Perjantai-iltaa täältä pimeyden keskeltä!
Viikon blogihiljaisuuden jälkeen on taas mukava olla täällä, mennyt viikko on ollut vähän vuoristorataa, alkuviikko oli kiireinen ja keskellä viikkoa piti taas sairastaa flunssanpoikasta ja sen mukana tullut poskiontelo- ja päänsärky ja kuumeilu piti tehokkaasti poissa koneelta.
Viikkoon on mahtunut auringonkukkia ja vanhoja villatakkeja, ihan sitä tavallista elämää. Lueskelin tuossa muutamia suomalaisia blogeja, enkä voi lakata ihmettelmästä miten toiset osaavat kirjoittaa niin mielenkiintoisesti tyylistä, elämästään ja itsestään. Tuntuu että itse ei aina osaa, eikä kahden aikuisen elämässäkään niin ihmeitä tapahdu kun on valinnut tälläisen vähän "downshiftaus"-tyylisen elämän maalla.
Viikon jännittävin tapahtuma taisi olla maanantai-iltana kun tulimme hovikuvaajan kanssa ystäviltä kotiin. Ajelimme pimeää kotihiekkatietä ja tiukan mutkan takaa, jossa näkyvyyttä haittaa vielä tyhjilleen jäänyt vanha mökki, laukkasi irrallaan kaksi hevosta. Hovikuvaajalla on onneksi nopeat refleksit ja tajusi heti ajaa keskelle ajorataa ja pysäyttää auton hätävilkut päällä siihen kun hevoset pysähtyivät auton valoihin estäen näin hevosten pääsyn eteenpäin ja muiden pääsyn takaa hevosten päälle. Minä sitten puolestani ajattelin että koska hevosilla oli riimut päässä että lähden varovasti ottamaan niitä kiinni kun arvasin mistä olivat karanneet. No enpä osannut sitten riittävän hiljaa sulkea auton ovea perässäni ja konithan pyörsivät ympäri ja lähtivät laukkaamaan toiseen suuntaan. Onneksi omistajakin oli ehtinyt jo perässä tielle ja sai käännytettyä kopukat omalle pihatielleen ja pääsimme jatkamaan matkaa. Siis loppu hyvin kaikki hyvin. Vähän aikaa sitten ihmettelimme samalla tienpätkällä laukkaavaa valtavan kokoista vuohta. Sekin kyllä osasi pyörtää auton edestä kotiinsa päin. Samaan paikkaan kuin hevosetkin. Siis eipä täällä maalla kovin ihmeitä tapahdu ja itsestäni olen vähän huono kirjoittamaan.
Tämän viikon ilon aiheena ovat olleet pellosta (luvan kanssa) itse poimitut auringonkukat, joita olen sijoitellut muutamaankin paikkaan kotona.
Kuviin pääsi tällä kertaa vanha neuletakki, joka on aika siirtää jo kotikäyttöön nuutuneisuutensa puolesta ja hankkia uusi, mutta kerran se pääsi vielä töihin ja asukuviin.
Mukavaa perjantai-iltaa<3
The best thing this week has been sunflowers that I picked from the field near by. They bring little bit sunshine to this dark time of the year. I took the picture when the last sunbeams of the day came through the windows. Arent they pretty?
Todays outfit is an old cardigan and this is the last time Im using it at the office. Its allready a bit worn down and its about time to get a new one. This old thing will transfer into a stay-home cardi. I doubt that I will find a same color anymore, but perhaps its time to be more stylish and wear grey that is in right now?
Enpä olisi noin kylmähermoisesti osannut reagoida saatika yrittää ottaa riimuista kiinni. Lopputulos kuitenkin tärkein.
VastaaPoistaSano muuta, tärkeintä oli ettei hevosille käynyt kuinkaan ja pääsivät takaisin talliin. Taisi olla minullakin enemmän refleksi kuin kylmähermoisuutta, sen verran paljon on nuorempana kertynyt hevoskokemusta ratsastusharrastuksen puitteissa. Mukavaa perjantai-iltaa sinne<3
PoistaHih! Miltei samanlaisessa asussa minäkin olin töissä eilen.
VastaaPoistaTummanruskea villatakki, vaalea toppi ja mustat kapeat
housut.
Elämänne maalla kuulostaa minun korviini varsin houkuttelevalta.
Itse en kaipa kaupungin rientoja ja vilinää. Olen onnellinen, kun
viikonloppuisin pääsen mökille rentoutumaan ja nauttimaan kiireettömyydestä.
Oikein ihanaa viikonlopun jatkoa <3
Kiitos Teija<3 Tummanruskea on hyvä väri, menee monen kanssa ja yksi lemppareista vaan harvoin tarjolla. Saisi olla enemmän tarjontaa varsinkin neulepuolella!
VastaaPoistaElämä maalla on ihan ihanaa, en kaipaa kaupungin rientoja minäkään. Usein huokaisen helpotuksesta kun kurvaan töistä kotipihaan ja ihana luonto ja hiljaisuus on vastassa. Työtä toki on enemmän kuin kaupungissa, mutta se ei minua haittaa kun tykkään puuhastella.
Ihanaa ja rentouttavaa viikonloppua sinulle<3
Itse huomaan hakeutuvani blogeihin, jotka ovat juuri rauhallisia, aidon oloista elämää eläviä sekä kotoisia. Kynnys kommentointiin on kuitenkin ainakin minulla jonkinlainen ja voin ilokseni sanoa, että tänne kommentointi on suhteellisen helppoa. Elämähän on pääasiassa pienten asioiden helminauhaa, joista jokainen helmi on tärkeä jatkuvuuden kannalta. Auringonkukista kuvan jakaminen on mielestäni yhtä tärkeää kuin kuvapostaus luksuslomasta Thaimaassa tai uudesta merkkilaukusta. :)
VastaaPoistaKiitos Kurvillinen<3 Sanasi lämmittivät kovasti mieltä. Olet harvinaisen oikeassa tuossa elämän helminauha-jutussasi. Kaikki helmet ovat tärkeitä ja tärkeintä on juuri se arki ja pienet arkiset asiat. Niitä pitäisi osata arvostaa enemmän ja osata elää hetkessä. Tässä ja nyt. Elämä on joskus hyvinkin hauras eikä koskaan tiedä mitä huominen tuo tullessaan. Kiva kun koet kommentoinnin tänne suhteellisen helpoksi, niin se pitää just ollakin. Tämä blogi on tarkoitettu ihan kaikille, meille aikuisille naisille. Kaunista sunnuntaita ja paljon kauiita asioita elämän helminauhaan toivottelen täältä<3
Poista