lauantai 28. syyskuuta 2019

Uusi takki ja mietteitä vaateostoksista - New jacket and thoughts about shopping...










Tässäpä nyt uusi takki, viime vuoden mallistosta alesta haalittu tämäkin. Kestää jonkin verran sadetta, haluan että takilla on myös se ominaisuus sillä en klo 5 aikaan aamuisin halua miettiä että missä mun sadetakki ja mikä takki nyt pitikään sadetta kun olen töihin lähdössä silmät ristissä. Haluan että voin valita lämpöisen takin miettimättä että kastunko siitä läpimäräksi.

 Huomenna pääsee varmaan sadetestiin kun päiväksi on luvattu vain vesisadetta ja takki on tuulen ja muutenkin sään pitävä ja hengittävä. Tämä tuli vanhan sateenkestävän harmaan takin tilalle jossa mm viime syksynä talvena viipotin myös töissä, mutta se ei kertakaikkiaan ole enää julkisesti käytettävän näköinen vaan saa olla nyt "koiratakkina" loppuelämänsä. 


Kun katselin netin tarjontaa näistä parkatakeista ja muista vähän sporttisemmista ja teknisemmistä malleista (miksiköhän joka toista mallia nimitetään parkatakiksi nykyään?), välähti päähän että olen nyt juuttunut jotenkin omalle mukavuusalueelle ja kaikki uudetkin hankinnat noudattelevat samaa kaavaa. Huomaan aika usein katselevani lähes samantapaisia vaatteita joita kaapista jo entisestään löytyy. Aika järjetöntä ostaa uutta melkein samanlaista. Päätinkin että olen jatkossa tarkempi ja jos jotain meinaa livahtaa ostokoriin, mietinkin ensin että onko kaapissa jotain jo vastaavanlaista jonka voisi ennemminkin hyödyntää ettei aina tarvitsisi ostaa uutta. Tälle takille nyt oli tarvetilaus, mutta kiusaus oli suuri nappasta muutakin samaan ostokoriin kunnes totesin että kaapista vastaavia jo löytyy.


Oletteko törmänneet koskaan siihen että ostokoriin kaupassa tai netissä livahtaa melkein samanlainen vaate joka kaapista jo löytyy? Nyt kun vietetään muutenkin hukkatalkoita niin se on hyvä ulottaa myös vaatekaapin puolelle. 


Aion jatkossa olla tarkkana ostosten kanssa ja haastan teidätkin siellä ruudun toisella puolella miettimään uuden vaatteen kohdalla että löytyykö jo kaapista melkein samanlainen ja tarvitsenko tätä todella. Kun investoitavaa on määrällisesti vähemmän, voisi ajatella myös kestävän kulutuksen kannalta ja valita tarpeeseen sen hinnakkaammankin vaihtoehdon jolla on kenties pidempi elinkaari. Ja luonto kiittää<3 





Mutta hei, lauantai, aurinko paistaa. Ruska on täällä enää vain hetken! Mennään nauttimaan ulos sateettomasta kelistä niin kauan kuin niitä piisaa! 


Kivaa viikonloppua ihanaiset<3 



I find myself looking at the same kind of clothes year after year. Im kind of stuck in my own comfort zone, but Im not sure its a bad thing? If you know what you like and shop only when in true need, why not? And if it look good on you why not to stuck on the models and colors that do look good? 

This new parka jacket is just a little bit different from my old one that I have used untill it almoust broke down. 

Still I like it. And it holds some rain too. 

lauantai 21. syyskuuta 2019

Talvitakkikausi nyt - Winter coat season now...









Hups keikkaa, sieltä se taas tuli. 
+5 astetta, koleaa ja kosteusprosentti liki 100%. En tiedä teistä, mutta yllätti taas minut, vaan ei hätää vanha vaalea villakangastakki roikkui jo valmiina eteisen komerossa.

Asu on ensimmäiseltä pakkasaamulta eli torstailta. Onneksi oli kuivat tiet kun lähdin töihin. 

Joka syksy olen ihan yhtä hämmästynyt siitä että yht´äkkiä ei pärjääkaan ilman jotain villaista, takkia tai neuletta tai molempia. Kosteus ja kylmyys yhdessä on ihan jäätävä yhdistelmä. 

Lyhyt selailu netissä kertoi että tämän syksyn takit ovat ihan laidasta laitaan. Aika paljon oli juuri tällaisia lyhyehköjä villakangastakkeja, aika paljon myös 2-rivi napituksella, joten tässähän ollaan ihan trendin harjalla...:) Paitsi että minä pidän vaaleammasta näin alkusyksystä kuin yleinen trendi on.

 Toppatakeissa nettiselailulla löytyi sitten vähän enemmän pituutta. Aika järkevää, koska sitten kun pakkaskelit alkavat antaa tuo pidempi malli suojan myös reisille. Itse katselin kaiholla tuollaisia liki nilkkapituisia toppatakkeja, sillä inhoan palelemista ja sukkahousuja... Pidemmän mallisessa takissa ei tarvitsisi miettiä sukkahousuja tai muuta epämukavaa housujen alle. Toki paljon autoilevalle ne eivät ehkä ole yhtä käteviä kuin lyhyemmät mallit. Toisissa takeissa oli huomioitu myös mm. autoilu helman sivureunoissa olevien ylimääräisten vetoketjujen myötä. 



Minun haavetakkini olisi ehkä tuollainen pitkä topattu malli joka olisi samalla myös vedenpitävä. Niitäkin on saatavilla monessa merkissä, mutta hinta onkin sitten ihan toinen kuin lyhyemmissä tai vettä pitämättömissä malleissa. Mutta saahan sitä aina haaveilla. 

Minkälaisia syys- tai talvitakkihaaveita teillä on siellä ruudun toisella puolella?



It comes as a surprise every year. Cold and damp weather and winter coat season. Lucky enough my old woolen coat was ready for it. Im never quite repaired for it. Its so hard to understand how much colder the damp weather feels. All of a sudden you need woolen sweater, or cardigan and woolen coat. I Still love this old coat. Its been seen here in the blog many many times before, but with different scarves and outfits it always looks just right. 

I have been dreaming about a new coat for the winter but Im not sure just how practical a long coat would be for me since I spent so much time in a car daily.



sunnuntai 15. syyskuuta 2019

Kun sade koettelee hermoja - When constant rain makes you desperate...










Sade alkaa käydä hermoille...
Yksittäinen sadepäivä siellä tai täällä on vielä ihan jees, mutta nyt ei tule äkkiä mieleen koko viikolta kuin yksi päivä, jolloin ei satanut. Tiistainahan oli hellepäivä, mutta tuntuu kuin se olisi jo jossain valovuosien päässä takana! Eilen illalla lämpötila putosi jo +3 asteeseen ja se kieltämättä tuntui jo ihan rangaistukselta kun ilman kosteusprosentti täällä eilisten sadekuurojen jäljiltä oli liki sata. Päivä meni muutenkin migreenissä harakoille.

Sadetta on luvattu lisää myös huomiselle. Ja perjantainakin satoi. Jossain vaiheessa elämää tykkäsin sadepäivistä silloin kun tarvinnut mennä ulos, mutta nyt kun ulkohommia on kesken paljon ja nuorin koiruus ei kestä päivänkään sisällä oloa (tarveulkoilut tietysti tehdään) vaan höyryää ja säheltää joutuessaan olemaan sisällä, en enää ihan hirveästi välittäisi sadepäivistä...

Blogissahan ei saisi valittaa, mutta nyt kyllä valitan vähän tuosta sateesta ja meteorologien ennustuksista. Meillä ei siis eilen pitänyt sataa pisaraakaan, mutta sen sijaan laskin ainakin 5 hyvän kokoista ja pituista sadekuuroa. Jotain hyötyä migreenistäkin, ei tullut mentyä ulos kun olin alunperin menossa ulos pätkimään ja sahaamaan lautoja määrämittaan maalausta varten. Maalauksenkin olin ajatellut tehdä ulkona, mutta nyt näyttää siltä että tämän päivän sateet ja siihen lisäksi tulevat sateet pakottavat siirtämään maalaushommat sisälle. Onpa kiva maalata jotain 2,5m pitkää tukipalkkia sisällä ja käsitellä vanhoja navetan ikkunoita.

Jaarittelun taitoon sateella näemmä ei ole vaikutusta, joten mennään päivän asuun. Kaikki on vanhaa, en ole ostanut tänä vuonna yhtään  uutta sadevaatettakaan. Näin syksyllä huomaan usein meneväni vähän vastavirtaan ja ensimmäiset sadekombot on hyvin vaaleita kuten näissäkin kuvissa. Vaalea on omaan mieleen, pitkän syystalven ehtii sitten kyllä kulkea tummissa ja synkissä sadevarusteissa. 




Sadetakki on monta vuotta vanha Ellokselta hankittu ja minua huvittaa vieläkin silloinen jonkun toisen asiakkaan kommentti takista. Tyyppi oli palauttanut oman takkinsa kun ei tykännyt pitsistä ja taskujen ruseteista. Minä tuskin edes huomaan niitä, saatikka että olisin jotenkin vastaan sitä että sadetakissa on hauskojakin yksityiskohtia. Nilkkapituiset kumisaappaat ovat Odd Mollyn alesta joskus hankitut supernätit ja käytännölliset, joissa kehtaa kaupungillekin lähteä. Ihanan pehmeää kumia, joka tekee kävelemisestä helppoa. Kassina taasen heiluu saffiano nahkasta tehty parin vuoden ikäinen Ralph Laurenin alesta ostettu laukku, joka ei todellakaan sadetta hätkähdä. Taitaa olla ikuinen laukku, koska se ei käytöstä huolimatta myöskään osoita mitään kulumisen merkkejä. 

Viimeisimmät syksyt talvet ovat saaneet minutkin uskomaan ilmaston lämpenemiseen ja sitä kautta vettä pitävien vaatteiden tarpeeseen. Teknisten ja vedenpitävien vaatteiden hinnoista olen myös huomaavinani että kaupat ovat havainneet saman.

 Kuvan sadetakissa ei ole kuin ihan ohut vuorikangas, joten kovin kylmällä säällä sillä ei tarkene. Niinpä kaapista löytyy kylmempiä kelejä varten öljykangastakki ja toinen vanha vuorillinen sadetakki. Kaikki kolme takkia ovat olleet kovassa käytössä kuten myös viime syksynä ulkoiluun ostamani vedenpitävät/hylkiät ulkoiluvaatteet. Yhtään ostosta en ole vielä katunut. Haaveissa on vielä yksi vedenpitävä lämmin takki ja soft Shell housut. 





Ajattelin jatkaa sadepäivää pienellä katsauksella syysvaatevarastoon. Nyt on se aika kun täytyy viimeistään ottaa esiin ne syksyn lempparivaatteet. En vaan millään raaskisi vielä luoopua näiden lemppari puuvilla neuleiden käytöstäkään.



Joko siellä ruudun toisella puolella on syysvaatteet otettu esiin? 




Im very Fed up to this constant rain. This week, tuesday was the only day that it didnt rain. Other than that, rain every day. So here is my favourite combo at this time for the rainy days. This time of the year when its Still early Autumn I tend to use lighter colors even in rainy days. Maybe its some psychic protest against the coming dark days when sun rises later and set so much earlier. 
My favourite combo right now is the light colored raincoat and Odd Molly´s rainboots. 

sunnuntai 8. syyskuuta 2019

Jäähyväiset kesälle ja perhosille - Goodbye Summer and butterflies...











Kesä alkaa olla vääjäämättä ohi. On aika sanoa hyvästit kesän suloiselle lämmölle, perhosille ja sukattomuudelle. Vaikea ymmärtää taas mihin se kesä oikein taas hupsahti ja tulee ikävä lämpimiä iltoja (joita ei muuten kovin paljoa meillä ainakaan ollut) auringonpaistetta, perhosia, ilman sukkia kulkemista ja kesän tuoksua.




Tapahtumilla mitaten tämä kesä oli poikkeuksellisen rauhallinen, ei oikeastaan lomallakaan tehty mitään kovin erikoista. Kiitollisin mielin katselen silti taaksepäin, sillä kesällä parsittiin vanhoja ystävyyssuhteita, saatiin myös uusia, hymyiltiin, vietettiin synttäreitä ja vaalittiin tärkeitä asioita ja ihmissuhteita, jotka loppupeleissä ovat niitä elämän kaikkein tärkeimpiä asioita, elämä kun ei ole ikuista eikä aikaa ikuisuuksia. Talven tapahtumien jälkeistä elämää ilman anoppia vielä harjoitellaan, anoppi oli niin tärkeä, rakas ja jokapäiväinen osa tätä perhettä.


Kesällä rempattiin vähän kotia, rakennettiin (edelleen rakennetaan, kun vaan sade hellittäisi) lasikuistia, kaadettiin vihdoin puita tontilta. Kiikutettiin tavaroita kirppikselle. Katseltiin pionien kukkimista,



Käytiinhän me sentään Strömforsin Ruukilla Ruotsinpyhtäällä. Siellä oli elokuussa vielä menossa mm. taontanäytöksiä, taidenäyttelyitä ja kesäteatteria. Kannattaa käydä jos siellä päin ajelette.  Paljon kivaa voi jäädä näkemättä jos vaan huristelee uutta moottoritiettä Kotkan suuntaan poikkeamatta vanhalle tielle. 






Päivän asuna tällä kertaa keväällä hankittu perhoshuivi, tuiki tavallinen tummansininen neulepusero ja valkoiset farkut kera mokkasiinien ilman sukkia. Huivi on suuri, muistaakseni modaalia ja ajattelin vielä ihan vähän jatkaa kesää pitämällä sitä myös nyt syksyllä. 



Goodbye Summer<3 You will be missed. Warm sunny days, bare feets, peonies, butterflies and dry weather and the scent of the summer.

Im going to hang on to this scarf, that reminds me of the summer. Im not ready to let go completely yet. 


lauantai 7. syyskuuta 2019

125 vuotta vanha kalenteri ja muita kirppariostoksia - 125 year old calender and other stuff from Fleamarket...












Heipat taas. 
Tämä postaus on odottanut hyvän aikaa kirjoittamistaan. Minähän olen innokas kirpparilla kävijä. Kierrätys on lähellä sydäntä ja vanhat tavarat myös. 





Kesän aikana on muutamaan otteeseen tullut käytyä kirpparilla ja itselle mieleisiäkin aarteita on löytynyt. Toisen roska/tarpeeton on toisen aarre. 

Suurin aarre, jonka tänä kesänä bongasin kirpparilta oli vuoden 1895 kalenteri, joka tietysti on painettu 1894. En tiedä onko sillä varsinaista rahallista arvoa kun on vähän kulunut ja muuta, mutta sitä on ollut tosi mielenkiintoinen selata ja lukea. Siinä on tulevat tapahtumat, nimipäivät, auringon nousut ja laskut, mutta alareunassa on erityisen mielenkiintoista historiaa menneiltä vuosilta aina jonnekin 1400 luvulle saakka. Jokaisen sivun alalaitaan on tosiaan tallennettu tapahtumia hyvinkin pitkältä ajalta menneisyydestä. Olettaisin että tammikuun sivujen alareunan tapahtumat ovat kenties tapahtuneet aina kunkin vuoden tammikuussa. Kuten kuvassa näkyvä "Kaarle XI vapauttaa piispat leivinuunirahojen maksusta 1682". Hassua. Ilmeisesti 1600-luvulla on  pitänyt maksaa jonkinlaista veroa kuninkaalle leivinuunista???

 Kalenterissa on myöskin kulloiseenkin vuodenaikaan liittyviä vanhoja sananlaskuja, tammikuun kohdalla on "Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi" 
Bongasin kalenterin tieto-osuudesta myös merkinnän oman kuntani perustamisesta 1700-luvulta.




Lisäksi käteen tarttui pari kautta Greyn anatomiaa kahdella eurolla. Mustia säilytyskoreja lipastonlaatikoihin eurolla ja kukkapurkki (aluperin vihreä, maalasin jo kalkkimaalilla) eurolla,  ja vielä Kiinanruusu parilla eurolla. 



Ei suuren suuret kirppariostoksen mutta kaikki tulee käyttöön. Haaveilen että joskus talvella köllähdän sohvalle takkatulen loimussa katselemaan Greyn anatomiaa. (voipi olla että jää haaveeksi tässä työleirissä, tuntuu että kaikki vapaa-aika  menee talon hommissa tai koirien kanssa.Eilen ja tänään tehdään klapeja ja meikäläisen ranne ja polvet ei tahdo kestää tätä menoa, talvella tietysti pyörtyy lumitöihin jos tulee kovin runsasluminen talvi). Noh, itsehän tässä on asuinpaikkansa valinnut, enkä vaihtaisi mistään hinnasta kerrostaloon. Kumma juttu miten kahdesta kaupunkilaispenskasta on tullut aikuisia maalaisia.




Ai niin, ostin vielä vanhan pöytäliinan klassisella ristipistokuviolla. Omasta kaapista löytyy samanlainen, joka oli mm. meillä hääpöydässä, mutta koska siinä on jo reikiä sadoista pesuista, tuli tämä kirppisliina sen paikkaa toimittamaan.




Torista taasen bongasin Tine K:n tuikkulyhtyjä edullisesti, niissä on minusta enemmän tunnelmaa kuin monessa muussa tuikkulyhdyssä. Saman päivänä käteen osui vielä kirpparilta lempikirjailijan kirja eurolla.

Tuleeko ruudun toisella puolella mieleen kirpputorilta löytyneitä aarteita?



Im a big fan of fleamarkets. You tend to find very old and interesting pieces sometimes like this 125 years old calender. Its history at its best. Besides the incoming events like market days in different citys in Finland 1895 it also has history in every page about hundreds of years old events. Like how bishops were released from baking oven payments to the crown in 1682. Very intresting book to read. 

I did buy more resent things too like couple of Seasons Grey´s Anatomy that costed just 2 euros. Flower pot and the flower are from the flea market as well. I also bought  old table cloth with traditional hand made pattern.