Nimesin heti tämän asun "keräilyeräksi" sen päälle puettuani, sillä se oli todellinen keräilyerä. Sitä mitä sattui olemaan puhtaana ja ehjänä. (kahdet valkoiset farkut pesussa, siniset korjausjonossa) ja ensimäiseksi käteen tuli. Ihme kyllä, kaikki näyttä jokseenkin sopivan kaikkeen.
-lilahtava huivi
- asfaltinharmaa teeppari
- hiekanvärinen neuletakki
- vaaleanpunertavan puuterin väriset farkut
Onhan siinä. Monta väriä, joita täysissä sielun ja hengen voimissa tai ilman julmaa likapyykkivuorta en luultavasti olisi tullut kokeilleeksi.
Aamu oli kaaos, en herännyt silloin kuin piti ja untakin oli takana vain välttävä tuntimäärä. Mutta jokseenkin ihmisen näköisenä pääsin lähtemään töihin. Jotenkin rutiineista on jäänyt nyt pois se että laittaisi seuraavan päivän työvaatteet aamuksi valmiiksi. Se on tapa joka ehdottomasti kannattaa ja säästää hermoja ja aikaa.
Keräilyerän jalokiveksi nousi vanha huivi/shaali, jota en ole käyttänyt todella pitkään aikaan. Vähän kuin t-paita trikoota ja virkatut rimssut reunoissa. Tuon aamun jälkeen se on ollut useasti kaulassa. Tykästyin siihen ihan kyballä uudelleen. Ihku löytö kaapin perukoilta vaikka väri onkin vähän ehkä haastava. Joskin väitetään että liila sopii meille vihreäsilmäisille sekä silmämeikkiin että huivin väriksi.
Hiukset ovat vihdoin lyhentyneet ja kummasti sekin piristää mieltä.
Illat pimenevät ja alkaa jo tuntua syksyltä. Flunssakausikin jo täydessä vauhdissa, tauti on kaatanut töissä jo ihmisiä sängyn pohjalle, itse olen selvinnyt vielä toistaiseksi pienellä lämmöllä ja tukkoisilla poskionteloilla, joskin on pakko tunnustaa että energiat eivät todellakaan ole olleet 100% tällä viikolla.
Kuinka siellä ruudun takana on ensimmäinen syyskuukausi lähtenyt käyntiin?
Huomenna jo torstai ja viikonloppu onneksi kohta nurkan takana!
I admit, laundry has not been my favourite chore lately so one Morning I simply had to put on what ever I could find clean and neat. The oufit was kinda leftover from everything I found in a hurry to get to work on time. Blogging about style and fashion as long as I have, have finally payed off so the many items in the closet go together quite easily.
Not the smartest outfit of the year but a good one for a normal busy day at the office.
Mother-in-law visited and I had a haircut finally. The shorter model always makes me look at least a bit younger...
Wednesday allready, enjoy the rest of the week<3
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaHei vaan Anni! Kyllä on kuule odotettu pitkään tätä hiuksien lyhentymistä, hyvin tiedän itsekin että liian pitkä hiusmalli vetää vielä enemmän bulldogin näköiseksi...:)) Tuntuu että mitä enemmän vuosia, sitä enemmän bulldogin näköä. Näinhän se jokseenkin menee. Tuo huivin rötkylä on niin laskeutuvaa kangasta (luultavasti modaalia) että se on joko ihan lötkö tai sitten siitä pitää tehdä rengas, se muuten avautuu itsestään.
VastaaPoistaHyvä kun olet säästynyt flunssalta, täälläkin onneksi vain lievänä. Leppoisaa syysviikonloppua<3
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
PoistaHöpöhöpö, et suinkaan ole ikivanha! Minun äitini on 91 vuotias ja se alkaa olla jo siinä rajoilla. Vaan kyllä se ilme meillä kaikilla iän myötä muuttuu, sille ei mahda mitään kukaan muu kuin plastiikkakirurgi. Lemmikin menetys on aina niin surullista, sekin ettei pysty kotona pitämään. Kunnioitettava ikä tuo 15 vuotta todella! Toivon hänelle paljon lisää virkeitä eläkekoiran päiviä<3
Poista