sunnuntai 29. lokakuuta 2017

Erään päivän asua ja mietteitä - Outfit of the day and random thoughts...








Viikon asuvalinnat ovat olleet jokseenkin konservatiivisia, ainakin omasta mielestä. Tässä päivän asussa eniten beigeä, mustaa ja harmaata. Jostain kumman syystä mikään värikäs ei ole tällä viikolla napannut, liekö syysuupumusta mielessä. Teoriaa tukee myös tuo sohvan nurkassa nuhjaaminen dvd-sarjojen kanssa. Yleensä en nuhjaa telkkaria tai muutakaan katsomassa iltaisin, mutta nyt se on vaan tuntunut ihan ihanalta. Käpertyä lämpöisen sohvan nurkkaan kynttilöiden palaessa ja olla vaan ja viettää iltoja yhdessä hovikuvaajan kanssa. 

Koirienkaan lenkittämistäkään ei ole tarvinnut muutamaan päivään liiemmin miettiä, yksi noista meidän aina pää kolmantena jalkana juoksevista hosupettereistä on muutaman päivän linkuttanut ja on tulehduskipulääkekuurilla ja levossa. Luulisi että vanhemman koiran päähän kasvaa joskus järki, mutta kun ei... Ja yksi rakastaa muutenkin sohvalla nuhjaamista ja kolmas pummaa harva se ilta avaamaan telkkarin ja katselee sitä häntä heiluen... Laiskuus taas huipussaan.





Kaiken huippuna on ettei ruokakaan ole maistunut, paitsi kananuudelikeitto. Siihen on tullut himo, (hyvä että siinä ei liiemmin ole ainakaan kaloreita) joka sai flunssan aikana alkunsa. Ihan superhyvä ruoka voimakkaan chilimausteensa kanssa flunssaiselle. Vie kuulkaa taatusti vähäksi aikaa mennessään niin kurkkukivun kuin tukkoisuudenkin. Jos amerikkalaisissa flunssaan kaikissa elokuvissa keitetyissä kanakeitoissa onkin saman verran chiliä, niin ymmärrän hyvin sen syömisen. 

Tällaista vähän tylsää keski-ikäistä elelyä tässä on nyt muutaman viikon menty. Lauantaina teimme pienen poikkeuksen ja kävimme katsomassa Helsingin kaupunginteatterin ohjelmistossa olevan Myrskyluodon Maijan. 

Viimeksi olen tainnut käydä katsomassa monta vuotta sitten menneen Rebecca-musikaalin, joka oli aivan huikea kuten HKT:n musikaalit ja näytelmät aina. Oli kiva mennä pitkästä aikaa ja nähdä mitä siellä on remontissa tapahtunut.

Nuorena tuli käytyä paljonkin ja kun on nähnyt huikean hyviä juttuja, kuten 90-luvulla Pekka Laihon, Sara Paavilaisen ja Elina Pohjanpään tähdittämän My Fair Ladyn, Bertolt Brechtin kirjoittaman  Äiti Pelottoman pääosassa huikean Kristiina Elstelän ja mm. Sannakaisa Palon, niin rima on jäänyt kauhistuttavan korkealle. Tähän mennessä HKT on kuitenkin pystynyt aina vaan parempaan, mutta nyt jännitti, Myrskyluodon Maija kun oli saanut vähän ristiriitaisia arvosteluja. Musiikkina Myrskyluodon Maija on niin kaunis että harvoin pystyn olemaan kyynelehtimättä kun sen joku hienosti esittää. Se on ehkä kauneinta musiikkia, mitä on ikinä tehty.

Musikaali on hyvä, Vilkkumaan sanat yllättävät onnistuneisuudellaan, itse musikaali jäi vähän pinnalliseksi raapaisuksi Maijan elämästä ja teemamusiikkia olisi voinut kuljettaa vielä voimakkaammin läpi musikaalin korostamassa tarinaa. Olisin kaivannut siihen myös vähän lisää synkkyyttä ja myrskyisyyttä. Mutta kaiken kaikkiaan kiva ja onnistunut ilta. Mieleen jäi itkettävän hyvän Maijan yksinlaulun lisäksi pari pienesti tehtyä kivasti näyteltyä hahmoa Anna-Ulla (Raili Raitala) ja Valborg (Marjut Tolvanen), sekä yksi haltijoista, josta oli tehty vähän Legolaksen näköinen. Se oli kiva yksityiskohta. 

Mitä teatteriasuun tulee, siitä ei kiireessä tullut otettua kuvia ja kaatosateen vuoksi se meni muutenkin enemmän lämpimän ja järkevän kuin kauniin puolelle. Vanha tuttu luottoasu ja kiireessä ovesta sateeseen.

Maanantai kohta, uusi viikko alkamassa. 

Kivaa viikkoa sinne ruudun toiselle puolelle ihanaiset<3




I have been very conservative on my looks this week. Im not sure if that Autumn darkness is getting to be since Im not feeling sassy or rebel nor very colorfull right now. Favourite outfits have almoust all been about beige, black and grey. After work I have mainly cuddled up on sofa watching my favourite series like Criminal Minds etc. 
Favourite food has been chicken-noodle soup with lots of chili in it. Makes the flu symptoms go away for a while. And Im even not the only one in this family who doesnt seem to be able to loose the very resilient flu symptoms. 

But, that said, we did however go to the Helsinki Cityteatre last night to see musical Myrskyluodon Maija, which is one of the most read stories about really old life in the Finnish archipelago. The music in the musical is from Lasse Mårtensson and the tittle song is one of the most beautiful songs ever written. It is one of the bilingual (swedish and finnish songs) that sounds amazing in both languages. The melody is just to die for. Here

Have a Happy Week<3 



torstai 26. lokakuuta 2017

Talviset pikaheipat - Hello winter...








Täällä sitä ollaan lumen keskellä niin että hupsis vaan. Tultiin illalla asioilta ja ihmettelin kun meinannut päästä omalle parkkipaikalle lainkaan vaan jäin vähäksi aikaa jumiin. Luulin että liukkaus vaan mutta nyt illalla tarkempi tarkastelu osoitti että täällä oli puoli seitsemään mennessä tullut niin paljon lunta että auto oli ollut mahastaan kiinni. 

No, tulipas tehtyä tämän vuoden ensimmäiset lumityöt, toivottavasti sitä ei tule aamuun mennessä niin paljon lisää että jään taas jumiin...

Suhtauduin aamulla vähän ehkä liian keveästi säähän ja päällä oli sama musta ja vaaleanpunainen kombo kuin maanantainakin asukuvat ovat siis kahdelta eri päivältä (tietysti itsestään selvää kun yhdessä on lunta ja muiissa ei). Jotenkin tuntuu välillä että ihan mustissaan ei halua kulkea, piristykseksi vähän vaaleanpunaista. 

Viikko on ollut tähän saakka vähintäänkin vähän väsyttävä, olenkin iltaisin vastoin normaaleja tapojani rentoutunut sohvan nurkassa lämpimässä hupparissa ja katsellut Criminal Mind maratonia... Se on kieltämättä tehnyt päälle ihan hyvää nollausta. Nappasin viime viikolla Prismasta muutaman tuotantokauden mukaani, kun Netflix:stä on jo kaikki kiinnostavat dekkarisarjat katsottu. Kirjoissa on vähän sama juttu, dekkarit on selkeästi lemppareita. 

Mitä sarjalemppareita tai kirjasuosikkeja teillä on? Mieluusti otan vinkkejä vastaan jos joku on löytänyt jonkun kivan dekkarisarjan Netflix:stä jota en ole vielä nähnyt. Elementaryt, Kovat kaulassa, Bones ja Person of Interst on nähty jo moneen kertaan. 

Torstaissa mennään, nautitaan vähän aikaa lumimaisemasta. <3




Ottelin tänään random kuvia kun istuin hetken apparin puolella autossa, mutta suuri osa oli vähän tärähtäneitä, oli jo sen verran hämärää.



Winter came. At least for a while. This weeks favourite combo has been black and pink. Black needs cheering up sometimes so I often use pink with it. 

Enjoy your Thursday. We got snow. Actually quite a bit. Lets see how long it stays...


sunnuntai 22. lokakuuta 2017

Vihreä leopardikuvioinen huivi - Green leopard print scarf...










Kaksi monesta tämän syksyn trendistä yhdistettynä. Eläinkuosi ja vihreä. Kuulostaa vähintäänkin omituiselta, mutta ei näytä yhtään niin omituiselta hiekan ja mustan sävyihin yhdistettynä. Huivi on yksi muutamasta tämän syksyn ostoksesta. Montaa vaatetta tai kenkiä ei ole tullut hankittua, mutta niistä muutamasta kolme on todellakin vihreitä. Vihreä neule ja nämä samaiset vihreät mokkanilkkurit on täällä blogissa jo nähtykin. Tykkään nilkkureista ihan valtavasti, korko on murtuneellekin nilkalle ihan juuri passeli ja ulkonäöllisesti ovat ihan lempparit. Hintaahan nilkkureilla oli alessa huikeat 25 euroa. Huivi oli nyt ensimmäistä kertaa käytössä ja vähän epäilin että tykkäänkö, mutta tykkään tosi paljon siitäkin. Tervetullutta vaihtelua. 

Hiukset lyhenivät hurjasti viikko sitten kun anoppi kävi kylässä. Jotenkin olen ihan pulassa hiusten kanssa ilman anoppia, lempikampaaja vaihtoi allergian vuoksi alaa monta vuotta sitten (kampaajan ammatti ei ole niitä riskittömimpiä kaikkien kemikaalien vuoksi) ja viimeiset kokeilut vierailla kampaajilla ovat johtaneet epätoivoon ja tokaisuun että voisi itsekin laittaa potan päähän ja leikata reunoja pitkin. Jotenkin luonnon taipuisat hiukset yhdistettynä kummallisiin pyörteisiin ovat jokseenkin ylivoimaisia osalle kampaajista.

Siispä kun hiuksia tarvitsee leikata, tilaan anoppi paikalle. En turhan usein raaski pyytää kun toinen kampaajien ammattitauti eli kulumat sorminivelissä jo vähän vaivaavat eläkeikäistä. Mutta nytpä otettiin sitten pituudesta paljon pois ja tällä mallilla mennään nyt taas jonkun aikaa. 





Sunnuntaissa jo mennään, täällä on loppuviikon podettu flunssaa ihan urakalla. Sekä hovikuvaaja että minä. Asu on viime viikonlopun sunnuntailta kun kävimme ratsaamassa Villa Nokkosen ja N´avetan tarjonnan sunnuntaiajelulla. Ratsian syy oli pyykkietikan loppuminen. Olen niin koukussa appelsiininkukan tuoksuiseen pyykkietikkaan että käytän sitä miltei kaikkeen puhdistukseen nykyään enkä osaa olla ilman.  Se on ihan Super esimerkiksi kylppärin siivouksessa. 




Pakkasyöt saapuneet ja syksy alkaa jo olla pitkällä. Piha täynnä lehtiä kaikissa mahdollisissa syksyn väreissä. Pohdin tuossa jo kertaalleen, että miksiköhän kaikkia syksyn sävyjä ei näy vaatevalikoimissa koskaan. Kun katseli kullan ja oranssin hohtavia viimeisiä ruskan sävyjä, alkoi tekemään mieli samanväristä neuletta... 

Leppoisaa sunnuntaita<3 



Green leopard print scarf. Look a whole lot better than sounds. Im hooked on different forest green shades this fall. I allready bought 3 items in green. A sweater, booties and this scarf. Im enjoying the combination of sandy and black colors combined with green. 

Mother-in-law came to visit last weekend and since she is retired hairdresser it was time to cut my really overgrown hair. So now its finally shorter and so much easier to take care of. I was really strugling with the the extra length. I prefer a little shorter model, but I have hard time finding a hairdresser than actually can handle my natural curly and diffucult hair. 

Weeks seemed longer than usually since we both have had a flu that is going around. Lots of fluids and rest and now I have tons of laundry and fallen leaves waiting for... 

Its sunday, take it easy and Enjoy<3 

tiistai 17. lokakuuta 2017

Vaaleaa ja tummaa neuletakkia - Light and dark colored cardigan...














Perussettiä töihin, valkoinen, tai tässä tapauksessa luonnonvalkoinen t-paita, mustat farkut ja neuletakki. Näillä on menty kiireisinä aamuina. Helppoa, lämmintä ja kotoista. Oletteko koskaan huomanneet että sää ja mieliala vaikuttaisi siihen minkä väriseen vaatteeseen päivän valinta kääntyy? 




Huomaan itsessäni ihan selvän kaavan. Synkkänä hetkenä ja synkemmässä säässä kääriydyn helposti tummaan ja taas auringon paistaessa tulen usein valinneeksi vaaleaa silloin kuin on ihan normi työpäivä tiedossa. 

Molemmat kuvien neuletakit ovat kivoja, ennen kuvien näkemistä olisin tosin voinut vannoa mustan neuleen olevan himpun verran pidempi ja takaa se vähän onkin. Tuon vaalean beigen neuletakin kanssa meillä taas on pienoinen viha-rakkaussuhde. Se on nimittäin hassun pituinen.

Ihanan pitkä ja lämmin kyllä, mutta alaosan suhteen tosi hankala. Sen kanssa ei ainakaan minun pituudellani toimi saappaat, eikä myöskään katkaistu linja jossa nilkkurit esimerkiksi olisivat ruskeat mustan alaosan kanssa. Näyttää jotenkin väärästä kohtaa katkaistulta. Noh... Olen sitten päätynyt siihen että sen kanssa joko pelkkää mustaa kenkiin saakka tai joskus beigeä. Useinmiten mustaa. Muuten se olisi varmaan ihan totaalisesti lemppari, niin lämmin ja pehmoinen se on. 

Huomenna jo keskiviikko ja pakko tunnustaa että tätä alkuviikkoa on vaivannut työn jälkeinen uupumus. On jaksanut sen ihan vaan pakollisen, mutta ehkäpä jo huomenna tahti muuttuu. Onneksi on keskiviikko ja etäpäivä, ei tarvitse ajella tuolla ympäri pääkaupunkiseudun ruuhkissa. 

Ihanaa viikkoa sinne ruudun toiselle puolelle<3
Kääriytykää lämpöön, täällä ainakin taas sataa tihuuttelee. 

Seuraaviin asukuviin palataankin sitten erilaisen hiusmallin kanssa!




Have you ever felt that the weather has impact on the colors you use? I most certainly think that I tend to use darker colors when the weather is not so good and if the sun shines I tend to lean towards lighter shades. Same goes with my mind. If its a good day, I most likely choose something lighter than black, when its kinda bad hair day, I use darker colors. 

I love both of these cardigans. The light one would be my absolute favourite unless it wouldn be strangely measured. Its not quite long enough or short enough to a person of my hight (about 5"9). So long boots kinda look funny with it and if you choose not uniform colored pants and shoes its looks funny too. So I have chosen to wear mostly black pants and black booties with it. Otherwise it kinda cuts the outfit from a wrong Place. 

Wednesday allready. Enjoy the  rest of your week<3 

torstai 12. lokakuuta 2017

Sateen tauotessa - After the rain...













Aina kun sateessa on taukoa, on ollut ihan pakko ottaa siitä kaikki irti. Niin pukeutumisen kuin pihahommien ja valokuvaamisenkin suhteen. Ruska-aika on niin lyhyt ja kohta jo ohi. Sen jälkeen mennään taas siinä lokakuun harmaudessa ja ehkä ankeimmassa vuodenajassa. 

Sateen ollessa tauolla oli pakko jo taas livauttaa viimeisä kertoja vähään aikaan jalkaan valkoiset farkut ja vaaleampaa neuletta. Mikä onni ja autuus siitäkin tulee kun voi laittaa ne valkoiset farkut ilman että rapa roiskuu. Ihmisen ilot on kuulkaa välillä pienestä kiinni. 

Eilinen päivä ja ilta sateen tauottua tuli kaikin puolin käytettyä täysin hyödyksi. Se on vaan sellainen juttu että jossain asioissa se ikä alkaa jo painaa. Kun työpäivän jälkeen puhki pihalla kottikärrykaupalla hiekkaa ja laattoja kaiken valoisan ajan ja sen jälkeen vielä piti käydä ruokakaupat ja kiikuttaa paketteja postiin (luojan kiitos pakettiautomaateista) ja ruveta kokkaamaan pastakastiketta viimeisen käyttöpäivän vuoksi klo 23.00 aikaan illalla ja nousta taas aamulla klo 4 niin voitte arvata miltä tuntui tänään... Kyllä se ikä sen verran painaa että olo oli kuin maantiekoneen alle jääneellä, työpalaverissa meinasi tulla uni ja seuraavaksi suuntaankin nukkumaan. 

Seuraavan kerran sateen tauotessa en ehkä ihan noin paljon huhki, jotta jää vähän energiaa seuraavaankin päivään. 

Kivaa iltaa täältä sateen keskeltä<3 



While waiting for the next rain I just had to take out the white jeans again. Sometimes light colors just makes the day brighter too. This week has been busy in many ways, not least with work and after work installing stone plates to the yard. Even though I agree that age is just numbers but after lifting 60 pound plates for a while I must admit I felt old and beaten... 

This evening is just purely for relaxing. One working day and after that weekend!



tiistai 10. lokakuuta 2017

Selviämisopas sadesäälle - How to manage when its pouring rain...



Sataa, sataa ja sataa... Lisäksi flunssakausi on alkanut, täälläkin on jo podettu flunssa, poskiontelontulehdus ja lisäksi yleistä vesisade alakuloa. Jonkinlainen suomen ennätys kuulemma jo sateen määrässä syntymässä, tulvavaroitus ja mitä lie kaikkea muuta. Moottoritiet lainehtivat, minäkin olen jo siirtynyt ajamaan työmatkat mieluummin vanhaa tietä. 

Miten tästä selvitään kun ulkona sataa kuin saavista, aamusta iltaan ja illasta aamuun?






Paras vastaisku on tehdä kaikkea mistä nauttii sisätiloissa, nyt on aika sytyttää kynttilät, hyggeillä, ostaa kukkia keittiön pöydälle, lukea runoja, kuunnella sadetta, helliä itseään ja hemmotella vaikka kotona tehdyllä kauneushoidolla ja kruunata ilta lempituoksulla. 




Hemmotellaan välillä hyvällä omalla tunnolla ja tehdään vain kivoja juttuja. Nautiskellaan sadeiltojen joutilaisuudesta. 

Rentoa iltaa ihanaiset<3 




When its pouring rain day after day the best thing is to pamper yourself. Light the candles, buy yourself flowers, do a facial, buy a new scent and let it surround you with comfort. Read an old poem book or just listen the rain and relax... 

Have a relaxing evening<3 

lauantai 7. lokakuuta 2017

Syksyä, itsekritiikkiä ja lauantailinkki... - Autumn, self criticism and Saturdaylink...











Olin kotona poskiontelontulehduksessa muutaman päivän ja kun makoilee sängyssä koska pitkällään oleminen on ainoa tapa välttää pään räjähtäminen ennen kuin anbioottikuuri alkaa vaikuttaa, ehdin silmäillä paljon blogeja. Niin Suomesta kuin maailmalta. Etsin ja kaipasin syysinspiksiä. Löysin osoittain niitäkin, mutta sitten löysin myös kirjoituksen jossa oli mielenkiintoista somekritiikkiä. Siis tyyliin mitä kaikki kuvaavat tai postaavat ja kukaan ei jaksa lukea tai katsoa. Yksi asia hyppäsi sieltä erityisesti itselle mietittäväksi, (sen ohella että älä kuvaa jalkojasi tai kaikkea ruokaa mitä syöt...) eli asukuvat itsestä. Oli kritiikkiä iänikuisista asukuvista joissa itse pyörii poseeraamassa.

Öh. Oispa toinen tapa jolla tätä tehdä, vaikka kaksonen asumassa samassa huushollista, tai edes samankokoinen tyyppi samaa sukupuolta, mutta kun ei... Sata kertaa mieluummin olisin oikeasti kameran toisella puolella. Kuvaamassa sitä toista tyyppiä. Se voisi jopa olla unelma-ammattini, stailaaja-valokuvaaja. Se olisi ihanaa, saisi valita asuja toiselle ja kuvata niitä ja saisi taiteellisempia kuvia kuin nyt.  

Vaan kun ei. Ei ole XL-kokoista kaksosta, eikä hovikuvaajakaan suostu malliksi.
Kun asuu maalla, jopa kuvaustaustat ovat väkisinkin maalaisia. Vihreää, puita, pensaita tms. Onneksi joskus edes syksyn värejä. Kaupungissa asuvilla bloggaajilla on kenties vähän enemmän vaihtoehtoja. On mielenkiintoista arkkitehtuuria, erilaisia seinäpintoja ja näkymiä. On kahvilaa, porttikonkeja, sisäpihoja ja muuta ihanaa kuvattavaa. Siitä olen ehkä ihan hiukan kateellinen. Meidän "lähikaupan" seinämateriaalista ei todellakaan ole kuvaustaustaksi... Ei sitten millään. 

Jotenka näillä eväillä, jotka on annettu mennään ja sillä hyvä. Ainakin ennen sitä lottovoittoa, jonka jälkeen voin harrastaa kuvaamista missä ja milloin vaan...




Sain inspistä katselemalla tällä kertaa vähän vanhempia blogipostauksia muutaman vuoden takaa. Niitä aikoja jolloin nämä villaiset isot ja pitkät kaulaliinat tulivat "muotiin". Edelleen niitä paljon käytän ja rakastan ja vielä tekisi mieli sellaista hiekan sävyistä, jota ei vielä omasta kaulaliinalaatikosta löydy. Ehkäpä jossain kohtaa. Rakastan myös näitä ponchoja, joita tämän ruudullisen lisäksi löytyy kaapista ainakin yksi second handinä ostettu beige. Näihin on vaan edelleen niin suloinen kylmässä ja viimassa syksyisin kääriytyä. 

Otetaan lauantailinkitkin taas tavaksi.
Tänään lauantailinkkinä saksalainen Véjà Du

Rentoa viikonloppua<3




I had a flu and sinusitis and did spend couple of days at home waiting for antibiotics to kick in. With sinusitis you feel like your head is going to fall off. Im not recommending it to anyone. However spending most of my time in bed I had time to read old blogs. I was searching for ideas and inspiration and not did I only find inspiration I also found intresting read about some do´s and dont´s. It did kinda forbit posting everything you eat, pics of your feet, breakfest in bed since everyone does those and nobody reads them. But what strike me the most was the warning not to post samekind of outfit posing pics over and over again. You should concentrate to different things and photos. 

True enough... but that works best for those who actually live in the city. Trust me, living in a countryside, you really dont have as much intresting subjects to use. Its choosing between trees, bushes, trees and bushes again... In the city you would have intresting cafes, architecture, buildings surfaces and lots more. 

So Im kinda stuck with the surroundings I live in. Maybe after we retire we can drive to the city  to take outfit pics and different other stuff. But untill that happens, this is it... 

That said, I got Autumn inspiration from the blogs I was reading and took my woolen scarft out to the use again. That is the most trustful sign that Autumn really is here and we are living it. 

Saturday link today is Véjà Du

Enjoy your Weekend<3 








sunnuntai 1. lokakuuta 2017

Talossa tapahtuu, olohuoneen muutos - Inside the house, livingroom update...





Te jotka olette seuranneet blogia jonkun aikaa tiedätte että asumme kohtuullisen vanhassa puutalossa aika lailla maaseudulla. Sisustus ja talo kaipaavat tässä iässä jo jonkinmoista päivitystä ja valon lisääminen sisätiloissa on minulle sydämen asia. Myös isoiksi kasvaneet puutarhan puut varjostavat ja niiden osittainen kaatokin on jo työlistalla.

Paitsi että valoisa asunto on viihtyisämpi, tässä iässä näkö alkaa jo vähän tuoda omia haasteitaan asumiseen ja mikäli äitiä on uskominen, valon merkitys entisestään korostuu iän myötä. 

Valoa tuomaan meillä on maalattu huonekaluja valkoiseksi, pyritty siirtymään mahdollisimman vaaleisiin tekstiileihin ja viime kädessä myös huonekaluihin. Jos ei tarvitsisi valoa, värinä voisi ihan hyvin olla joku muukin luonnon sävy. Suurin osa olohuoneen seinäpinta-alasta on maalattu vaaleanharmaalle entisen kermanvärisen sijasta (kermanväri oli siis entisten omistajien valinta) ja verhot olen pitänyt jo muutaman vuoden melkein aina tuolle harmaalle vastapainoksi valkoisina. 

Minulle olohuoneessa erityistä hampaankiristelyä olivat jo pitkään aiheuttaneet vanhat rikkinäiset sälekaihtimet. Sälekaihtimissa oli poikki kuluneita lankoja ja siitä syystä ne olivat aina sinne tänne kallellaan, eikä käytetyt likaisen väriset kaihtimen narut myöskään erityisemmin ilahduttaneet mieltä. Uusien kaihtimien teettäminen olisi kuitenkin tullut niin kalliiksi, että katsoin parhaaksi jättää sen jonnekin tulevaisuuteen jos niitä edes loppujen lopuksi tarvitaankaan. 

Sälekaihtimien tilalle tilasin ihan halpis rullaverhot, keskelle harmaan pimentävän (siitä paistaa eniten aurinko) ja reunaikkunoihin ihan tavalliset valkoiset. Hovikuvaaja poisti vanhat sälekaihtimet ja niihin liittyvät pidikkeet ja asensi uudet rullaverhot, enkä voisi olla tyytyväisempi. Valoa tulee ikkunastakin enemmän, vielä kun poistan yhden vanhan pitsiverhon känkkärän tuolta reunasta, lopputulos on minusta lähes täydellinen. Ei haittaa vaikka niistä pimeällä näkyy läpi sisään kun on valot, koska pihalla ei kukaan kulje eikä meille muutenkaan näe mistään tieltä. Tykkään rullaverhoista senkin vuoksi että ne voi jättää haluamalleen korkeudelle ja luoda sillä vähän erilaista tunnelmaa ja pimeän aikaan niistä tulee valoisa seinä. 






Toinen merkittävä muutos olohuoneessa on käytettynä Torista hankittu valkoinen Ektorp nojatuoli keskellä olohuonetta pitkään viruneen rautasängyn sijaan, joka taas närästi hovikuvaajaa enemmän kuin paljon. Työhuoneessa on jo ennestään samanlainen valkoinen nojatuoli, joten tarvittaessa senkin voi siirtää olohuoneeseen. Nyt sille ei tarvetta kuitenkaan ollut, joten kiikutin vierashuoneesta ylimääräisen valkoiseksi joskus maalaamani 50-luvun pöydän tuolin viereen tavaroiden laskupaikaksi. Tykkään ja hovikuvaaja jo huokasi helpotuksesta kun rautasänky vihdoin hävisi. Ja pakko myöntää, tunnelma on paljon paljon rauhallisempi ja valoisampi sekin. Päällisen voi pestä koneessa 60 asteessa, joka on eläinperheessä ihan must juttu. Samasta syystä sohvanakin on Ektorp vaihdettavine ja pestävine päällisineen, joita on vuosien varrella kertynyt muutamat vaihtoa ja pesua varten. 






Taustalla loistaa kesällä Torista hankkimani valkoinen lipasto. Se on ehkä enemmän jo eteisen kalusteita, mutta avonaisen tilan vuoksi näkyy suoraan olohuoneeseen. Sen paikalla oli aikaisemmin vanha tummanruskea ja epäkäytännöllinen antiikkisenkki joka imaisi kaiken viimeisenkin valon tilasta. Nyt on paljon parempi ja uudesta lipastosta löytääkin etsimänsä. Vanhan senkin sisältöä joutui tutkailemaan lattialla istuen. Muutoksessa tuli samalla heitettyä paljon tarpeettomia papereita ja tavaroita vanhan senkin kätköistä pois. Tuli helpottunut olo kun tarpeetonta sai taas raivattua pois. 



Tällaisia muutoksia siis olohuoneessa loppukesän aikana. 



If you have followed my blog for a while you propably allready know that home decoration is one of my passions. Im always on a lookout for more light and practical solutions to support that. Due to over grown trees in the garden, light inside seems to escaping. This summer we got rid of old worn out and broken Venetian blinds and insted of spending money to new ones I decided to buy regular blinds made of fabrik. To my eye difference is huge. More light and more possibilites how to keep those blind and they also give more light in the evenings. 

As you may remember we also had old iron guest bed in the middle of the living room... There is a story behind it but too long to tell now... and we finally got rid of the bed that hubby hated and now instead there is an armchair. Much more peaceful sight to the eye and more light again. Now we actually got our living room back. 

I also bought a white second hand drawer a while ago. Its now replacing an old and dark antique dresser that used to sit there. Much more light and way more practical choice. I have no idea why I didnt do that earlier even though its sometimes hard to let go of a furniture which are full of memories. I guess now was the right time. Memories are in the heart they dont need to clog your house and mind. 

So what do you think? Dark season in Finland is so long that I welcome all the light that I can get into the house. 

Have a Great Sunday<3