitaa olla toiveajattelua mutta totta se on, vaaka näytti tänään yli 3 kiloa vähemmän. Se on liki 1kg viikossa kun tuo energiapakkaus meikäläistä juoksuttaa. 

Asut ovat olleet väkisinkin pakkasen ja käytännön sanelemia viime aikoina. Mitään kovin hienoa ei ole päälle löytynyt vaan niitä lemppareita. Tällä kertaa oli neuletta päällä ja alla. Tuo valkoinen neule harmaan neuletakin alla oli vähällä joutua kiertoon kun en muka tykännyt sen mallista, mutta pakkasessa ja kylmässä se on ollut ihan korvaamaton ja kiva piriste neuletakkien alla. Se on tehty yhdestä minun lempimatskuistani eli siinä on 95% puuvillaa ja 5% kashmiria joka tekee siitä unelmanpehmeän. 

Pyrykin joutui tällä kertaa kuvaan, täytyyhän hänenkin blogiin päästä. Voin sanoa että neiti on täysin nimensä veroinen energiapakkaus. 

Pikkuhiljaa pikkuneiti on asettunut taloksi ja elämä palaa vähän uomiinsa ja olen saanut omaakin aikaa, tänään perkasin farkkupinoja ja muita juttuja kevättä silmällä pitäen, niihin palataan seuraavaksi. Löytyi kiertoon lähtevää, mutta myöskin kevääseen ja tähän lopputalveen säästettävää. 

Lauantailinkki tänään on sieltä mistä on Pyryn rotu alkunsa saanut eli Ranskasta. Näemmä Pariisikin on lumesta saanut oman osansa. 

Mode and the City

Leppoisaa lauantai-iltaa ihanaiset<3

Blog is updating slowly. Due to very obvious reason. Pyry (pyry means blitzard in finnish btw) take a lot of my freetime. She has been part of the family for a month now and during that time I have actually lost 3kgs! Thats how much more I use energy running after her... Hahhah. Mostly extra cleaning... 

The week has been supreamly cold so nothing too fancy, just your most comfortable favourite knits mostly. This weeks favourite outfit has been grey cardigan and underneath it another knit made of cotton and cashmere. The white sweater is slowly becoming one of my favourites... 

Since Pyry is french breed the Saturday link comes from France.

Mode and the City

Enjoy your Saturday<3