torstai 23. maaliskuuta 2017

Vaaleanpunaista hattaraa pienellä twistillä - Pink cottoncandy with a twist...






Kevät ja vaaleanpunainen hattara...
Hupsua ja hattaraa, vähän raitaa samassa sävyssä ja  ja hyvää tuulta. Ja hovikuvaaja joka katsoi vähän aikaa hyvin pitkään ja kysyi sitten että "oikeesti?" "lähdet sitten kauppaan vaaleanpunaisessa?"

Höh. Tottakai lähden, jokaisessa meissä asuu pieni vaaleanpunaista hattaraa joskus tarvitseva prinsessa.

Jotain rotia sentään, oli liukas keli ja jalkaan halusin muutenkin laittaa jotain vähän roheampaa vastapainoa hattaralle, hihat tarkoituksella takin ulkopuolelle.
Ei sentään ihan pelkkää hattaraa...

Takki tarttui talvella käteen alennettuun hintaan (sulovilen ostoksilla tottakai), kuuluu sarjaan vaatteet, joita olen metsästänyt ja on kuulunut kahden vuoden ajan vaan "vuush" kun kaikki isot koot on jo olleet loppu... Eipä mennyt kauaa tämänkään hankinnasta kun kaikki koot olivat loppu.

Ihan aikuisten oikeasti.
Vaaleanpunaiset EDULLISET villakangastakit ovat olleet kiven alla. Seuraavana metsästän varmaan sen 2 vuotta täydellistä vaaleanpunaista kevätneuletta, vanha kävelee jo itse kierrätykseen. Mutta kaikki aikanaan.

Osuuko vaaleanpunainen keväällä värihermoon siellä ruudun toisella puolella vai onko se ehdoton ei?



How about pink for a spring? Too gottoncandy or just perfect? Im going with perfect. Every woman needs a pink cottoncandy princess moment...
Really. Its an instant pick me up.

You simply cant be in a bad mood or have bad hair day while wearing pink when the spring sun starts to shine.
I actually have been looking for a light pink woolen coat for 2 years now. Every spring they are out of XL  sizes. Now I guess I finally got lucky.

How about you, is pink a no-no or a must-have in the Spring?

keskiviikko 22. maaliskuuta 2017

Puhutaanko sateesta - Let´s talk about the Rain...





Tiistaina Neiti Kevät näytti taas kaikkein rumimmat kasvonsa. Tuli 0-asteista vettä ja räntää vaakasuoraan...
Eikä meiltä ole vielä entisetkään lumet sulaneet.

Sellaistahan kevät välillä on, mutta kun puolet talveakin on mennyt samoissa tunnelmissa... Globaali lämpeneminen tai mikä lie häiriö säässä teki taas talven, joka ei ihan oikeasti ollutkaan talvi. Pakasti ja satoi, suli ja pakasti ja satoi taas vähän lisää.


Tällaisena talvena olen ollut suuresti kiitollinen ystävälle liian suureksi jääneestä Didriksonin sade- /parkatakista. Väriltään tylsän tummanharmaa on sopinut sadetunnelmiin ihan hyvin ja jotenkin on viehättänyt silmää ainakin nyt kevääseen saakka. Kooltaan 46 ja tosi reilu vähän A-linjainen parkatakin tyyppinen. Talven ehdottomasti käytetyin takki on ollut juuri tämä. Eipä ole paljon toppatakkia tarvinnut.

Bongasin nyt muuten että Didriksonin takkeja saa alesta mm. Skandinavian outdoor-liikkeestä (jopa puoleen hintaan).



Oma sininen Didriksonin sadetakkini jäi jo vähän pieneksi kun oli koko 44 ja on nyt samaisella ystävällä. Sekin oli ahkerassa käytössä. Näihin muuten kuuluu molempiin malleihin myös irroitettava tekoturkisreunus huppuun, joka antaa tarvittaessa lisäsuojaa päin näköä satavaa räntää vastaan. Näissä on myös piiloresorit hihansuissa, liputan ihan kympillä niiden lämpöisyyden puolesta, ei pääse tuuli eikä sade hihansuusta. Erilaisia säätöjä hupulle ja ranteille ja vyötärölle löytyy myös.




Tässä harmaassa takissa on myös kiva teddyvuori hupussa ja koko selän osalla (ihanan lämmin).Tässä takissa on pysynyt märällä säällä ihanan kuivana ja lämpöisenä, ihan ehdoton investointi kun tällaisen saa käsiinsä kohtuuhintaan.






Omasta vaatekomerosta löytyy tämän lisäksi myös useasti blogissa nähty öljykangastakki, mutta siinä ei räntäkelille lämpö riitä, sopii vähän lämpimämmän kelin sadetakiksi ja ihan kesäkelejä varten löytyy kaapista vielä kolmaskin sadetakki, jossa on sitten ihan pelkkä ohut silkkivuori. Sen verran paljon nykyään sataa että yhdestäkään en aio luopua.

Vähän tylsää, eikä kovin aina trendikästäkään, mutta arvostan käytännöllisyyttä sateella enemmän kuin ulkonäköä. Onneksi nämä nykyiset sadetakit ovat kohtuullisen tyylikkätä kaupunkimenoonkin.

Mikä vaate siellä ruudun toisella puolella on paras sadevaate?
Luulen että kun pääsen ensi viikolla vihdoin töihin, sadetakkikausi jatkuu vielä ellei ihanat kevätkelit vihdoin yllätä!



This winter its been all about the rain and rain... Im not sure if its the global warming or something else, but its been raining after raining. Some snow and cold and after that rain again. If this continues the single most important item in the wardrope is going to be the raincoat. My old blue raincoat /parka is a little small so I gave it to a friend and I got her too big dark grey Didrikson´s raincoat/parka instead.

Now I have been practically living in that raincoat all winter long ( excluding the rare cold weathers) and I highly recommend these Didriksons coats if you live in Finland, Scandinavia or other places that have 0-degree rain pouring during Winter, Spring and Fall.
Warmer rainy days I mainly use my waxed coat or light raincoat but for now the warn ones are in use.

I really cant remember any winter that has been this rainy and slippery icy roads. Something is definately happening with the wheather...

Not the most beautiful or trendy, but who cares when you are taking 0-degree celsius sleet or rain horizontally?

perjantai 17. maaliskuuta 2017

Yksi väri, monta sävyä - One color, many shades...








Minusta olisi ihanaa jos osaisin tehdä toimivan "kapselivaatekaapin" tai mikä se virallinen suomenkielinen nimitys asialle sitten ikinä onkaan. Eli siis teoriassa valitaan 2 perusväriä alaosiksi ja niille 2 perusväristä kaveria yläosiksi, joita voidaan teoriassa yhdistellä miten vaan. Perusvärien pitäisi olla tyyliin musta/harmaa/tummansininen/beige/valkoinen tms...

Mutta jos on kuin minä, ei vaan osaa valita? En pysty heivaamaan vaaleanpunaista, en beigeä, en harmaata, en tummansinistä, en mustaa... En edes ruskeaa tai kirjavia. Jottas se siitä toimivasta kapselivaatekomerosta...

Sitä paitsi Suomessa on 4 vuodenaikaa. Pitäisi valita 4 kertaa kapsuli...

Thanks but no thanks. Ajattelin sen sijaan kokeilla välillä miten onnistuu yksi väri ja monta sen sävyä.

Tässäpä kokeilun ensimmäinen tulos. Joskus ehkä kiva, mutta joskus on kiva kun on vähän kontrastia. Kukin tavallaan ja päivän fiiliksen mukaan.

Menossa on kuitenkin vaatekomeron totaalikarsinta kaikesta liian pienestä, vähälle käytölle jäävästä, katsotaan sitten mitä jää jäljelle. Joka tapauksessa enemmän värejä kuin kapselissa.

Mistä teidän vaatekaappinne on tehty? Löytyykö sieltä ruudun takaa toimiva kapselivaatekaappi, vai menettekö vähän fiilispohjalla kuten minä?




I have been dreaming about working capsule wardrope. You know that. In capsule you basicly choose 2 basic color for trousers and jeans and skirts and then 2 another basic colors as shirts and knits and blazers.

Never gonna happen with me... Im simply not able to choose from all the beautiful colors that exist. No way.

In stead I decided to try one color, different shades every now and then and see how that works.

This is the first combo. What do you think?

Im looking forward to see whats going to be left in my closet since Im middle of cleaning away to recycle everyhing too small ( too big I dont have) and everything that I really dont have been using for a couple of years. Maybe I end up with something close to capsule. Who knows...


maanantai 13. maaliskuuta 2017

Maanantaina mielessä - Monday mood...









Kevättä. Pastelleja. Vaalenpunaista. Vähän harmaata ja mustavalkoistakin.
Sisustusunelmia...

Tunnustan. Lämpimän vaaleanpunaisen kevyttoppatakin tilasin jo. Alehintaan. Se on ollut haaveissa useamman vuoden. Sopivan hintaista ei ole aikaisemmin tullut vastaan. Nyt Elloksen versiosta sai roiman alen.

Ihanaa maanantaita<3



Spring, pastel colors, pink, decoration dreams...

Have a Great Monday<3

lauantai 11. maaliskuuta 2017

Vaatteet on mun aatteet - Clothing tells who I am...












Vai onko sittenkään?

Kuka muistaa Maukka Perusjätkän biisin 80-luvulta?

Silloin vaatteet todella oli aatteet. 

Mietin tuossa joku aika sitten että kertooko pukeutuminen oikeasti ihmisestä, vai mennäänkö pukeutumisessa kuitenkin paljon mainonnan ja valtavirran vaikuttajien luomien mielikuvien mukaan ja vaan kuvitellaan olevamme yksilöllisiä? Niin tai näin, haluan ainakin kuvitella olevani yksilöllinen...

Nyt kun on viettänyt paljon aikaa kotona, huomaan että pukeutuminen on hiukan muuttunut. En ole koskaan ollut mikään business-pukeutumisen ystävä ja viime aikoina kotona ollessa kaikki työpukeutumiseen etäisestikin liittyvä on seissyt kaapissa ja päältä on alkanut löytyä pyjaman tilalle pikkuhiljaa niitä omanoloisia lemppareita. Pehmeät pastellisävyt ja pehmoiset neuleet, isot huivit ja roheat bootsit on varmaan sitä ihan ominta minua. Jalassa farkut mieluiten.


Yhdeksi tämän lämpimän talven lemppariväriksi on noussut asfaltin harmaa, tässä asussa sitä löytyy lempiteepparista ja ruskeanharmaista bootseista. Lempineuletakiksi on noussut alesta bongaamani Odd Mollyn neuletakki. Vähän naisellisuutta, mutta ennenkaikkea tässä pysyy niska lämpöisessä ilman huiviakin


.

Joskin pakko sanoa että tätä minun vanhaa "röyhelö" reunaista merinovillahuiviani/shaalia ei päihitä yksikään uusi huivi. Se on kestänyt pesut ja pitämiset vuodesta toiseen ja on niin pehmeää merinoa ettei edes tajua että se on villaa, paitsi tavasta millä se lämmittää. Harmittaa ettei tullut hankittua toista vaaleaa samanlaista aikanaan.

Tämä viikko on ollut selvästi jo helpompi kuin edelliset niskan osalta. Jotenkin on tottunut vaan takaiskuihin että sellaista oikein odottaa. Tekemiset on vielä vähän hakusessa. Suurin osa ajasta menee kotoilussa, levossa ja ihan pienellä varovaisella niskajumpalla. Kotona pienet yksityiskohdat ovat saaneet osakseen uudistusta ja kamera on ollut niin ahkerassa käytössä että muistikortti alkaa olla jo täynnä. Yksityiskohdat huomioi jotenkin eri tavalla kun on vaan kotona.

Kotona ja sairaana joutuu myös jotenkin kummasti kohtaamaan itsensä.
Ihan toisella tavalla kuin arjen kiireessä. Ei ole sitä työminää tohottamassa kiirettä ja tärkeilemässä työasioita. On vaan minä, tämä sairaus, koti ja perhe. Tulee joskus vähän tarpeeton olo. Ja monta kertaa on tullut epätoivo että loppuuko kipu koskaan, mutta nyt alkaa tuntua että elämä voittaa.
Aika ja luonto on kuitenkin ne parhaat parantajat, on vaan ollut vaikea antaa itselleen aikaa parantua. Kärsivällisyys on vaatinut opettelua.

Lisäys:
Koska on lauantai, niin lisätään sentään tänne se tuttu ja turvallinen lauantailinkki eli
tänään se on The Brunette salad.

Kaunista kevätlauantaita<3



Or does it? Its hard to say how much my clothes actually tell about me and my personality and what is illusion to be one of a kind personal caused by very skillfull advertising of mental images.

Well Id like to think my style is somewhat personal and not a only influenced by very skillful advertising...

During my stay at home I have noticed that my style is starting to change. Perhaps because I have no need to be suitable for the office. I tend to use more bold outfits. Im not sure what is the right name for this style wearing a little bit feminine and bikerstyle boots together? Odd? Strangely enough the cardigan is from Odd Molly´s spring Sale... and boots are from Coolway.

Being so much at home has made me notice all the little details at the house. Some good, some bad. Im kinda starting to create a list of chores that need to be done once I get better... Old house like this, there is always something that need renewal...

Because its Saturday after all, let add the Saturdaylink

The Brunette salad

Enjoy your Weekend<3






sunnuntai 5. maaliskuuta 2017

Kevään sisustushaaveita ja kuulumisia - Homedecoration dreaming from the sickleave...

'


Arvatkaapa miten tulee aika pitkäksi kun ei voi tehdä tai saa tehdä mitään?
Nyt ajattelin että alan vähän kokeilemaan miten niska kestää tietokoneella oloa. Onneksi sentään ehdin ennen sairauslomalle joutumista tilata Kotivinkki-lehden (tämä ei siis ole mikään maksettu mainos) ja ruokakaupasta nappasin jonkun sisustuslehden ja Ellen kun viimeksi käytiin.




Minä joka en periaatteesta tilaa mitään lehtiä kun en niitä yleensä ehdi lukemaan ja jossain vaiheessa tuli postiluukun täydeltä harrastuksiin liittyviä lehtiä asianomaisilta järjestöiltä ja liitoilta että jossain vaiheessa tuli ihan totaalinen stoppi ja sanon irti kaikki lehdet ja jäsenyydet... 20 vuotta samaa asiaa koiralehdistä riitti minulle ja samalla lopetin kaikki muutkin lehtitilaukset.
.
 Samalla vaan tuli sitten lopetettua sisustus- ja naistenlehdet.
Nyt olen iloinen kun yksi edes tulee! Siitä on ollut paljon iloa ja nyt on ollut aikaa haaveilla kun joskus menee yötkin valvomiseksi kipeän niskan vuoksi...




Tarkkaan on tullut luettua myös kaikki mainoslehtiset, kumma kyllä esimerkiksi Elloksen sisustukseen liittyvä mainoslehtinen näyttää tänä päivänä vähintäänkin laadukkaalta ja kauniilta hyvine kuvineen ja ekoystävälliseltä himmeän paperilaatunsa vuoksi. Ennen nekin tuli heitettyä suoraan roskiin, nyt niissä on suorastaan sisustusaarteita ja usein säästänkin niitä ideoita varten.

Taisin jossain välissä mainitakin että jostain ihan ihmeellisestä syystä sininen on tullut sisustushaaveisiin mukaan harmaan ja valkoisen rinnalle. Meillä kun on paljon myös tummahkoa puuta niin jotenkin sininen näyttää maanläheisten sävyjen kanssa niin ihanan raikkaalta ja erilaiselta.

Tämän kevään sisustuksessa on jotain ihanaa kerroksellisuutta, jota ei pitkään aikaan ole ollut. Myös eri vuosikymmenten tyylien suosiminen lisää siihen oman twistinsä josta tosi paljon tykkään.

Sirojalkaiset 50-luvun retrohuonekalut ovat ihan kyllä ansainneet paikkansa.




Muistattko sen "kaamean" sinivalkoisen kauden jostain, olisko ollut 90-luvulla? Mitään sellaista ei enää ikinä! Mutta sinistä ja tummia ja vaaleita maanläheisiä sävyjä kyllä kiitos!
Astioissa kyllä tykkään sinivalkoisesta. Meille muutti jopa talvella seinälle lautashylly, jossa on sinivalkoisia lautasia ja roikkuvat taivallisen ihanat englantilaistyyppiset teekupit<3
Niistä on ihana juoda iltateetä.

Muutamia juttuja olen jo ehtinyt toteuttaakin kun hovikuvaaja on ystävällisesti auttanut ja kantannut niitä postista ja suostunut ripustamaan jopa yhdet verhot....


Sinistä on muuttanut meille huomioväriksi. Silloin kun olen säryiltä jaksanut olen vähän uudistanut kotia kevättä kohti. Kuvia on kertynyt kortille melkoinen määrä kun olen vaellellut täällä kamera kädessä ilman että olisin niitä pystynyt koneelle purkamaan.
Tulppaaneista on tullut toinen ilon aihe. Ihanaa kun niitäkin saa ihan ruokakaupasta nykyään.

Kuinka nämä liki kaksi kuukautta ovat sujuneet siellä ruudun toisella puolella?

Minä saan vihdoin ehkä piakkoin ajatella töihin paluuta jos niska alkaa kestämään tietokoneella istumista....
Tuntuu kuin normaalielämästä olisi jo ikuisuus!

Ihanaa sunnuntaita sinne ruudun toiselle puolelle<3




During this long lasting sick leave I have been very grateful that I actually made a subscription of one homedeco magazine! When you are not really able to sit on a computer, magazines are really the only thing comparing. I even have reading all the commercial add magazines conserning home decoration from top  to bottom. Many times...

It seems like here blue is THE color now and all 50´s style are trending right now. Since I have quite much dark or mid dark wood, blues is the way to go right now. Since hobby has been kind enough to carry some post-orders home I have made some changes here. Adding little blue here and there... And me and the cats are just loving it! Fresh but not too girly... Dogs dont give rats ass what color the throw pillows are but I do..

I still have few weeks to go untill I might be fit enough to sit on a computer and get back to work, but since now I will start to try to spent at least some time here and write to you guys. Wish me luck that tne neck is going to tolerate at least some writing!
Here is some photos that I have been taking along the way while trying to heel here. Untill now they have just been sitting in the camera.

See you soon! Have a Great Sunday!




maanantai 9. tammikuuta 2017

Blogi jää tauolle - Blog is on pause for a while...





Näiden kuvien myötä, laitan blogin vähäksi aikaa lepäämään kun lepään ja toivun itsekin niskan välilevyn pullistumasta. Nauttikaa talvesta ja ihanista suomalaisista blogeista, niitä minäkin aion toipilasaikana silmäillä, joskin kommetoiminen voipi olla hieman hankalaa ipadillä. Palailen linjoille kun kunto antaa periksi. Ikävä taitaa tulla teitä ja asukuvia.

Leppoisaa ja kivaa maanantai-iltaa<3




There is going to be a little pause on postings from today untill I recover from a intervertebral disc protrusion enough to sit on a computer again. Enjoy the white winter scenes and other amazing blogs there is to read. Ill be back as soon as I can.

Have a Great Week<3