lauantai 31. maaliskuuta 2018

Sinistä kevääseen ja lauantailinkki - Blue for Spring and Saturday link...








En taida ihan vielä olla dementia-iässä, vaikka välillä siltä tuntuukin, sillä vielä muistin tämän sinivalkoisen huivin nimen. Tonda. Mistä ihmeestä se mieleen tulikin kun huivilla on ikää jo varmasti saman verran kuin blogillakin. 

Terkkuja siis täältä sairastuvalta, nyt tuntuu vihdoin että monen viikon flunssajakso alkaisi vähitellen helpottaa. 

Viime syksystä oli jäänyt kaihertamaan pitkäksi aikaa sinisen kevytuntsikan hankinta, ne on jotenkin niin helppoja asustaa ja heittää päälle keväällä ja syksyllä. Viime vuonna hankin vaaleanpunaisen, jota olen käyttänyt tosi paljon, mutta vanhasta mustasta alkaa jo aika jättää, joten talvialesta ostettu sininen pääsee sitä nyt korvaamaan.

Sen kaveriksi kaivoin kevään kunniaksi kaapista vanhan MB:n Tonda-huivin joka oli varmaan ihan ensimmäiseiä "merkkihuivejani". Alesta sekin on aikanaan hankinttu ja vähän omalaatuisesta kuviostaan huolimatta ollut tosi paljon käytössä. Merkki on Malene Birgerin, mutta ihan yhtä hyvin se voisi olla vaikka pirkka. Minulle merkki ei ole se juttu, vaan lämpö ja kestävyys. Tämä huivi on kestänyt paljon kauemmin hyvänä (kunto on kuin uudella) kuin moni seuraajansa. Edes merkki ei takaa nykyään enää oikeastaan mitään laadusta. Hyvälaatuisen vaatteen tai asusteen hankinta on enemmänkin tuuria nykyään, ellei nyt ihan mahdottomia ole varaa maksaa.
Ja minun lompakkoni ei kovin kalliisiin hankintoihin taivu. 

Tässä blogin kirjoittamisen aikana vaatteiden hankintamotiivit ovat muutenkin vähän muuttuneet. Hintaa tietysti katson ensimmäisenä, sitten luonnonkuitua jos mahdollista, ekologisuus on tullut myös vahvasti mukaan hankintoihin, ekopuuvilla esimerkiksi päihittää mukavuudessaan tavallisen melko usein. Vaatteen pitkäikäisyys on myös tärkeä juttu. Nyt kun tietää mitä haluaa, haluaa sen myös kestävän ajan hammasta mahdollisimman pitkään. Trendivaatteisiin tulee aika harvoin enää sorruttua. Ei ole järkevää hankkia vaatetta, joka on muodikas vain yhden kevään. Mieluummin lisää yhden klassisen vaatekappaleen, joka sopii olemassa oleviin väreihin ja tyyliin. Se on aikamoinen rahansäästö sekin. 





Pääsiäistä vietetään täällä vielä vähän nuhaisissa tunnelmissa. Puolikuntoisia vielä molemmat. Edes pääsiäiskukkia ei ole tullut ostettua. Kimppu valkoisia tulppaaneita lähti kuitenkin mukaan ruokakauppaareissulta ja pari Eucalyptuksen oksaa viereisestä kukkakaupasta. Huomenna olisi tarkoitus ajella äidille ja sitten anopin valmiiseen ruokapöytään, siinä taitaa olla pääsiäisen vietto tänä vuonna. Ja jaksamisen mukaan ehkä vielä Pääsiäisyön messussa käydään. 

Kuinka siellä ruudun toisella puolella on Pääsiäisen vietto sujunut?

Launtai linkki tänään on kaunis Natulia jossa jo kevät pidemmällä, ihania kevätpastelleja<3

Mukavaa Pääsiäistä<3




Blue down jacket for Spring is this far the only shopping for the spring that I have done during the winter Sale. I have old black one that its about on the end of its life. Besides, seems that hubby likes to use the black one more than I do. 

With blue jacket I found my old Tonda scarf from Malene Birger, and they are a match! No need for a new scarf. These short jackets are very practical while driving a lot. Easy to combine as a casul outfit and they are my favourites both in the spring and fall. What is your favourite jacket for Spring? 

Saturday link today is Natulia with its beautiful Spring Pastels<3


sunnuntai 18. maaliskuuta 2018

Ostoksilla omassa komerossa, raitaa ja bootcut farkut - Shopping in my own closet, stripes and bootcut...












Pikaterkut sairastuvalta.
Raju flunssa tai influenssa, kaatoi meikäläisen sänkyyn jo viime maanantaina, ja sillä tiellä ollaan edelleen. Torstainen lääkärissä käynti paljasti vaan että siihen mennessä rajusta viruksesta on kysymys, eikä vielä herunut antibioottikuuriakaan.
Hovikuvaajakin on saanut vielä saman taudin.

Asukuvatkin ovat viikon vanhoja, tällä viikolla ei ole tullut käytyä kuin lääkärissä, apteekissa ja ruokakaupassa. Olin kuvitellut että flunssakausi on tältä talvelta jo ohi, mutta eipäs kuulemma olekaan. Rajuja tauteja on liikkeellä ja perusterveitä ihmisiä kuulemma kaatunut sairaalakuntoon. Hovikuvaaja eilen uhkaili minutkin sinne vievänsä kun ei taudille loppua näy, tuntuu vaan kiihtyvän. Tänään on ehkä vähän parempi olo kuin eilen, mutta se tuntuu kovasti vaihtelevan aina päivänkin mittaan. Eilen mietin että pitääkö tässä nyt todella jonnekin päivystykseen vielä lähteä. Kuume onneksi vähän laski illalla ja yskä hellitti (syy luultavasti kuitenkin on tehokkaammassa yskänlääkkeessä). Niveliä särkee ja olo on kuin jossain kuplassa kun ei oikein kuule mitään ja nukkuminenkin on yskän ja särkevien nivelten kanssa kovin tukalaa.
Inhottaa olla näin kauan kipeä, töihin pitäisi päästä ja niin moni homma odottaa tekemistään, vaan kun ei pysty, niin ei pysty. Joskus vaan vaillinaisuuden sietäminen on vaikeaa ja se että on pakko antaa odottavien hommien ja velvollisuuksien vaan muhia. 

Mutta mennäänpä nyt kuitenkin näihin asukuviin.


Farkkupinon perkaus vähän aikaa sitten paljasti myös muutamat vanhat bootcut leikatut farkut, joille aloin miettiä yläosia. Bootcut on minusta hauska malli, toisinaan vähän out ja toisinaan in. Kiertää säännöllisesti trendeihin ja pois. 

Nythän on kaikki vajaamittainen farkkulahje trendikästä, mutta ajattelin nyt olla käytännöllinen (kuka hitto haluaa laittaa pohkeeseen loppuvat farkut tuonne kevätpakkasiin?) ja mennä vähän vastavirtaan.

Tuleepahan hyötykäyttöön nämä komeron perukoilla olleet vanhat farkut nekin välillä. 

Raita tulee aina keväällä, joskin tänä keväänä näyttää olevan paljon pystyraidallista bleiseriä. Siinä on trendi, josta en kertakaikkiaan tykkää yhtään. Thanks but no thanks. Liituraidat ja 80-luku tulee liikaa mieleen. 

Siispä vaakaraitaa raikastettuna valkoisella paitiksella ja nuo nyt juuri out olevat bootcut farkut. Tykkäsin itse, sehän on pääasia. Mitä mieltä siellä ruudun toisella puolella? Mikä on tällä hetkellä lemppari farkkumalli? Nappaako tämän kevään pystyraidat vai joka keväänä näkyvä vaakaraita?






I went through all my jeans a while ago and noticed that I have quite a few pairs of bootcut model. Its not really in right now, but who cares? 

I mixed bootcut with striped sweater and nice white shirt underneath. Cosy and warm. I do know that right now the cut in jeans is very short but who wants to be in Finnish early spring frost in bare calves? Not me! 

So I decided to make my own trend and mix bootcut and fresh white and stripes. I liked it. Very comfy and warm...

This is the cheapest way to shop.
Go through your own closet and mix and match.








sunnuntai 11. maaliskuuta 2018

Kaunista arkea, mutta miten? - Beutiful everyday life, but how?




Huhhuh. Nyt tuli tartuttua ehkä vähän itselle vaikeaan aiheeseen.

Esteetikkona nautin siitä että silmä lepää kauniissa ja harmonisesa sisustuksessa ja yksityiskohdissa vaan harvoin se tuntuu kotona onnistuvan. Miksi siis se on niin vaikeaa? Löydän siihen heti montakin syytä.

- aina on olevinaan kiire, pyykkipinoja siellä, tiskakasoja täällä, koiratarvikkeita toisaalla
- tavaran määrä on yksinkertaisesti liikaa
-  laiskuus ja väsymys
- eläminen ennen sisustusta
- nuukuus
- koti on aina oman aikakautensa tekele, se vaatii päivitystä
- syyllisyyden tunne siitä että vanhaa tai perittyä ei voi heittää pois
- eläinperheen arki

Ainoa positiivinen tuossa listassa on eläminen ennen sisustusta ja arki, eli perhe tulee ensin, sitten vasta sisustus, vaan voisiko olla enemmän aikaa perheelle lähtökohtaisesti jos tavaran määrä olisi minimissään ja sisustus kaunis, ajan tasalla ja pelkistetympi? Eläisikö saman katon alla myös onnellisempi perhe? Siivoamistakin olisi vähemmän.




Aivan varmasti. Silti ihmettelen mistä pitäisi jatkaa kun urakka tuntuu loppumattomalta. 90-luvun keittiö ärsyttää ja vaatisi jo päivitystä. Vanhat antiikkiesineet notkuvat hyllyillä, omat tavarat laatikoissa. Olohuone on ollut jo jonkun aikaa muutoksessa ja siihen alan olla melko tyytyväinen. Vähän ehkä ylpeäkin siitä että kaikki on saatu itse aikaiseksi, ei ole aina itsestäänselvyys kontata huonekaluja maalaamassa kun polvet ovat nähneet parempiakin päiviä. 



Olohuone on pienellä budjetilla muutettu, kierrätetty vanhaa, ostettu torista, maalattu itse huonekaluja, roudattu käytettyjä itse omalla autolla ja kannettu sisään ja ulos.




Lämpöä olohuoneeseen tuovat harmaan ja beigen sävyt , torkkuhuovat ja lampaan taljat. Olen tosi tyytyväinen vaaleaan, valoisampaan ja paljon kevyempään ilmeeseen. Erityisen iloinen olen vielä tuosta tv-kaapista ja kaiken tekniikan näkymättömiin häivyttämisestä. 





Osa tavaroita on vaan siirtynyt majailemaan muihin huoneisiin ja niillekin pitäisi vielä tehdä jotain. Lisäksi koiraperheessä on lähtökohtaisesti jo paljon tavaraa. Voisin kuvitella että lapsiperheessä on sama ongelma, kahden aikuisen perheessä taasen ei. 




Laatikoissa on kaikenlaista tavaraa, käytössä ehkä 50%
loput ovat ihmeellisiä raaskuja, joita ei vaan tule heitettyä pois. Ihan yhtä hyvin voisi toimia fiksusti ja heittäisi aina ainakin yhden tavaran vanhimmasta päästä pois tai kierrättäisi johonkin, kun ostaa tai hankkii uutta. 

Miksi äidin, anopin ja mummon kuparipannut nököttävät turhalla hyllyllä turhana tavarana aina ja iänkaiken? Joku syyhän siinäkin on että ovat tänne päätyneet?



Luovuin viime vuonna yhdestä isosta mummon vanhasta tummasta antiikkisenkistä josta taisin teillekin puhua. Suku ja ystävät olivat siihen saakka aina huutaneet kuorossa että siitä EI VOI luopua!

Luovuin kuitenkin ja ostin lähes samalla rahalla itselleni Torista käytettynä pitkään haaveilemani suuren valkoisen lipaston. Kaikki tuo aiheutti lähes katarttista euforiaa. Vieläkin hipellän "uutta" lipastoa aina ohimennessäni. Ja kodin yleisilme muuttui itselle mieleisemmäksi ja valoisammaksi heti. Jopa valokuvakehykset lipaston yläpuolella olen maalannut itse valkoisiksi. Ne olivat mikä minkäkin värisiä ennen.

Kuitenkin edelleen tuskailen monen ihan pienenkin esineen kanssa luopumisesta. Nyt on isotädin vanha perintötaskukellokin jumahtanut tänne ja siitä tuntuu vaikealta luopua vaikka sille olisi jo monta ottajaa.


Se on aika kaunis... Se voisi sopia uuteen sisustukseen.

Kaikkea höpöä sitä ihminen joutuu ihmettelemäänkin. Voipi olla että tuo luopuminen turhasta on ehkä vähän ikäjuttukin? Yritän myös luopua kaikesta turhasta henkisestä taakasta, ehkä esineistä luopuminen peilaa sitäkin. On turha stressata asioista joihin ei voi vaikuttaa (ainakin niin vakuuttelen itseäni), työkin on "vaan" työtä, miksi hitossa siihenkin pitää suhtautua supertunnollisesti? Monta kertaa se asenne on napsahtanut vain omille näpeille kun on sitten saanut kärsiä kaiken maailman niska ja hartiasäryt ja migreenit kaupan päälle.
¨
Ihan kuin ei ihmisen elossa ja olossa muitakin tärkeämpiä murheita olisi, niin kuin läheisten hyvinvointi ja terveys.

Miten se menikään se kuukauden ajan tavarasta luopuminen? Kuukauden ensimmäisenä päivänä luovutaan yhdestä tavarasta ja toisena kahdesta jne. Voisin kokeilla sitäkin, olen ihan varma että elämä on parempaa ilman turhaa huuhaata kotona ja korvien välissä!

Jos jaksoitte lukea loppuun saakka,
kaunista ja turhakkeetonta sunnuntaita ihanaiset<3

Sisustusvinkkejä ja ajatuksia tavarasta luopumisesta otetaan kiitollisuudella vastaan. 






Im pretty sure that the key of living beatiful everyday life is giving up things you dont really need or want., even the old ones that used to beloing to your grandmom or someone else in the family. The key of being happy at home is to make it look like home YOU want and need. 


I have too much stuff. Maybe this is an age question also, you start to seek different kind of meaningfull life at this age. My long time dream right now is to have clutter free home. (and clutter free wardrope as well) and live much more simple life. Focus on things that really are important like family and friends. I want to enjoy being home instead of moving needless stuff around or cleaning it.

Other thing is colors at home. Right now Im more and more into white, light and light grey or sandy  colors. I think that the light colors and having much white furniture and things around has to do to those long dark months of the year. They are depressing so I tend to add the amount of light By having light colors and white that actually reflects light insted of sucking it like dark colors do.

The winter in Finland tends to be very long, days are extreamly short and the amount of light is practically non existant in November, December and even  in January. 



lauantai 10. maaliskuuta 2018

Juhlapusero ja lauantailinkki - Festive blouse and Saturday link...






Kuulun siihen ryhmään ihmisiä, joka ei juurikaan omista juhlavaatteita. Juhlia on aika harvoin ja aika harvoin tulee täältä maalta töiden päälle enää lähdettyä kaupunkiin, niinpä käytännön syistä omistan hyvin vähän juhlavaatteita. Yhden puseron olen kuitenkin ostanut ihan menoja ja juhlia silmällä pitäen ja aika monta kertaa se on päällä ollutkin erilaisissa konserteissa ja mm teatterissa. En enää muista miksi valitsin juuri mustan pohjavärin, yhtä hyvin voisin viihtyä vaaleassa. 

Kovin röyhelöiset tai läpinäkyvät juhlavaatteet koen vieraiksi, usein jopa kuviolliset. Tämä pusero on ihan poikkeus, tuo kuviollisuus on juurikin se juttu. Vielä pitäisi jostain keksiä yksivärinen juuri sopiva huivi kaveriksi. Nyt olen käyttänyt ilman, mutta pieni tai pitkä ja kapea silkkihuivi voisi tuoda tarvittaessa lämpöä tai jotain pientä jujua lisää asuun. 

Tiistaina oli kauan aikaa sitten varattu iltameno Finlandia talolla. Siellä meni St Petersburg Ballet Theatren esittämänä Joutsenlampi, jossa pääosassa oli paljon ylistetty ballerina Irina Koleshnikova ja täytyy myöntää että ei turhaan. Upea tanssiesitys Odetten/Odilen roolissa haki kyllä vertaansa. Näytöksessä oli aika paljon lapsia, vaikka olikin keskellä viikkoa ja seuraavana päivän unen puute ainakin minua vaivasi. Jännää oli havaita että tanssi oli niin kiehtovaa ettei lapsiltaan kuulunut piipahdustakaan koko näytöksen aikana. Tanssi vei ihan mennessään ja tuo parituntinen väliaikoineen hujahti aivan huomaamatta. 

Tänään on pelkästään lepoilu ja löhöilypäivä, olkoon huominen sitten siivous- tai ulkoilupäivä. Viime viikko univelkoineen ja poskiontelotulehduksineen oli pikkuisen raskas. Naistenpäiväkin oli tällä viikolla. Ehkäpä jokaisen päivän pitäisi olla tasa-arvon päivä.




Ruusuja kuitenkin meille naisille<3

Ihanaa lepolauantaita<3 

Lauantailinkki tänään on Simonemoelle Tanskasta.






Party or festive clothes are those missing from my closet. I rarely need them so there is no use of having lot of clothes you use couple times a year. This blouse is almoust the only festive blouse I own and I use it often when going out to see play or something else that requires more festive clothes. Even then I tend to mix it with jeans or leather pants more than "better"trousers. I quess I just need to feel comfortable where ever I go. 

I love the pattern in this blouse and the subtle colors on black. 
Last week we went to see Swanlake to the Helsinki city and I was going to wear this blouse but ended up actually putting on a pale rose blazer instead because it was so chilly weather. 

Saturday link today is danish Simonemoelle

Enjoy your Weekend<3 

sunnuntai 4. maaliskuuta 2018

Kittiä kanssa - Neutral tones...

















Tässäpä näitä lupaamiani farkkupinon perkaamisen tuloksia. Nämäkin farkut varmaan olisivat olleet 3 kiloa sitten liian tiukat, nyt juurikin hyvät. Lahkeet tosi pitkät, mallia bootcut, mutta kääräisin ne tulevan kevään kunniaksi lyhyeksi ja etsin korkkarit kaapista. Neutraalit värisävyt on aina helppoja jos niitä kaapista löytyy. Farkuista en tiedä minkävärisiksi niitä oikein sanoa? Tummat harmaanbeiget? Neuletakki on kitin värinen ja alla luonnonvalkoinen teeppari. Tässä on kevättalveen lämpimillä jalkineilla ja kevääseen näillä korkkareilla moneen menoon asu. Kannatti alkaa tuo farkkukaapin perkaus. Ei todella tarvitse farkkuostoksille lähteä...

Farkkujen kanssa olen melkoinen sulovilen, säästän niitä vaikka olisivat yhden koon pienet tai isot koska paino jojoilee sen verran tässä iässä että jos aina heittäisi pois 3 kilon jälkeen niin tulisi pikkuisen kalliiksi. 

Silmäilin kevättalven ja vähän keväänkin trendejä. Tuntuu olevan runsas yläosa ja pelkistetty alaosa kauden juttu. Sopii hyvin minulle koska pelkistetty yläosa tässä koossa ei oikein toimi... Ja rakastan muhkeita, pehmeitä ja lämpöisiä neuleita yli kaiken muutenkin. 

Sunnuntain hommana
 meinaan tänään vielä pöllytellä komeroita ja nauttia kauniista ilmasta koirien ja hovikuvaajan kera.

Aurinkoista kevätsunnuntaita<3

Saako maaliskuuta ja kutsua kevääksi vaikka onkin pakkasta vielä ihan pirusti. Aamulla mittari näytti -20 astetta. Enpäs muista ihan tällaistä maaliskuuta???




I went through my jeans. And I mean all of them and that is a lot! I tend to save too small and too big ones since my weight never keeps the same. 

Here are the first "new" ones I found. Dark beige with bootcut cut but I rolled those up. With other neutral tones just a perfect simple outfit for this cold spring. 

Neutrals are so easy to combine. The cardigan is little greyish, off-white t-shirt and beige jeans and beige high heels. 

Sunny Sunday<3 

lauantai 3. maaliskuuta 2018

Dagens kuulumiset ja lauantailinkki - Updates and Saturday link...







Arvatkaa mitä muuta pentu on tuonut tullessaan kun lisääntynyttä hommaa ja iloa ja vähemmän iloista siivousta? No tietysti tätä blogihiljaisuutta kun ei vaan aika riitä kaikkeen, mutta myös yli 3 kilon laihtumisen...:)) Kuukausi on tainnut vierähtää pennun kanssa ja tätä menoa kuulkaa meikäläisellä pyörii pöksyt jalassa (tai putoaa) kesään mennessä! Taitaa olla toiveajattelua mutta totta se on, vaaka näytti tänään yli 3 kiloa vähemmän. Se on liki 1kg viikossa kun tuo energiapakkaus meikäläistä juoksuttaa. 

Asut ovat olleet väkisinkin pakkasen ja käytännön sanelemia viime aikoina. Mitään kovin hienoa ei ole päälle löytynyt vaan niitä lemppareita. Tällä kertaa oli neuletta päällä ja alla. Tuo valkoinen neule harmaan neuletakin alla oli vähällä joutua kiertoon kun en muka tykännyt sen mallista, mutta pakkasessa ja kylmässä se on ollut ihan korvaamaton ja kiva piriste neuletakkien alla. Se on tehty yhdestä minun lempimatskuistani eli siinä on 95% puuvillaa ja 5% kashmiria joka tekee siitä unelmanpehmeän. 

Pyrykin joutui tällä kertaa kuvaan, täytyyhän hänenkin blogiin päästä. Voin sanoa että neiti on täysin nimensä veroinen energiapakkaus. 

Pikkuhiljaa pikkuneiti on asettunut taloksi ja elämä palaa vähän uomiinsa ja olen saanut omaakin aikaa, tänään perkasin farkkupinoja ja muita juttuja kevättä silmällä pitäen, niihin palataan seuraavaksi. Löytyi kiertoon lähtevää, mutta myöskin kevääseen ja tähän lopputalveen säästettävää. 

Lauantailinkki tänään on sieltä mistä on Pyryn rotu alkunsa saanut eli Ranskasta. Näemmä Pariisikin on lumesta saanut oman osansa. 


Leppoisaa lauantai-iltaa ihanaiset<3




Blog is updating slowly. Due to very obvious reason. Pyry (pyry means blitzard in finnish btw) take a lot of my freetime. She has been part of the family for a month now and during that time I have actually lost 3kgs! Thats how much more I use energy running after her... Hahhah. Mostly extra cleaning... 

The week has been supreamly cold so nothing too fancy, just your most comfortable favourite knits mostly. This weeks favourite outfit has been grey cardigan and underneath it another knit made of cotton and cashmere. The white sweater is slowly becoming one of my favourites... 

Since Pyry is french breed the Saturday link comes from France.


Enjoy your Saturday<3