Muistan ihmetelleeni vielä muutama vuosi sitten sitä kun (lähes) kaikki tuntemani itseäni vanhemmat naiset sanoivat että ei voi käyttää hihatonta puseroa enää kun allit näkyvät. Ihmettelin aina että mitkä hitsin allit, en ole huomannut että kenelläkään olisi sellaisia. Ja nyt muutama vuosi eteenpäin olen itse samassa kohdassa. Tuntuu että hei, en mä voi käyttää enää hihatonta kun allit roikkuu... Viime viikkojen helle on kyllä saanut tuon ajatuksen suoraan roskakoppaan. Tuntuu ettei mitään vaatteita jaksa pitää päällä!
Hihatonta peliin, roikkui allit tai ei. Jos roikkuu, antaa roikkua. Se on nimittäin varmaakin varmempaa että lopulta maan painovoima saavuttaa meidät kaikki. Mukavuus ja viileys ovat olleet viime viikkoina lähestulkoon ainoat vaatteiden valintakriteerit. Olen kiittänyt yläkertaa monesti siitä ettei meidän pihalle näe mistään ja on saanut vähissä vaatteissa rauhassa taivastella puutarhatöitä ja maalausurakkaa.
Eilen meinasin pökertyä pihalle, kunnes muistin että ai niin hattu päähän. Maalailin nimittäin keittiön kaaapinovia suorassa auringonpaahteessa. (en muuten suosittele, tulee raitoja ja maali tuppaa kuivumaan purkkiin)
Viimeiset pari viikkoa olen pärjännyt kahdella yläosalla, kaksilla housuilla, yhdellä minihellemekolla ja yksillä hihattomilla shorsihaalareilla. Ja kolmella yöpaitulilla, joita olen tehokkaasti kierrättänyt pesuun ja käyttöön. Kenkiä on ollut loman aikana käytössä kolmet. Kahdet sandaalit (joista toisista Pyry söi eilen hihnan poikki, ei tarvitse niitäkään enää käyttää) ja yhdet ballerinat ovat olleet käytössä.
Tässä kombossa pellavainen vaaleansininen lempparipusero ja valkoiset farkut. Ihan yhtä paljon olen pitänyt muutaman kesän vanhoja valkoisia pellavahousuja ja yläosana kirsikanpunaista tosi lyhythihaista ja ohutta teepparia. Jostain syystä pukeutuminen sen kummempaan ei ole maistunut tuossa helteessä.
Tänään lauantailinkki on
Rentoa hellepäivää<3
If you are over 40 years old you have probably been warned that that wearing sleeveless is not the most stylish way to go. But once the thermometer hits over 30 degrees celcius, I say Hell with it! Allthough I must confess I have become quite aware of my arms starting to sag in resent years. There is a place to start firming training once the weather goes back to somewhat normal. But, that said, you should not be too much aware about such things. Every one will get older eventually and besides nobody is perfect. Nor should be. Life would be boring just hanging out with perfect looking people. Little flaws are the things that make us intresting and unique.
So I keep on loving and wearing my light blue sleeveless linen shirt.
Saturday link today is
Enjoys your Weekend<3
Sama itsellänikin, helteellä ei pukeutuminen niin maistu vaikka yritän kuitenkin pitäytyä klassisessa linjassa. Pellava on ihana materiaali helteellä! Täysin tekokuituisiin en koske muutenkaan ja vielä vähemmän kesäsäällä. Tavallaan on mukavaa kun nyt alkaa hieman viiletä, saatiin kuuma kesä. Hyvää syksyn alkua sinulle! :) Viimen ehdin kommentoimaan, vaikka luenkin joka postauksen.
VastaaPoistaKiva kun kerkesit vähän kommentoimaankin, täytyy myöntää että itsellä on ihan sama juttu, paljon enemmän luen blogeja kuin kommentoin, joten ymmärrän hyvin. Sama juttu, tekokuituihin en varsinkaan kesällä koske edes pitkällä tikulla, ahdistaa pelkkä ajatus. Kesä meni melkein noissa muutamissa pellavavaatteissa ja sandaaleissa. Muutama todella ohut ekopuuvillainen teeppari oli myös kovassa kierrossa. Nyt onkin sitten vähän ihmeissään kun pitää oikeasti alkaa pukemaan jotain päälle. Tuntuu että apua missä kaikki vaatteet kun ei yhtään ole jaksanut helteellä ajatella lämpimiä vaatteita...
PoistaHyvää syksyn alkua myös sinne<3 Syksyssäkin on jotain taikaa. Jännityksellä vähän odotan että tuleeko sateinen vai pitkä lämmin syksy. Jälkimmäistä toivon tietenkin.