sunnuntai 31. tammikuuta 2016

Mieleen juolahtanutta - Things in my mind lately...


Kaikenlaista tulee mieleen kun makaa riittävän kauan sängynpohjalla, tulee miettineeksi sitäkin että pitäisikö pontevammin aloittaa "järkevän aikuisen" vaatekaapin kokoaminen. Niin tai näin, niin olen luopunut täydellisen vaatekaapin haaveilemisesta. Juuri nyt haaveilen vain äärimmäisen toimivasta vaatekaapista. 
Viimeksi juuri ennen tätä influenssaan ja lievään keuhkokuumeeseen kaatumista, kun kannoin vaatteita kirppikselle huomasin ettei "ikuisiksi" ajattelemani vaatteet olekaan ikuisia. Sellainenkin perusvaatekappale kuin musta neule, kuluu, käy pieneksi tai nuhjuuntuu paljossa käytössä kelvottomaksi. Kannoin toisen mustista lempineuleistani kirppikselle, se oli käynyt vähän pieneksi ja hyvästelin sen pitkin hampain. Ja arvaatteko mitä? Kukaan ei edes ostanut sitä! Ja minusta se oli laadukas ja hieno. Sen verran otin tällä kertaa nokkiini huonosta kaupankäynnistä kirppiksellä että päätin jatkossa ainakin toistaiseksi kantaa käytetyt vaatteet ihan suoraan UFF:n laatikkoon. Jos hyväkuntoiset perusvaateet pestynä ja puunattuna ja lähes ilmaisena eivät käy kaupaksi, annetaan ne sitten pois ilmaiseksi.

Ihan lemppariaarteitani ja kenkiä varten laitan ehkä blogiin erillisen kirppissivun.

En oikein tiedä miten enemmistö suomalaisista käytettyyn tavaraan suhtautuu, itse olen aina tyytyväinen kun saan jotain ostettua second handina. Merkillä tai iällä kun ei ole minulle väliä. Tosin viime aikoina on tullut itse käytyä aika vähän kirppiksellä, tavaraa kun lisää en tarvitse ja XL kokoisia perusvaatekappaleita ei ole sieltä ihan helppo löytää. Ajatuksena kannatan kyllä kirppistä suuresti. Sekä osto- että myyntipaikkana. Tuo meidän lähin kirppis ei kyllä ehkä ole vaatekirppiksenä ihan sieltä parhaasta päästä. Esimerkiksi hyväkuntoisia XL-kokoisia neuleita siellä on ihan äärimmäisen harvoin tarjolla. Useimmat neuleet ovat muutenkin joko puuvillaa tai tekokuituja ja tälläinen vilukissa arvoistaisi villaa. Ja olisi valmis maksamaankin siitä vähän enemmän. Omat villaiset hyväkuntoiset neuleet eivät käyneet kaupaksi kirppiksellä, voisiko siitä vetää johtopäätöksen että yleensä ihmisille ei ole niin väliä onko vaate villaa tai tekokuitua, eikä luonnonkuidusta olla valmiita maksamaan yhtään tekokuituista enemmän? 

Mm tälläisiä mietiskelin maatessani kuumeessa sängyn pohjalla, Uskokaa pois, nukkumisen, palelemisen ja potemisen lisäksi sänkypotilaana ollessa ehti miettiä kaikenlaista. Ehdin myös haaveilla uusista nilkkureista ja neulepuseroista. Alekausi jatkuu sopivasti ja tällä hetkellä hyvälaatuisista kengistä ainakin Eccoja saa puoleen hintaan useammastakin nettikaupasta. Haaveissa ovat ainakin nämä Eccon ruskeat nilkkurit. Saisin vihdoin vanhojen lähes puhkikuluneiden punaruskeiden nilkkureiden tilalle uudet vähän tukevamman malliset. Punaruskea menisi kivasti niin valkoisten, sinisten kuin mustienkin farkkujen kaverina. Nilkkureissakin viime aikoina on tälläiset simppelit perusmallit näyttäneet omaan silmään kaikkein parhaalta.

kuva lainattu http://shopeu.ecco.com


Lately I have put some thought on how to recycle clothes. Right before this flu I did have time to sell some unused clothes on our local flea market, only this time it barely payed off. People dont seem to want to pay anything more from woolen or nearly new sweaters. Therefore I decided to just directly donate the unused or too small clothes at this point. Personally I could buy more of my clothes as recycled from a flea market since its more ecological, but XL size isnt easy to find. Or sweaters made ouf of wool. What do you think? Does it really matter if you buy new items from a shop or as a second hand? 

Laying in the bed with the flu I also had time on my hands to dream about new pair of booties. I love Ecco booties, they have the perfect fit and now there is a Sale on many online shops where these brown beauties are on half price. Perfect for this spring or next autum

lauantai 30. tammikuuta 2016

Talvielämää ja influenssaa - Winter life and the flu...


Mietin pitkään mistä teille kirjoittaisin, tai mistä edes aloittaisin tämän pitkän hiljaisuuden jälkeen. Kertoisinko kuulumisia ja influenssan sairastamisesta vaiko ohittaisin sen ja keskittyisin pelkästään kuvissa näkyviin asioihin? 

Päätin kuitenkin ottaa puheeksi sekä influenssan että muita mieleen juolahtaneita juttuja. Joten tästä tulee varmaan pitkä postaus, skipatkaa influenssaosio, jollei se tunnu omalta jutulta. 

Talvielämää pitää sisällään kaiken sen mitä viimeisen kolmen viikon sisään on mahtunut. Paljon lunta, vielä enemmän pakkasta, pakkasen päälle vesisadetta ja tietysti sen influenssan, joka kaatoi tämän aikuisista koostuvan pikkuperheen sänkyyn pitkäksi aikaa. Ajattelin jakaa kanssanne muutaman vinkin, joilla voi ehkä tehdä sairastamisen vähän helpommaksi ja kaiken sen, mikä jää sen vuoksi tekemättä, näkemättä ja kokematta. 

Viimeksi lääkärissä käydessäni meitä oli samaan aikaan useampi influenssaa poteva naisihminen odotushuoneessa ja yleisen keskustelun tärkein aihe oli yllätys yllätys sairastamisen aiheuttama huono omatunto siitä kun ei pysty olemaan töissä, eikä tekemään töitä ja kaikilla tuntui olevan hätä siitä että koska tässä oikein pääsee takaisin töihin. Keskustelun olisi ehkä pitänyt keskittyä paranemisen ajattelemiseen itsensä syyllistämisen sijasta. Influenssan paranemista (eikä minkään muunkaan taudin) kun ei syyllisyydentunto mitenkään edistä tai nopeuta. Tämä tauti on kuuleman mukaan kaatanut kansaa pitkin poikin suomen maata ja pitänyt pihdeissään pitkään. Rokotuksen ottaneitakin on sairastunut. 

Meillä siis sairastuin minä ensin ja hovikuvaaja sitten aika tasan 2 vuorokautta sen jälkeen. Voin sanoa että parisuhdekin saa uusia ulottuvuuksia kun makaa toisen kuumepotilaan kanssa samassa sängyssä päivätolkulla. Siinä saattaa välillä olla kärsivällisyys hieman koetuksella...ja toisaalta siinä on kuitenkin se paras kaveri vieressä, joka tietää miten tylsältä olo tuntuu. Vertaistukea parhaimmillaan ja lohduttaja sille epätoivolle, joka välillä iskee kun taudin paraneminen vaan kestää ja kestää...

Fiksuinta on tietysti miettiä asiat etukäteen ennenkuin kukaan sairastaa, miten hoituu koirat?, miten ruokakauppaan, lääkäriin?, mitä syödään? (sairaanakin pitää syödä), onko lääkekaapissa kaikki tarvittava? jne. Listahan olisi vaikka kuinka pitkä.

Sellaisiakin asioita tuli eteen nyt sairastaessa, joita ei ole koskaan tullut ajatelleeksi. Esimerkiksi vaatekaapista alkoivat loppumaan pitkähihaiset t-paidat. Nenäliinoja ei ollut koko talossa, joka tietysti johti siihen että sai talouspaperiin niistäessä nenänsä ruvelle. 

 Tässä kuitenkin vinkkejä miten selvitä arjesta edes jotenkin kun koko perhe sairastaa. Influenssassa ei ehkä ole kaikkein viisainta pyytää ulkopuolista apua, jotta ei tartuttaisi lisää ihmisiä turhanpäiten.  


1. Peru kaikki ylimääräiset menot kalenterista ainakin seuraavan viikon ajalta

2. Yhdistä pakolliset menemiset kuten ruokakaupassa käynti, apteekissa käynti ja lääkäri, ei ole mitään järkeä kuumeessa lähteä moneen kertaan liikkeelle

3. Varaa riittävästi juotavaa, sekä kylmää että kuumaa (minä halusin jostain syystä kuumeessa juoda vain sitruunalimua)

4. Hamstraa ruokakaupasta valmiita keittoja lämmitettäväksi (luojan kiitos minestronekeitosta ja tomaattikeitosta, älä kuitenkaan lämmitä niitä valkoisessa pyjamassa... ) ja muuta lämmitettävää ruokaa ainakin viikoksi - hedelmät ja esim avokadot ovat myös hyvä välipala kun ei jaksa syödä

5. pidä huoli että lääkekaapissa on varmasti oireita helpottavia troppeja, yskänlääkettä ja nenäliinoja

6. varaa sängyn viereen lisäpeittoja, juotavaa ja vaihtovaatteita 

7. juo kuumaa teetä tai muuta kuumaa juotavaa kun kuume on nousussa, se helpottaa palelemista (se oli ainoa tapa millä minä sain kuumeväristykset hetkeksi loppumaan) 

8. tee vain kaikkein välttämättömimmät kotityöt kuten tiskit, kaikki muu voi odottaa

9. älä stressaa tekemättömistä asioista, se ei edistä paranemista, influenssan kanssa ei voi kiirehtiä  

10. totu siihen että vähän aikaa peilistä tuijottaa vieraan näköinen hiippari tukka pystyssä ja litran kokoiset silmäpussit silmien alla, kaikki palautuu lopulta ennalleen... 

Omakaan olo ei ole vieläkään ihan kohdallaan, eikä varmaan olekaan ihan energiatasot huipussaan vähään aikaan. Minulla kun oli influenssan kaverina vielä lievähkö keuhkokuume, se vie voimat pitkäksi aikaa. Hovikuvaaja selvisi onneksi "pelkällä" keuhkoputkentulehduksella. Onneksi on vielä viikonloppu aikaa kartuttaa energiavarastoja. Alan oikeastaan jo tottua tähän että tekee sen verran kuin jaksaa ja lepää välillä. En muista koska olisin viimeksi viettänyt näin paljon aikaa pelkästään sohvalla istuen ja ulos katsellen. Ehkä sekin on hyväksi välillä hektisen touhuamisen sijasta? 

Toivottavasti siellä ruudun toisella puolella olette selvinneet tammikuun vaihtelevista keleistä enempiä sairastamatta! 

Lauantain linkkinä tällä kertaa vähän erikoisempi Northern Light, jonka takaa löytyy norjalainen Hedwig, jonka elämä on tupsauttanut Lontooseen.

Mukavaa viikonloppua<3 



Have you ever noticed that when you get the worst flu of the winter, life kinda stops there for a while? Actually, everything you thought was important, isnt anymore once you are laying in the bed with a fever. The work you thought was more important than anything else, sees to exist anymore. Days are all about staying warm, keeping the fever down, extra blankets, going to the doctors, sleeping, taking your meds and doing only the essentials. I had the flu and pneumonia at the same time. But. Now Im back and here is your saturday link:

Northern Light, a norwegian Hedwig living now in London. 

Enjoy your weekend<3


















maanantai 18. tammikuuta 2016

Sairastuvalla...


Ei lauantailinkkiä, eikä muitakaan postauksia kohta viikkoon. Syy on ihan yksinkertainen.  Tauti on kaatanut vuodepotilaaksi ja vähän aikaa tässä lääkärin mukaan vielä menee toipuessa. Kaikki mahdolliset tropit on saatu ja ainoastaan aika ja kärsivällisyys niiden lisäksi vievät lopulta taudin mennessään. Jotenkin vaan tunttuu siltä että aina pitäisi olla tehokas ja aikaansaava eli tämä pidempiaikainen sairastaminen on mahdottoman ärsyttävää. Siitäkin huolimatta että suurin osa ajasta on mennyt korkeassa kuumeessa ja vällyjen alla unessa ja välillä hereillä. Kärsivällisyyttä koettelee sekin että suuren osan aikaa ei oikeastaan jaksa tehdä mitään, ei edes lukea. Nostan hattua niille, jotka suhtautuvat sairastamiseen tyynesti, hötkyilemättä. Itse tahtoisin jo parantua ja päästä töihin ja muihin hommiin. Vaan eipä ole auttaneet kuumat juomat, teet eivätkä extravitamiinit tähän tautiin.

Amerikkalaisissa elokuvissa flunssa aina esitetään niin että potilas istuu sohvalla kaikki meikit kauniisti naamassa, kampauksesta kutrinkaan karkaamatta, raidallinen kaulahuivi kaulassaan, villasukat jalassa ja syö jäätelöä katsellessaan vanhojen elokuvien uusintoja telkkarista. Ja influenssaa ei ole elokuvissa vielä edes keksitty. 


Blogi vetäytyy kotipönttöön hetkeksi sairastamaan ja palaa ruutuun kunhan kuume ja olo hieman helpottavat. Mukavaa alkanutta viikkoa, pysytelkäähän terveenä<3 


Taking a little sickleave from blogging right now. Back once this very stubborn flu is over. Have a good week<3 

tiistai 12. tammikuuta 2016

Romanttisesti roosaa vai voihan mummo? - Romantic pink or granny?





Terkkuja täältä lumipyryn keskeltä, täällä ollaan taas. Loppiaisen jälkeen iski uupumus ja jäivät lauantailinkit ja postaukset lepäämisen jalkoihin, mutta nyt ollaan taas normaalissa työviikossa ja rytmissä ja elämäkin alkaa pakkasen ja lumimyrskyn jälkeen voittaa. Kovimpina pakkaspäivinä meinasi iskeä palelemisen lisäksi vähän flunssan poikastakin. Yksi autokin jäätyi pihaan ja on nyt lämpimässä hallissa lämmittelemässä ja tämän aamun lumimyrkystäkin selvittiin loppujen lopuksi töihin vaikka aika toivottomalta tuntui ajaa tuolla kun oli pilkkopimeää ja valkoinen lumiseinä edessä näkyvyyden ollessa lähes 0:ssa. Satuin olemaan juurikin kaikkein pahimman pyryn aikaan aamuliikenteessä. Helsingissä pyry tuntui loppuvan iltapäivällä kun lähdin kotiin, mutta täällä pyryttää yhä, joten sisäkuvia on tällä kertaa tiedossa. Taisin luvata teille vähän remontti- ja maalauskuvia, mutta palataan niihin ensi kerralla kun saan ensin huoneen kuvattua kunnon päivänvalossa. 

Uusi neuletakki (eihän neuletakkeja voi olla liikaa?) ja huivi pääsivät kuviin. Neuletakki on vähän aikaa sitten itse ostettu synttärilahja lahjaksi saadulla lahjakortilla Espritiltä. Väriltään se väitti olevansa nude, mutta aika roosaltahan tuo näyttää. Huivin kanssa kun näki kuvat niin tuli vähän sellainen voihan mummo!-fiilis... Huivikin näyttää jopa väreiltään ihan sellaiselta vanhanaikaiselta talon emännän huivilta. Ei se menoa haittaa, ei ollenkaan. Sekä neuletakki että huivi ovat ihanan lämpimiä ja olen nyt viikon verran pitänyt niitä aika ahkerastikin. Siinä mielessä kiva kun tuli pakkanen että taas saattoi kaivaa valkoiset housut kaapista tuomaan lisää raikkautta asuihin. Valkoinen käy kivasti roosankin kanssa. 

Minä hilpaisen nyt pastasalaatin tekoon, tekee niin mieli pastaa näin talvella. Vyötärö ei kyllä moisesta kiitä! 

Leppoisaa tiistai-iltaa<3  



Hello here from the middle of the snow storm!
Romantic pink or granny colors? What do you think? My new cardigan label says nude, but it looks like old rose or pink to me. Even the colors of the scarf are little oldfashioned. Sometimes its nice to use soft colors with white jeans. I seem to love warm long cardigans this winter. They are my go-to outfits to the office and freetime. 

Enjoy your Tuesday<3 
 




keskiviikko 6. tammikuuta 2016

Pakkasella - Winter outfit...



-23 ja edelleen pakastuu. Huh pakkasta. Nyt viimeistään pitää kaivaa ne kaikkein paksuimmat ja lämpimimmät takit, töppöset, pipot, hatut ja muut esiin ja pukea päälle. Minä olen ollut alkuviikon lomalla ja huomennakin olen vielä kotona tekemässä töitä etänä. Osa ajasta kului hammaslääkärin penkissä ja osa on kulunut kirpputorivaatteiden setvimisessä. Paljon on lähtenyt tavaraa kirpparille, mutta paljon olen laittanut huonokuntoisia vaatteita poiskin. Ihan jopa sellaisen kuntoisia ettei niitä voi viedä edes UFF:n laatikkoon. Miten sitä lempivaatteistaan saakin joskun niin nukkavieruja että ne on pakko jo heittää roskiin?

Kuvat ovat viikonlopulta, kaivoin esiin yhden lämpimän beigesävyisen toppatakin, jota tulee harvemmin käytettyä. Yleensä muistan sen olemassaolon vasta joskus helmikuulla kun olen täysin kyllästynyt pitämään harmaata ja mustaa. Nyt se muistui mieleen, koska päällä oli karvaliivi, joka ei mahtunut tavallisesti käyttämäni toppatakin alle. Tämän beigen alle mahtuvat hyvin bleiserit ja karvaliivit. Olen huomannut että yksi vähän väljempi talvitakki on tarpeen silloin varsinkin kun on jotain bleiseriä vaativaa menoa talvella. Laitan mieluummiin bleiserin aamulla päälle kuin kanniskelen mukana jossain eväskassissa tai muussa. Miten siellä ruudun toisella puolella? Mihin mahdutatte bleiserin talvella? 

Luvassa on vieläkin kovempia pakkasia, minäkin lupaan että pipo pysyy kyllä päässä tästä lähtien. Tai oikeastaan se on ollut päässä jo kyllä koko viikon. Vaikka mikään pipo ei näytäkään tässä päässä mitenkään kivalta, nyt se on kyllä jo pakko olla lyhyelläkin matkalla. Viikonloppuna vielä pärjäsi nopean rautakauppareissun ilman. Seuraavassa postauksessa onkin sitten luvassa vähän maalaushommia. 

Pakkasesta tuli muuten mieleen, että nyt kun se alkaa lähennellä -30 astetta, minä aion viedä autoon varusteeksi toppahaalarin, ihan vaan siltä varalta että joku järjestelmä autosta tuonne pakkaseen saattaa hyytyä. 

 
Leppoisaa loppiaista<3

 



Winter outift. What can I say? -23 degrees celsius aka -9,4 fahrenheit. Time for all the warmest coats, boots, scarfs and hats you can find (I had my beanie with me but it didnt end up in the pics). By friday its even getting colder. We wished for a real winter, seems like sometimes you have to be careful what you wish for...:D  I wanted to wear a lighter colored winter coat for a change. What do you think about wearing beige in the middle of the winter?


maanantai 4. tammikuuta 2016

Vuoden 2015 tuoksusuosikit - Favourite fragrances of 2015...







Palataan vielä vuoteen 2015. Tällä kertaa tuoksuihin. Tuoksuista ollaan montaa mieltä, luultavasti ihan yhtä montaa kuin on ihmistäkin. Lisäksi osa ihmisistä on tuoksuallergikkoja, joille vahvat tuoksut ympäristössä aiheuttavat oireita. Olen itsekin huomannut että saatan saada aika herkästi migreenin, jos ympäristössä tuoksuu vahvasti joku tuoksu jossa on paljon ja vahvoja keinotekoisia aromeja. Sen sijaan luonnolliset tuoksuaineet harvoin vaikuttavat minuun. Rakastan luomuvaniljan tuoksua ja montaa muutakin tuoksua.

Viime aikoina olen huomannut kaikissa tuoksuvissa aineissa (jopa pyykinpesu) että less is more. Toki pestyn pyykin pitää tuoksua "puhtaalta" ja hyvältä. 

Melkeinpä joka päivä käytän jotain tuoksua ja vuoden 2015 aivan ylivoimaiseksi suosikiksi nousi joululahjaksi saatu Pure Grace Philosophyltä. Täydellinen puhtaalle tuoksuva kukkaistuoksu joka säilyy hyvänä jopa minun ihollani. Testattuani kaikki Cleanin tuoksut aikoinani ja todettuani ettei yksikään sovi minun ihoni ph:n kanssa yhteen, olen superonnellinen tästä Pure Grace tuoksusta. Kävin ennen joulua tuoksuttamassa myös muita Philosophyn tuoksuja ja tykkäsin eritoten Amazing Grace tuoksusta myös. Hovikuvaaja väitti sen tuoksuvan ihan Fairyltä, eikä ollut kovin väärässäkään. Sen alkutuoksussa on vähän Fairymaisuutta. 

Pure Grace tuoksu koostuu ihan vain muutamasta tuoksuaineesta, siinä on laventelia, myskiä (ei siis aitoa), jasmiinia, bergamottia ja lumpeenkukkaa.


Toiseksi vuoden vuoden suosikiksi nousi ihan erilainen tuoksu. Elizabeth Ardeniin Always Red, josta minulla ei vielä edes olekaan kuin tuoksunäyte. Vahva, voimakas ja sensuelli, ehdottomasti iltatuoksu. Yleensä en tämän tyyppisistä tuoksuista edes pidä, mutta sain näytteen ja ihastuin. Tuoksussa ensituoksuna tuoksuvat luumu, passionhedelmä ja veriappelsiini, keskituoksussa freesia, sambac jarmiini ja ruusu ja sydäntuoksuun jäävät näiden kanssa ambra, konvehti ja mahonki. Suosittelen kokeilemaan jos etsii kivaa ja persoonallista iltatuoksua. 




Kesän 2015 suosikkeja olivat vuorotellen Marc Jacobsin Honey, jossa tuoksuu voimakkaasti yksi lempituoksuaineistani eli kuusamankukka (aivan ihana, omituisessa pullossaankin), hedelmäinen ja kukkainen Daisy Dream ja aivan ihana Dolce & Gabbanan Light Blue Escape to Panarea, jossa taasen tuoksuvat ihanat päärynä ja tonkapavut. 

Mikä oli teidän suosikkituoksunne vuonna 2015? Kuulisin mielelläni uusista kokeilemisen arvoisista tuoksuista, sokkona kosmetiikkaliikkeeseen tuoksuttelemaan meneminen johtaa yleensä nimittäin kahvinpavuista huolimatta siihen että ei enää erota yhtä tuoksua toisesta. Kannattaa aina tuoksutella vain muutamaa kerrallaan.


The best of the best year 2015 fragrances for me was my Christmas gift, Pure Grace by Philosophy. I just adore its simple scent made of musk, water lily, lavender, jasmine and bergamot. Simple, clean and adorable to wear anytime anywhere. 

The other favourites of the year 2015 were Daisy Dream and Honey (Honey is the better one) by Marc Jacobs, new from Elizabeth Arden Always Red and ofcourse the amazing Dolce & Gabbanas Light Blue Escape to Panarea (scent includes amazing tonkabeans and pear). 

What was your favourite fragrance of year 2015?


lauantai 2. tammikuuta 2016

Katsaus menneeseen vuoteen - Flashback 2015...

talvi 2015

 Talven lempiasut olivat ihan ehdottomasti neuleet!
talvi 2015

Tiedän että lähes kaikki muutkin bloggaajat tekevät tämän saman postauksen viime vuoden asuista, mutta joskus pitää kääntyä hetkeksi katsomaan menneeseen osatakseen katsoa tulevaisuuteen. 

Mennyt vuosi on ollut antoisa ja monella tavalla hyvä vuosi. Olen saanut teiltä lukijoilta enemmän kannustusta kuin koskaan, kiitos siitä ja kiitos menneestä vuodesta! Minusta tuntuu usein kun avaan blogin ja istun tähän kirjoittamaan että vaikka blogi onkin "tavallinen", tavallisista asuista, tavallisesta sisustuksesta ja muusta kauniista hömpästä koostuva, niin yksi epätavallinen elementti tällä blogilla on. Ja se olette te! Olen tullut siihen tulokseen että minulla on maailman parhaat lukijat. Joskus ihanat kommenttinne liikuttavat minut jonnekin hymyn ja kyynelten välimaastoon. Liikutun nykyään herkemmin kuin aiemmin, liekö syynä ikä? 

Mennään nyt kuitenkin kurkistamaan menneeseen vuoteen ensin ennenkuin katsotaan sinne tulevaisuuteen. Ohessa kuvakavalkaadia lempiasuista menneeltä vuodelta. 

kevät 2015

 Keväänkin lemppareina paljon neuleita ja yllättäen vähän punaista...
kevät 2015



Kesä oli lyhyt... Välillä tosi kylmäkin, untuvatakki pääsi myös kesällä päälle.

kesä 2015

kesä 2015

Syksy oli ensin pitkä ja lämmin, kunnes muuttui sateiseksi. Muistatteko vielä?  
syksy 2015

syksy 2015
Leppoisaa talvista viikonloppua!



Flashback 2015. My year 2015 favourites. 
Enjoy your Weekend!

perjantai 1. tammikuuta 2016

Ihanaa alkanutta vuotta 2016 - Happy New Year 2016






Hyvää alkanutta vuotta 2016! 
Olkoon se kaikille vielä parempi vuosi kuin mennyt vuosi<3

Yksi teistä lukijoista kirjoitti kerran kommentin vanhasta miespuolisesta esimiehestään joka oli sanonut vaaleanpunaista aikuisen naisen päällä nähdessään: 
" Vaaleanpunainen on vanhenevan naisen viimeinen epätoivoinen yritys näyttää nuorelta". 
Toivottavasti lainasin kommenttia oikein.

A) vaaleanpunainen kaikkine sävyineen on kaunis väri, B) en koe tarvetta näyttää nuoremmalta kuin olen, C) en ole epätoivoinen ikääntymisen suhteen ja D) tykkään vaaleanpunaisesta! Se on naisten juttu ja sallittua missä iässä vaan...:) Sitäpaitsi Pantone on julkistanut vuoden 2016 värit ja suurta osaa näyttelee ruusukvartsi tulevan kevään väreissä. Pantonen vuoden 2016 värit voi käydä kurkkaamassa täältä

Tuo yllä lainattu kommentti on jäänyt niin hyvin mieleen, että muistan sen joka kerran kun puen jotain vaaleanpunaista ylleni. Kommentti hymyilyttää minua suuresti. Olisi kiva tietää mihin väriin vanhenevan naisen sitten tulisi pukeutua? Mustaan? Musta ikävä kyllä vanhentaa meistä useimpia ja tekee kasvoista kelmeän väriset. Mietin usein että mitä ne ihmiset ajattelevat, jotka pukeutuvat ainoastaan ja vain mustaan aina. Tuoko musta arvovaltaa olemukseen? Kuvittelevatko ihmiset niin? Minusta fiksuin tapa käyttää mustaa on jonkin kontrastia tuovan kanssa, esim. leopardikuvioinen tai musta/kermansävyinen huivi tai punainen tehostevärinä toimivat kivasti. Pelkkä musta tuo helposti rypyt ja juonteet esille. Vaalenpunainenkin on mustan kanssa kiva. Toinen seikka johon olen kiinnittänyt huomiota mustaan pukeutumisessa on laatu. Ei näytä yhtään arvovaltaiselta kun päällä on joku venähtänyt trikoohömpsäke ja parhaat päivänsä nähneet mustat housut, linttautuneiden avokkaiden kanssa. Jos pukeutuu mustaan kannattaa kiinnittää huomiota vaatteen laatuun ja materiaaleihin. Musta on tyylikästä vain silloin kuin se on laadukastakin. 

Tälläisiä ajatuksia väreistä vuoden ensimmäisenä päivänä. Taas vähän asian vierestä, kun vuoden ensimmäisissä asukuvissakin on vielä jouluviikolla päällä nähtyä farkunsinistä ja vaaleanpunaista. Ei kovin arvovaltaista mutta kodikasta ja lämmintä. Käy niin kotona kuin toimiston kätköissäkin meillä missä eivät asiakkaat liiku.

Miten ruudun  siellä puolella on uusi vuosi pyörähtänyt käyntiin? Minkälaisia ajatuksia vuoden vaihtuminen herättää? Täällä vuosi vaihtui suhteellisen rauhallisesti ja uutta otetaan vastaan laiskottelun ja aamukahvin nautiskelun merkeissä. 

Happy New Year 2016!



I hope this year will be happy and bright for all of you! My first morning 2016 has started with lazy morning coffee and enjoying the idea of having more than 2 days off work. And ofcourse writing to you. 

These oufit photos are from last week (before the drop of snow we got). Pink sweater, warm and big scarf and blue jeans. One of my favourite go-to outfits. One of my readers once told that her male boss had once said: "Dressing into pink is the last desperate wish of aging woman to look younger". What do you think? I dont mind the aging and I most defenately are not desperate about it...:) I simply like pink shades. Rosequartz is by the way one of the upcoming trendcolors for year 2016 according to Panone. Here

Have a Great start of year 2016<3