keskiviikko 21. tammikuuta 2015

Neliöhuivi ja elämän aakkosia V - Square scarf and alphabets of my life V...


Jos nyt oikein laskin niin tämä on vasta viides elämäni aakkoset postaus. Ja niin, siis täällä ollaan taas. Viikonlopun suunnitelmat muuttuivat sen verran, etten edes lauantailinkki-postausta tällä kertaa ehtinyt kirjoittaa. Ja alkuviikko meni töiden jälkeisissä menoissa. Oikein harmittaa kun ei ole ehtinyt lattemukin kanssa tässä tietokoneella istua. Siis molemmat harmittaa, latte ja blogimaailma kulkevat täällä käsi kädessä...:) Ensi viikonloppuna saattekin linkkejä sitten tuplat.



Päivien asuinakin on ollut varsin tavallisia ja tylsiä asuja. Tuttuja värejä ja ennestään tuttuja huivejakin, kuten tämä siniharmaakuvioinen. Huomasin että itseasiassa neliöhuivit ovat selkeästi vähemmistössä vaatekomeroni kätköissä. Niitä on kenties vähemmän isossa koossa tarjolla? Varsinkin lämpimiä talvihuiveja Neliöhuivi on minusta kätevä, sen voi solmia niin monella tavalla. Useinmiten se löytyy kaulastani alimman kuvan tavalla, kierrettynä suorakaiteeksi ja pari kertaa kaulan ympäri ja huivin päät piiloon. Näyttävin tapa käyttää kaunista neliöhuivia on yksinkertaisesti taittaa se kolmion muotoon, molemmat päät niskan takaa takaisin eteen ja saa mitä näyttävimmän asusteen muuten yksinkertaiseen asuun.


Elämän aakkosissa on vuorossa tänään U niinkuin uni. Nyt on pakko sanoa, että minä olen luultavasti maailman huonoin nukkuja. En ainakaan tunne ketään, jolla yöunet (ja päiväunet) pakenisivat paikalta yhtä herkästi kuin minulta. Vähän aikaa sitten juuri nousin täysin turhilta päiväunilta kun en saanut nukuttua. Tällä kertaa syypäinä olivat liian ohut huopa ja ovia kolisteleva koira. Meidän paksuturkki nimittäin nukkuu myös huonosti ja vaihtelee paikkaa kaikkien mahdollisten ovien eteen joista vähän saa viileää vetoa ja tietysti lösähtäessään kolisuttaa ovea niin että sitä pelästyy kesken nukahtamisen ja sen jälkeen nukkumisen voi oikeastaan unohtaa. Joku voi tietysti ajatella että joo joo, kyllähän ihminen nukkuu kun se on oikeasti väsynyt, mutta herkkäunisen ikiliikkujan kanssa se ei todellakaan ole niin yksinkertaista. 

Pahimmillaan unettomuus johtaa siihen, että aina nukkuu liian vähän (jopa vuosia) ja elimistö tuttuu siihen jatkuvaan stressitilaan, ja se jos mikä on epäterveellistä. Epäilen että sieltä ruudun toiselta puolelta löytyy ainakin muutama, joka painii tämän saman nukkumisasian kanssa. Minulle on jossain elämänvaiheessa käynyt niin että yöunet ovat jääneet kuukausitolkulla 3-4 tuntiin ja sen kierteen katkaiseminen on vaikeaa. Elimistö on jo lähtökohtaisesti niin stressihormoneja täynnä että siitä vähästäkään nukkumisesta ei tahdo tulla mitään. Olen kokeillut luultavasti kaikkea, minkä pitäisi auttaa nukkumiseen: liikuntaa illalla paria tuntia ennen nukkumaan menoa, maitoa, kaakaota, hiilihydraattipitoista kevyttä iltapalaa (sitä muuten teen edelleenkin, koska nälkäisenä on turha kuvitellakaan nukkuvansa), nukahtamislääkkeitä, rauhoittavaa teetä, ei kahvia klo 14 jälkeen iltapäivällä jne. Melatoniini tuntuu olevan se joka minua parhaiten auttaa, mutta sekin toimii vain kun iltarytmi on säännöllinen. Lisäksi pyrin rauhoittamaan ajan ennen nukkumaan menoa niin ettei siihen oikeastaan kuulu mitään mieltä kiihdyttävää, ei edes televisiota. Hämärän hyssyä, käsitöitä ja kynttilänvaloa. 

Kun uni on herkässä niin kirjaan uppoutuminenkin saattaa joskus valvottaa. Myös pelko siitä ettei saa unta lisää unettomuutta, siitä olen onneksi vuosien varrella oppinut luopumaan, kellon katselu stressaa. Jos valvon, en katso edes kelloa, kudon ehkä sukkaa keskellä yötä, joskus jopa muutaman tunnin ja menen takaisin nukkumaan kun alkaa nukuttaa. Tieto siitä että on nukkunut vain niin ja niin monta tuntia ei nimittäin kuitenkaan auta mitään, olen mieluummin tietämättä. Onneksi kuulun niihin ihmisiin jotka kuitenkin pääsevät aamulla sängystä kellon soidessa, oli unen määrä yöllä sitten mikä hyvänsä. Onko teillä siellä ruudun takana kokemuksia unettomuudesta? Mitä keinoja unettomuuteen olette keksineet itsellenne? Hyviä vinkkejä vastaanotetaan täälläkin! Minä voin antaa sellaisen vinkin että jos uni ei tahdo tulla, niin koittakaa pitää silmiä auki pimeässä, se auttaa aika usein. Aivot ehkä tylsistyvät katsomaan pimeyttä? Mukavaa loppuviikkoa!

Finally back here writing. I had a change of weekend plans and it left me with no time to write or even read blogs and the beginning of the week was filled with extra things after work. The outfit of the day is simple navy blue woolen sweater with one of my favourite square scarfs. I dont know why I have so few square scarfs hanging in my closet since they are very flexible to use. You can use those in so many ways and here is few. What´s your favourite way to use square scarf?

The alphabets of my life is U like underwater this time (ofcourse in finnish it was something else). Underwater world is something I have always wanted to explore, its so beautiful, quiet and intriguing world but I never actually got around to learn how to dive. I even had a friend who was diving instructor for over 30 years, but he past away couple of years ago and I didnt have the chance to learn with him. Scuba diving is definately in my bucket list since I enjoy snorkeling very much. Unfortunately Finland has such muddy waters that diving or snorkeling isnt much fun here. But sometime in the future I plan to have longer vacation somewhere with clear waters and lots of underwater life. Have you ever tried scuba diving?
Have a great rest of the week!

16 kommenttia:

  1. Matkan jälkeen aikaerosta kärsien nukuin muutaman tunnin ja heräsin klo 3. Normaalisti tarvitsen paljon unta, 8 tuntia yössä ja päiväunet =)
    Tuntuu, että olen ihan zombi, jos en nuku kunnolla, en pysty tekemään yhtään mitään fiksua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, uni on tärkeä asia ja sen puutteen kyllä huomaa seuraavana päivänä, vaikka kuinka olisi tottunut siihen. Katselin teidän ihania reissukuvia tabletilla tuossa yksi päivä ja oikein kateeksi kävi! Mieletön reissu teillä on ollut, muutaman päivän jetlagia kestää tuon reissun päälle<3

      Poista
  2. Olen yleensä aika hyvä nukkuja, ja varsinkin nukahtaminen on helppoa. Viime kuukausien aikana on sen sijaan stressistä tms. johtuen on ollut univaikeuksia. Nukahdan illalla saman tien, mutta herään 2-4 tunnin kuluttua ja valvon tunnista kolmeen tai neljään tuntiin. Aamulla on sitten puolikuollut olo ja päivä sujuu nahkeasti. Hyviä vinkkejä parempaan ja yhtäjaksoiseen unirytmiin en ole keksinyt, kaipa tämäkin vaihe menee jossain vaiheessa ohi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Auts. Tuo kesken unen herääminen taitaa todella olla merkki stressistä. Minua alkaa kyllä nukuttamaan esimerkiksi kutoessa jos satun heräämään yöllä. Toivottavasti stressaava elämänvaihe menee nopeasti ohi ja uni on taas yhtäjaksoista! Jos sitä jatkuu kovin pitkään niin ehkä kannattaa kysyä lääkäriltä neuvoa tai kokeilla vaikka liikuntaa ja pientä hiilihydraattipitoista iltapalaa muutama tunti ennen nukkumaan menoa. Tsemppiä jaksamiseen ja nahkeisiin päiviin sinne<3

      Poista
  3. Täällä yksi ajoittain liian lyhyistä unista kärsivä... Apukeinoja en valitettavasti ole vielä löytänyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Osa meistä on varmaan luonnostaan huonounisia, mutta joku keino olisi hyvä löytää liian vähiin uniin! Kuten tuossa aikaisemmin mainitsin, niin minua auttaa nukahtamaan kutominen. Se on sellaista huolet narikkaan hommaa! Mukavaa ja hyväunista viikonloppua<3

      Poista
  4. Ei ole yhtään tylsiä juttua vaan tuo huivi on täydellinen ja käy niin monen kanssa.
    Zemppia unihommeleihin, se on niin tylsää, kun unet jäävät liian lyhyeksi. Hyvillä unilla jaksaa vaikka mitä ja tuntee itsensä jopa nuoreksi.

    Ihanaa päivää. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tiia<3 Tuo on tosi kuin vesi, hyvillä yöunilla tuntee itsensä nuoremmaksikin! Nuorentaisikohan 12- tunnin yöunet paljonkin...:D Äitini 87 vee vetelee välillä 10-12 tunnin yöunia, kadehdittava taito sekin! Eipä ole tyttärelle periytyneet moiset unenlahjat!

      Poista
  5. Toivoisin minäkin omaavani hyvät unenlahjat, mutta kun ei, niin ei. Toisaalta pidän elimistön itsesäätelyä niin fiksuna, että kun univelkojen maksun aika on, niin sitten nukun hyvät pitkät (8h) unet, vaikka toisinaan niitä voi joutua odottelemaan viikkojakin. Kateellisena katson ja kuuntelen vieressä, kun mies päänsä tyynylle kallistettuaan on 30 sekunnin päästä täydessä unessa. Toisinaan vaeltelen peitto ja tyyny kainalossa kokeilemassa eri paikkoja nukkua, mutta harvoin auttavat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kateellisena minäkin täällä välillä katselen hovikuvaajan unenlahjoja, tuo nukahtaa vaikka kylässä istualleen sohvalle jos nukuttaa! Joskus vähän ehkä noloa, mutta parempi sekin kuin huonot unenlahjat... Ehkäpä elimistö on niin fiksu että se tietää milloin on pakko jo nukkua, toivotaan niin. Minä tuppaan heräämään viikonloppunakin aikaisin vaikka olisi mennyt kovinkin myöhään nukkumaan, joten yöunet jää silloinkin vähän huonoiksi. Kutominen on paras luomu keino jonka olen keksinut Mukavaa ja unirikasta viikonloppua sinne!

      Poista
  6. Jos minä en saa unta, niin se tarkoittaa, että stressiä on liikaa. Todella paljon liikaa. Viimeinen asia, jolla reagoin mihinkään on uni. Keho hajoaa ja ruokahalu heittelee, mutta aina voi nukkua ja nukahtamisessa ei le ongelmaa. Ennemmin toisin päin stressissä, nukun liikaa.

    Jaksamista! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Satu<3 Tuo että nukkuu "liikaa" stressissä on ihan hyvä juttu. Unihan on se tila jossa elimistö korjaa stressin ja päivittäisen elämän asioita ja latautuu. Uni on paras lääke varmasti moneen asiaan. Mukavaa viikonloppua!

      Poista
  7. Kiva tuo huivi:) Täällä käsi pystyssä on yksi välillä uneton Helsingissä, heh! Olen aina ollut herkkäuninen ja ottaa päähän kun kanssaihmiset vain vetävät pitkäkseen ja ovat heti unessa. Nyt vuosien saatossa olen valitettavasti saanut tartutettua unettomuuden mieheenikin. Mutta hän nukkuu aina päkäreitä ja sitten valvoo todella myöhään ja kierre on valmis. En ole keksinyt noppaskonsteja nukahtamiseen, mutta kun muutaman yön on mennyt kolmen tunnin unilla, on olo kuin humalaisella ja sitten saapyy kärttyily. Kahvia ei kyllä kannata juoda iltapäivällä kolmen jälkeen ja joskus kokis tai suklaakin piristävät, niin ja tee. Kaakao ei piristä, en tiedä mikä siinä on. Sängystä en uskalla lähteä, sillä sitten en nuku koko yönä. Välillä esimerkiksi lomilla unettomuus ei vaivaa. Kaipa se on stressistä johtuvaa välillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos M<3 Huivi on muutaman vuoden vanha monikäyttöinen lemppari. Villainen ja lämmin. Outoa että suklaa piristää, sitä en ole kyllä huomannut. Minua kyllä piristää myös tavallinen tee iltaisin, joten yritän pitäytyä Rooibos teessä, joka ei piristä. Useamman yön valvomisen jälkeen varmaan kenelle vaan saapuu kärttyily. Sinä kun kudot paljon, niin kokeile joskus miten vaikuttaa kun kutoo ihan tuollaista perussukkaa, jossa ei tarvitse laskea eikä ajatella sen kummemin. Tai sängyssä makaamista silmät auki, se saa minulla joskus unen tulemaan kun silmiä on tosi vaikea pitää pimeaässä auki. Mukavaa ja hyväunista viikonloppua sinne<3

      Poista
  8. Kivat huivikuvat, ei yhtään tylsät, eikä mallikaan näytä väsyneeltä.
    Uni, tunnustan kuuluvani joukkoon huonounisiin. Tällä viikolla oli juuri pari yötä, toinen viiden tunnin yöunet ja suraavana neljän ja puolen tunnin yöunet, tää on tätä joskus. Silmät auki unen odottamista pimeässä en olekaan kokeillut, muistelisin, että olisinko saman vinkin kuullut joskus anopiltani ja ihmettelin sitä silloin. Täytyypä kokeilla joskus.
    Samaa meilläkin, kun muilla kommentoijilla, mies nukkuu kun tukki vieressä, toisaalta onneksi, saan lukea kirjoja keskellä yötä ja sillä tavalla väsyttää itseni. Sitten kun esim toisella on kello herättämässä aamulla, niin kyllä minua väsyttäisi, vaeltelen toiseen huoneeseen. Minäkään en juuri kelloa katsele, joskus tiedän ajan suunnilleen, kun kuulen postiauton äänen. On se vaikeaa joskus ja aivan kuten sanoit, kun sitä on jatkunut vuosia se uuvuttaa. Syyt saattaa olla myös meissä tunnollisissa naisissa. Mukavaa torstai-iltaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ritu<3 Näköjään meitä huonounisia piisaa jonkun verran. Joskus se ei niin haittaa, mutta kun minäkin ajan päivittäin pimeässä ja säässä kun säässä paljon, olisi kiva olla skarppina auton ratissa. Ja tietysti töissä kun niitä on paljon ja aina on kiire. Tuo anoppisi kertoma vinkki on toiminut muuten minulla usein nyt kun sitä jälkeenpäin oikein ajattelen. Silmien auki pitäminen pimeässä huoneessa ei nimiitäin ole kovin helppoa...:) Muistasimpa tuon useammin! Mukavaa ja hyväunista viikonloppua sinne!

      Poista

Kiitos kun jätit viestin...:)