Näytetään tekstit, joissa on tunniste fall. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste fall. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 18. marraskuuta 2018

Valoa pimeyteen, uusi lyhty - Bringing light to the darkness, new lantern...



Heipat täältä pimeän keskeltä! 

Tänään paistoi aurinko, eikä satanut, hiphip sille!

Joko saa sanoa että tympii märkyys ja pimeys joka imee kaiken ympäriltään? Yritän olla täällä blogissa valittamatta elämän tielle heittämistä negatiivisista asioista, mutta joskus on vaan pakko avautua. Tuntuu että aina on ollut vaan märkää ja pimeää. Viimeiset viikot ovat olleet kuin pimeässä ja märässä säkissä. Ja jostain syystä koiratkin ovat käyttäytyneet kuin kurittomat lapset, juurikin siihen pahimpaan kuralätäkköön mennään leikkimään ja pomppimaan. Nyt on tuuli kääntynyt pohjoisesta tuulemaan ja pakkasta luvattu huomisesta alkaen. Tuntuu etten jaksa odottaa enää edes sinne huomiseen. 







En tiedä kuinka paljon tuo pimeys ja kuraiset kelit ovat kenties olleet syypäänä siihen että koko viime viikon sydän hyppäsi ylimääräistä ja verenpainekin oli katossa. Nyt muutaman sairaslomapäivän ja pillerien popsimisen jälkeen olo alkaa olla parempi, mutta edelleen väsyttää aivan järkyttävästi ja arvot ovat edelleen kutakuinkin pielessä.
Nukuin loppuviikosta muutamaankin kertaan kellon ympäri ja edelleen tekisi mieli vaan nukkua. Sanoin hovikuvaajallekin jo että herättää sitten helmikuussa seuraavan kerran kun mitä todennäköisemmin on edes lunta ja vähän valoa. Ehkä helmikuussa paistaa jo aurinko? Kollegat töissä valittelivat myös hirmuista väsymystä, alakuloa ja tympääntymistä tähän pimeyteen. Jäin oikein miettimään että millä tähän vuodenaikaan saisi lisää jaksamista muullakin kuin vitamiineilla?


Ostin jo unisukatkin talviunille.

Pitäisikö miettiä loma-ajat vähän uusiksi? Pitää syyslomaa lokakuussa jossain lämpimässä ja auringossa? Tai tehdä edes pieniä viikonloppureissuja sellaisiin paikkoihin, joissa aurinko paistaisi? Jos ajattelee että syyskuusta joulukuun loppuun on usein märkä ja pimeä kausi niin onhan se aika pitkä aika, kokonaiset 4 kuukautta. Ja sitten kun käy vielä niin hyvin kun nyt on käynyt että tosiaan harmaita päiviä on päivät pääksytysten niin eihän ole ihme että ihmiset väsyvät. Niin työssäkäyvät kuin muutkin. 



Minä yritin taittaa selkää pahimmalta pimeydeltä ostamalla yhden uuden lyhdyn ja monta valoköynnöstä pihalle ja yhden kuistillekin. Valoköynnöksiä oli nyt ainakin meidän kaupoissa tarjoushintaan, joten pihallekin löysi tiensä 3 uutta. Niistä ja kanervista tulee vähän lohdullisempi näkymä. Osa oli 4 tunnin ajastimella ja osa 6 tunnin, joten niitä ei tarvitse erikseen käydä sammuttelemassa. Portin pielessäkin on yksi valoköynnös aidassa, joten hämärässä sekin lämmittää mieltä kun kurvaa tuolta kotiin hämärässä tai ihan säkkipimeässä. 




Miten siellä ruudun toisella puolella selätetään pimeä ja märkä ajanjakso? 




I went a little bit crazy and bough 3 "christmas" lightstrings to the yard and one new lantern. I feel that I cant take a day more of this darkness and wet weather! Those little lights that almoust are lost there in the darkness bring at least little comfort to this weather. Today was the first day in a long long time that sun actually shined. And tomorrow comes frosty and dry weather. At least I hope so. 

So I have my christmas lights allready and there is still over a month untill Christmas. Are you allready waiting for the Christmas? 

lauantai 22. syyskuuta 2018

Beige bleiseri ja uusi laukku - Beige jacket and new bag...








Syksy jo kohtuullisen pitkällä, mutta viime yö oli lähes trooppisen lämmin! Kävikö kukaan ulkona pimeäntulon jälkeen? Meillä oli siivousilta kun koko viikon illat ovat menneet kuistin remontoinnissa (vanhat luut jo valittavat ääneen) ja olin poikkeuksellisesti koirien kanssa ulkona klo 22 jälkeen. Ilman oli kuin linnunmaitoa, ihan hyvin tarkeni sisävaatteissa. 

Aamulla oli ilmassa vähän myrskyn poikasta ja oli ihana sytytellä kynttilät palamaan vielä aamulla ja viettää rauhallista lauantaiaamua, joskin tukkeutuneista poskionteloista johtuen onnistuin saamaan migreenin kaupan päälle. Lääkkeillä se meni onneksi ohi. 

Viikollakin oli jokunen lämmin aamu ja rohkenin lähteä töihin ilman sukkia. Muutama aamu sitä vastoin on mennyt jo syysnilkkureissakin. Bleiseri jotenkin aina ryhdistää asua, vaikka alkusyksyn bleiseriaamut onkin ihan yhdellä kädellä laskettavissa. Laiskana ja aamu-unisena valinta on useammin kohdistunut neuletakkeihin. 

Vaaleat värit ovat vielä olleet mieleen, tummia ehtii käyttää vielä syksyn aikana. Mukana on joka päivän keikkunut nyt "uusi" laukku, jonka bongasin todella reilusta alesta aiemmin kesällä. Joskus sattuu onni myötä näiden kanssa kun osuu oikeana päivänä katsomaan alennusmyyntejä. Vaalean laukun hankinta mustan liki samanlaisen rinnalle on ollut ostoslistalla varmaan pari vuotta ja nyt 70% alesta sen vihdoin raaskin napata. Joskus kärsivällisyys kannattaa. Malli on iätön klassikko, joten vastaavaan ei ole tarvetta investoida pitkään aikaan. Mietin muuten pitkään vaaleanpunaisen ja tämän taupen välillä, mutta "järki" voitti tällä kertaa ja valitsin tämän neutraalimman värin. Vieläkin vähän kyllä haikailen sen vaaleanpunaisen perään, joka oli samassa alessa. Muut värit samasta laukusta olivatkin sitten ihan normaalihinnalla. Kun etsii klassista mallia, kannattaa olla kärsivällinen, kausivärit tulevat usein hyvään tarjoukseen.

Tänään päivä on pyhitetty perheelle, ulkoilulle, hyvälle ruualle ja ennenkaikkea hyville unille. 

Ihanaa kun on viikonloppu<3 
Kuinka viikko on sujunut siellä ruudun toisella puolella? 




Its amazing how blazer makes outfit easily. It brings structure and its easy to toss over a knit and you are almoust ready. Perfect go-to outift with white jeans and my "new" bag that I bought during summer sales but started only lately to use it. I have wanted this classic bag in taupe color for a long time. I have the same bag but older model in black and its been perfect. 

Its been amazingly warm Autumn so far. Weather forecast seems to promise cold Autumn nights for next week so untill then Im just going to enjoy this soft warm weather as long as it lasts. 

Enjoy your Weekend<3 

sunnuntai 5. marraskuuta 2017

Uusi kevytuntuvatakki - New coat...










Kaksi asiaa tapahtuu pukeutumisessa vääjäämättä kun ikää tulee lisää. Käsilaukut suurenevat (ei mikään urbaani legenda) ja takkien pituus kasvaa.

Viime viikonloppuna ja alkuviikosta vallinnut pohjoistuuli ja kostea sää meni aivan luihin ja ytimiin. Luulin jo oikeasti että voi apua, nytkö tätä taas jatkuu viikkotolkulla. Ehdin kaivaa jo vanhan untuvatakin päälle,  ja yhtenä aamuna lähdin pipo päässä töihin, vaikka normaalisti otan pipot käyttöön vasta kunnon pakkasella. Ja sormetkin olivat kylmissään tekokuituisen vuoren vuoksi nahkahansikkaissa. Villainen vuori nahkahanskoissa on ainoa järkevä ratkaisu. 

Onneksi postiin tupsahti tämän syksyn viimeinen hankinta, liki polvipituinen kevytuntuvatakki, jossa on lisäksi kaulus jonka voi nostaa pystyyn suojaamaan jäätävältä tuulelta. Sinisen musta, ei ollut ihan hirveästi värivaihtoehtoja, tasan tämä yksi ja takki oli pisin jonka onnistuin bongaamaan. Merkiltään Happy Holly, jolla on myös isoja kokoja. Otin sen verran reilun koon että allekin mahtuu riittävästi vaatetta, mikäli tuo kylmä pohjoistuuli tuo jäätävän kostean kelin vielä takaisin. Takissa on kaksoisvetoketju, eli sopii myös autoiluun siltä osin. Tosin vetoketjun kanssa saa olla kieli keskellä suuta, ohut materiaali livahtaa helposti vetoketjun väliin. 

Lämmin, kaiken kanssa sopiva musta ja minusta hauskasti kiiltävä pinta. Ja kun tuohon yhdistää vielä saappaat, niin tuulelle alttiiksi jää vain polvet, sillä sukkahousuja en suostu farkkujen tai pitkien housujen kanssa käyttämään.
En kerta kaikkiaan ole sukkahousuihminen, ne ahdistavat, menevät rikki puettaessa, hiostavat varpaita jne... Voisin keksiä kymmeniä syitä miksi ei sukkahousuja. Pitkikset paukkupakkasilla ja ulkoillessa ja joskus paksut villasukkahousut hameen kanssa. Mutta koska istun 90% ajasta töissä satulatuolissa, hame ei oikein ole ollut edes mahdollinen työvaatevalinta enää pitkään aikaan. 




Normipituiselle tämä takki olisi tietysti vielä pidempi, varmaan lähes polviin. Silloin saappaiden kanssa ei enää paljon palelevaa aluetta jää. 

Nyt on ihana keli, lempeä etelätuuli, tuntuu niihin jäätäviin päiviin verrattuna ihan linnun maidolta. Lumi on lähes pois sulanut ja ohjelmassa tänään pyykkäämistä ja lumen alle jääneitä pihatöitä. Viikko on ollut sen verran pimeä, kylmä ja kiireinen töiden puolesta että lauantaikin meni totaalisesti lepäillessä, siivoillessa ja ruuanlaitossa, blogin kirjoittaminenkin on jäänyt sunnuntaihommaksi. Kuvia viikolta on vielä jemmassa ja niistä lisää myöhemmin.

Miten teidän viikkonne on sujunut siellä ruudun toisella puolella?

Leppoisaa sunnuntaita<3 




I confess... I have become old. When its raining sleet and Northen wind blows hard bringin icy cold damp weather I simply dont know what to wear to stay warm. Im always cold. So I bought this new longer down coat to keep thighs warm. If you add long leather boots into this outfit you are most like warm exept for the knees. The older I get, the more warm clothes I need to stay warm and happy. 

This was hands down the longest model I could find. I am so long that its not actually as long to me as it would be for a "normal size" person. Now Im actually waiting for the cold damp wind to see how warm this is. Damp cold weather is the worst ever, cold dry frost isnt nearly as bad. Im not sure what happened to Finnish winters, they have lately been very mild and damp instead of having snow and frost. Climate is changing thats for sure. Even summers are colder and damp. This summer was so damp that it left everything so wet that even mild storms knock down trees with roots since the land is so wet that the roots simply cant hold on. 

Anyway. Im going to enjoy my new coat and hopefully stay warm. Now almoust all the snow have melted and we have a nice warm southern wind going on so Im heading outside. 

Enjoy your Sunday<3 


torstai 12. lokakuuta 2017

Sateen tauotessa - After the rain...













Aina kun sateessa on taukoa, on ollut ihan pakko ottaa siitä kaikki irti. Niin pukeutumisen kuin pihahommien ja valokuvaamisenkin suhteen. Ruska-aika on niin lyhyt ja kohta jo ohi. Sen jälkeen mennään taas siinä lokakuun harmaudessa ja ehkä ankeimmassa vuodenajassa. 

Sateen ollessa tauolla oli pakko jo taas livauttaa viimeisä kertoja vähään aikaan jalkaan valkoiset farkut ja vaaleampaa neuletta. Mikä onni ja autuus siitäkin tulee kun voi laittaa ne valkoiset farkut ilman että rapa roiskuu. Ihmisen ilot on kuulkaa välillä pienestä kiinni. 

Eilinen päivä ja ilta sateen tauottua tuli kaikin puolin käytettyä täysin hyödyksi. Se on vaan sellainen juttu että jossain asioissa se ikä alkaa jo painaa. Kun työpäivän jälkeen puhki pihalla kottikärrykaupalla hiekkaa ja laattoja kaiken valoisan ajan ja sen jälkeen vielä piti käydä ruokakaupat ja kiikuttaa paketteja postiin (luojan kiitos pakettiautomaateista) ja ruveta kokkaamaan pastakastiketta viimeisen käyttöpäivän vuoksi klo 23.00 aikaan illalla ja nousta taas aamulla klo 4 niin voitte arvata miltä tuntui tänään... Kyllä se ikä sen verran painaa että olo oli kuin maantiekoneen alle jääneellä, työpalaverissa meinasi tulla uni ja seuraavaksi suuntaankin nukkumaan. 

Seuraavan kerran sateen tauotessa en ehkä ihan noin paljon huhki, jotta jää vähän energiaa seuraavaankin päivään. 

Kivaa iltaa täältä sateen keskeltä<3 



While waiting for the next rain I just had to take out the white jeans again. Sometimes light colors just makes the day brighter too. This week has been busy in many ways, not least with work and after work installing stone plates to the yard. Even though I agree that age is just numbers but after lifting 60 pound plates for a while I must admit I felt old and beaten... 

This evening is just purely for relaxing. One working day and after that weekend!



lauantai 7. lokakuuta 2017

Syksyä, itsekritiikkiä ja lauantailinkki... - Autumn, self criticism and Saturdaylink...











Olin kotona poskiontelontulehduksessa muutaman päivän ja kun makoilee sängyssä koska pitkällään oleminen on ainoa tapa välttää pään räjähtäminen ennen kuin anbioottikuuri alkaa vaikuttaa, ehdin silmäillä paljon blogeja. Niin Suomesta kuin maailmalta. Etsin ja kaipasin syysinspiksiä. Löysin osoittain niitäkin, mutta sitten löysin myös kirjoituksen jossa oli mielenkiintoista somekritiikkiä. Siis tyyliin mitä kaikki kuvaavat tai postaavat ja kukaan ei jaksa lukea tai katsoa. Yksi asia hyppäsi sieltä erityisesti itselle mietittäväksi, (sen ohella että älä kuvaa jalkojasi tai kaikkea ruokaa mitä syöt...) eli asukuvat itsestä. Oli kritiikkiä iänikuisista asukuvista joissa itse pyörii poseeraamassa.

Öh. Oispa toinen tapa jolla tätä tehdä, vaikka kaksonen asumassa samassa huushollista, tai edes samankokoinen tyyppi samaa sukupuolta, mutta kun ei... Sata kertaa mieluummin olisin oikeasti kameran toisella puolella. Kuvaamassa sitä toista tyyppiä. Se voisi jopa olla unelma-ammattini, stailaaja-valokuvaaja. Se olisi ihanaa, saisi valita asuja toiselle ja kuvata niitä ja saisi taiteellisempia kuvia kuin nyt.  

Vaan kun ei. Ei ole XL-kokoista kaksosta, eikä hovikuvaajakaan suostu malliksi.
Kun asuu maalla, jopa kuvaustaustat ovat väkisinkin maalaisia. Vihreää, puita, pensaita tms. Onneksi joskus edes syksyn värejä. Kaupungissa asuvilla bloggaajilla on kenties vähän enemmän vaihtoehtoja. On mielenkiintoista arkkitehtuuria, erilaisia seinäpintoja ja näkymiä. On kahvilaa, porttikonkeja, sisäpihoja ja muuta ihanaa kuvattavaa. Siitä olen ehkä ihan hiukan kateellinen. Meidän "lähikaupan" seinämateriaalista ei todellakaan ole kuvaustaustaksi... Ei sitten millään. 

Jotenka näillä eväillä, jotka on annettu mennään ja sillä hyvä. Ainakin ennen sitä lottovoittoa, jonka jälkeen voin harrastaa kuvaamista missä ja milloin vaan...




Sain inspistä katselemalla tällä kertaa vähän vanhempia blogipostauksia muutaman vuoden takaa. Niitä aikoja jolloin nämä villaiset isot ja pitkät kaulaliinat tulivat "muotiin". Edelleen niitä paljon käytän ja rakastan ja vielä tekisi mieli sellaista hiekan sävyistä, jota ei vielä omasta kaulaliinalaatikosta löydy. Ehkäpä jossain kohtaa. Rakastan myös näitä ponchoja, joita tämän ruudullisen lisäksi löytyy kaapista ainakin yksi second handinä ostettu beige. Näihin on vaan edelleen niin suloinen kylmässä ja viimassa syksyisin kääriytyä. 

Otetaan lauantailinkitkin taas tavaksi.
Tänään lauantailinkkinä saksalainen Véjà Du

Rentoa viikonloppua<3




I had a flu and sinusitis and did spend couple of days at home waiting for antibiotics to kick in. With sinusitis you feel like your head is going to fall off. Im not recommending it to anyone. However spending most of my time in bed I had time to read old blogs. I was searching for ideas and inspiration and not did I only find inspiration I also found intresting read about some do´s and dont´s. It did kinda forbit posting everything you eat, pics of your feet, breakfest in bed since everyone does those and nobody reads them. But what strike me the most was the warning not to post samekind of outfit posing pics over and over again. You should concentrate to different things and photos. 

True enough... but that works best for those who actually live in the city. Trust me, living in a countryside, you really dont have as much intresting subjects to use. Its choosing between trees, bushes, trees and bushes again... In the city you would have intresting cafes, architecture, buildings surfaces and lots more. 

So Im kinda stuck with the surroundings I live in. Maybe after we retire we can drive to the city  to take outfit pics and different other stuff. But untill that happens, this is it... 

That said, I got Autumn inspiration from the blogs I was reading and took my woolen scarft out to the use again. That is the most trustful sign that Autumn really is here and we are living it. 

Saturday link today is Véjà Du

Enjoy your Weekend<3 








tiistai 26. syyskuuta 2017

Pojilta lainattua - Borrowed from the boys...











Viime perjantain asuna oli hovikuvaajalta lainattu tekonahkatakki, vähän ryppyiset farkut (ennen työpäivää ne olivat kyllä suhteellisen suorat vielä) mustat kesän jäljiltä ensimmäistä kertaa esiin kaivetut nilkkurit ja kashmirneule. Kaverina tietysti yksi suosikkihuiveista. Hyvä asu vähän sateiseen päivään kun ei huvittanut laittaa mitään varsinaisia sadevarusteita. 

Viikonloppu ja maanantai menivät ihan liian nopeasti, työviikosta toipuessa ja maanantaina alkoi viikon kesäloma. Ihanaa. Varsinkin jos aurinko paistaa. Mitään varsinaisia lomasuunnitelmia ei ole, laittaa lähinnä pihaa ja taloa vähän talviteloille. Muuten teen pientä raivausta sisätiloissa, katselen muutaman listalla pitkään olleen elokuvan ja rentoudun. Yhden elokuvan ehdin jo tänään katsellakin Lasse Hallströmin ohjaama Safe Haven oli parempi kuin mitä ennakkoon odotin ja sitä paitsi liki 2-metrinen Josh Duhamel on aina kaunis katsella, edellisesti leffasta onkin pitkä aika, yleensä tyydyn katsomaan sarjoja Netflixissä, mutta hyvät sarjat alkavat pian loppua kesken, 12 monkeys-tyyppiset sarjat eivät oikein jaksa innostaa. 

Pihalla laatoitus ja saumaus on vielä kesken, eipähän pääse tulemaan aika pitkäksi. 

Sienimetsä voisi myös olla loman to-do-listalla. Ensimmäiset suppikset ovat jo näemmä löytäneet tiensä ihmisten paistinpannuille. Vitsit mitä herkkua, kesän viimeisiä kesäperunoita ja suppilovahverokastiketta. Kyllä kelpaisi. Lisäksi ajattelin kysyä jospa anoppi leikkaisi tämän hirmuisen pitkäksi venähtäneen hiuspehkon. Olisi kiva saada tähän vaihteeksi taas vähän mallia. 

Mitä suunnitelmia  siellä ruudun toisella puolella on tälle loppuviikolle? Tekeekö mieli sienimetsään vai onko tori varmempi sieniapaja? 

Aurinkoa viikkoonne<3 Pidetään peukkuja että auringonpaiste hellisi pitkälle syksyyn.




Borrowed from the boys faux leather jacket. Higly recommend... aside the too long sleeves very cozy and big enough to house any sweater when it really comes sweater weather. 

I often ended up borrowing this hubbys jacket so I eventually gave up my own smaller one. This is just a perfect for those days you want to use something cozy and casual. We did have some rain and really really didnt feel like wearing a raincoat (again) so ended up with this. 

Cashmere cardigan perfect pick for those days that mornings are chilly and days little warmer. 

I often seem to pair it with thise By Malene Birger scarf that I frequently use. 

Have a Great Week<3 



tiistai 12. syyskuuta 2017

Vihreä on uusi musta - Green is the new black...









Mun oli ihan pakko päästä sanomaan tuo, ihan pakko! Kaikki muotilehdet ja muut tahot toitottelee joka vuosi jotain samankaltaista, tänä vuonna joku muotilehti ainakin toitotti jo että "harmaa on uusi musta" ja viime vuonna toitotettiin että "sininen on uusi musta". Mutta mitäs jos uusi musta tänä vuonna onkin vihreä? 

Tiedän että vihreä jakaa mielipiteitä, mutta ihan pakko sanoa että ihanaa kun tänä syksynä sitä löytyy taas. Minä tykkään kovasti metsäisen vihreän, armyvihreän, oliivinvihreän sävyistä, muutamia nyt mainitakseni. 



Tummanvihreä voisi oikeasti olla uusi musta. Taipuu moneen. Näyttää kivalta jopa monokromaattisena vaaleampiin ja tummempiin sävyihin yhdistettynä, mutta erityisen kivalta ihan tavallisen beigen kanssa ja mustan kanssa sopii kuin nenä päähän. Menee tosi monen maanläheisen sävyn ja miksei muidenkin kanssa. 

En voisi olla tyytyväisempi uuteen vihreään neulepuserooni, olen käyttänyt sitä monien värien kanssa. Piti laittaa se jo välillä hyllylle jotta päälle löytyisi välillä muutakin. 

Tiistai-iltaa mennään, kynttilät palaa, huomenna keskiviikko jo! 



Rauhallista iltaa<3 

Every year mostly in the Autumn every fashion magazine or fashion house makes a statement that now "thre grey is the new black" or "navy is the new black". What if this year I say that "Green is the new black"? It could be. Goes virtually with anything. Looks great in tonal, gorgeus with beige and beatufil with black. Just to mention couple of choices you can use with dark green. 

I tend to love my greens (more to come in later postings). I have worn this sweater time and time again. I could not love it more. Its new, it warm, soft  and has a beautiful dark color. Eventually I had to put it away for a while so that I dont use it every day...:))

Enjoy your evening<3 

torstai 7. syyskuuta 2017

Laiskuuden huipentuma - Lazy, lazy, lazy...













Pikaheipat täältä ruudun toiselta puolelta. Tämä viikko on mennyt kuin unessa. Väsyneenä, vähillä yöunilla, korvatulehduksessa ja työstressissä. Pakko tunnustaa että olen ollut varsinainen laiskuuden huopentuma, eikä sitä helpota yhtään se että myöskin aivan kuoleman väsynyt. 

Tässä kohtaa pitää ehkä katsoa peiliin, kukapa se aikuisen ihmisen laittaisi ajoissa nukkumaan, jollei ihminen itse. Mutta kun unikaan ei tahdo tulla. Niin kuin tiedätte turha unettomana sängyssä pyöriminen on tosi tuskaista. On kuuma ja on kylmä ja tulee nälkä eikä sitten nukuta senkään vertaa. Helpottaa vähän kun tietää että näitä kausia tulee kaikille. Ja yleensä ne myös menevät ohi.

Ja tänään vieläpä nukuin pommiin ja olin töissä yli 2 tuntia myöhemmin kuin yleensä. Nukun pommiin ehkä kerran neljässä vuodessa. Kuulun niihin ihmisiin, jotka yleensä pomppaavat ylös ensimmäisestä kellonsoitosta. Aamuihminen en tunnista olevani, mutta monen vuoden rutiini aikaisin heräämisessä auttaa. Sitä vaan tekee koneellisesti kaiken sen mitä rutiineihin kuuluu ja lopulta hyppää autoon ja lähtee aamuhämärässä ajamaan töihin. 

Aamut ovat olleet tällä viikolla syksyisen kosteita ja kirpeitä, niinpä annoin jo vähän syksylle periksi ja kaivelin nilkkurit yhtenä +3 asteen aamuna kaapista. Päälle on löytänyt tiensä myös vanha tuttu poncho, jonka alle voi periaatteessa pukea mitä vaan. Tällä kertaa siellä oli puuvillainen neuletakki. Näissä tarkeni hyvin aamussa lähteä töihin. Pimeää on jo aamuisin ja tuntuu hassulta lähteä pimeydessä tien päälle. Pitkät valot saa jo laittaa autossakin, että näkee aamu-uniset puput ja kyyhkyt, joita meidän hiekkateillä pomppii ja päivään heräilee. 







Huomenna on onneksi perjantai! Siivouspäivää ja viikonloppua odotellessa olen iloinnut äidiltä saadusta lasipupusta ja uudesta lipastosta. Siinä on vieläkin tyhjää tilaa!

Syksyistä torstai-iltaa vietetään täällä jo kynttilöiden palaessa. 

Im not sure if I have ever been as lazy as this week. And tired. After workdays its been lots of naps and wondering around without anything really productive. And as you know after napping its hard to get a good nights sleep. Im definately suffering from sleep deprivation. Tonight Im going to go bed early and start friday fresh! In the meanwhile Im going to try to find something more nice for the Fall weather  like the old poncho and booties that I allready earlier found from the closet. Yes. Its that time. Time to find all the warm and soft knits, booties, scarfs for these allready chilly mornings. 
There is something to these little cold misty mornings when sun has not risen yet. I actually enjoy being on the road before other world wakes up. Im usually the first person at the office at mornings. 

Thursday allready! Im really really waiting for the Weekend... Time to finally relax and have some slow mornings. 

sunnuntai 3. syyskuuta 2017

Persoonallinen neuletakki - A little different cardigan...







Odd Molly. Nimikin sen sanoo, ei ihan tavallista perushuttua. Jakaa varmasti tyylillään mielipiteet kahtia. Joku inhoaa ja joku tykkää.  Minä tykkään Odd Mollyn vaatteista noin yleisesti ottaen. Ja filosofiasta siinä määrin kuin nyt kaupalliseen filosofiaan voi uskoa. Mollyn vaatteet ja filosofia ovat vähän erilaisia, juhlistavat erilaisuutta ja omanlaisenaan naisena olemista ja vaatteet osittain ekologisempiakin (niissä käytetaan paljon ekologisesti tuotettua puuvillaa) ja minusta mallit ovat hauskoja, kuten on kaiketi tarkoituskin. Ainoa vika niissä on hinta. Isolla H:lla. 

Tämän neuletakin näin heti kun se tuli aikanaan markkinoille, hintalappu oli ihan päätä huimaava ja huokailin tosi pitkään että joo, ei ikinä muuta minun vaatekaappiini. Kesällä kävi kuitenkin tuuri ja onnistuin bongaamaan sen -70% alennuksella viimeisenä kappaleena. Ei ihan siinä värissä (punaisena) kun olisin halunnut, mutta kuitenkin. Puuh, joskus se paistaa se aurinko risukasaankin... 

Olen käyttänyt tätä neuletakkia tosi paljon. Kaikkina kylminä heinäkuun ja elokuun aamuina se on päälle päässyt. ja se on ensimmäisiä vaatteita, joka lähtee kaapista päälle kun lähden asioille kirpsakan kylmässä illassakin. Huppukin on hauska tekokarvoineen. Kuvioneule tekee siitä aika paksun ja lämpimän, saa nähdä kuinka pitkälle syksyyn siinä tarkenee.

Ennestään kaapista löytyy tällä hetkellä myös toinen Molly, joka sekin on ollut ahkerassa käytössä koko viime talven ja tämän kevään, siitäkin tykkään tosi paljon. Blogissa se on nähty (täällä) ja varmasti tulee olemaan myös yksi tämän syksyn lemppareista. sekin. Sitä olen käyttänyt paljon myös töissä. Sen ihan ehdottomana plussana on kaulus joka suojaa vedolta ja helman pituus ja rimssut, joka yhdessä sopivan mittaisen puseron kanssa tuo vaikutelman siitä ettei olisikaan niin pallo kuin on... Heheh, konstit on monet sanoi mummo kun kissalla pöytää pyyhki...

Sunnuntai ja viikon viimeinen päivä. Virallisesti ensimmäinen syksyviikonloppu. En tiedä olenko ainoa, jolla on nyt yksi vuodenaika kokonaan hukassa. Siis se kesä... Tyhjensin viikonloppuna vanhaa puhelinta erittäin vanhoista kuvista ja siellä eteen pölähti kuvia sekä hikisistä hellekesistä että erittäin lumisista talvista. Sellaisista joissa talo lähes hukkuu lumeen. Ihan sellaista talvea en sentään toivo, toivon pitkää, aurinkoista ja lämmintä syksyä ja lumitalvea jossa pakkasta on sopivasti ja lunta vähän. 

Mutta vielä aion tehdä skootteriretkiä ja olla ajattelematta sen pidemmälle. Pihalla ja vähitellen kuitenkin punertuu syksyn väreiksi.

Kaunista syyssunnuntaita<3 







Im a big fan of Odd Molly´s clothes, but my budjet isnt. I saw this cardigan once it hit the shops, but the price tag was soooo out of my range.

After watching it for a long long time I saw it on a season sale with a tag -70% and managed to get the last piece. Sometimes you just have luck with you. (most of the time all the xl sizes are long gone). Since I bought this I have been wearing it quite a lot. Its a perfect piece for chilly mornings and evenings. I know its a different but so is Odd Mollys whole philosophy too. Im more a casual type leaning towards little odd like Mollys usually are so I feel at home in this cardican. 



I do have one other Odd Molly cardican that has been one of my favourites since I bought it, you have seen it (here) and Im pretty sure that this other will be one of my favourites as well. 

Officially first Autumn weekend and allready Sunday. Time flies. Im not sure if we even had summer this year. I so hope that the Fall will be long, sunny and dry this year... 

Enjoy your Sunday lovelies<3