sunnuntai 10. helmikuuta 2019

Terveisiä lumen alta - Regards from snow...





Heipat täältä lumen ja veden keskeltä pitkästä aikaa.

Yritetään palautua normaalimpaan blogin kirjoitusrytmiin ja asukuviin. Paljon on tapahtunut poissaolon aikana täällä kotirintamalla. Elämä on muistuttanut hauraudestaan läheisen vakavan sairauden muodossa ja aika tulee menemään vähän erilaisissa tunnelmissa ja jutuissa. Ajattelin kuitenkin että jatkan blogin kirjoittamista pikkuhiljaa, saa vähän positiivista ajateltavaa tänne surun sekamelskaan. Ja hovikuvaajakin saa taas hommia. Juuri nyt on tärkeää pitää itsensä tasapainossa.



Viime aikoina lähelle tulevan surun lisäksi elämää on paljon määritellyt tuo lumen tulo (tämänkin postauksen lumikuvat on otettu ennen kuin sitä tuli taas jo liki puolimetriä lisää), tuntuu että aina kun lähtee töihin aamulla, sataa jotain, mikä tekee tien liukkaaksi. Jollei tule lunta kuten yleinsä, tulee alijäähtynyttä vettä kuten perjantaina aamulla kun lähdin töihin. Ihmettelin autossa että mikä ihme ropisee, mutta alas tullessaan se jäätyi suoraan tiehen kiinni... Perjantaina pääsin kotiin ihan sujuvasti, mutta lauantaina täällä olikin sitten ongelma tuon lauhtuneen sään vuoksi. Autot uppoavat tuohon periksi antavaan lumeen ja sohjoon niin syvälle että lauantain kauppareissu meinasi jäädä tekemättä. Onneksi täällä kuitenkin käyvät aurat nyt monesti päivässä poistamassa tuota sohjoa pitääkseen hiekkatietkin ajokuntoisina. Jos itse olisin ollut ratissa eilen, olisi kauppareissu luultavasti päätynyt ojaan, mutta onneksi hovikuvaaja on taitava auton ratissa. 

Töissä asuina ovat olleet lähinnä taas erilaiset neuleet. Neulepusero jota eniten käytän tuntuu olevan tämä beige kashmirneule. Se on niin helppo heittää päälle. Nypynpoistoa sekin raukka jo kaipaisi. 

Korottamat saappaat ja Uggit ovat olleet tähän mennessä käytetyimmät jalkineet. Noiden jo menneiden kovien pakkasten aikaan ensimmäinen ajatus oli lämpö ja mukavuus. 

Miten siellä ruudun toisella puolelle on vuoden alku lähtenyt käyntiin? 



Its been snowing almoust non-stop lately untill now. Now its so warm that the snow we got last week is melting and causing problems on our dirt roads. The snow just gives up and its really hard to keep a car on the road since the wet upgiving snow surface takes you with it. Im really hoping to see it frosting again. 

My go-to outfits for the office have been moustly knits like this cashmire sweater. Its so easy with winter boots and different scarves. Winters best go-to outfit. 



4 kommenttia:

  1. Kurja kuulla läheisen sairaudesta. Ei niitä koskaan toivoisi kenellekään <3.
    Ja samalla oli hyvä kuulla sinusta, koska olet ollut tässä parin-kolmen viime päivän aikana mun mielessä ja olen miettinyt mitä sulle mahtaa kuulua ja pitääkö tässä jo huolestua, kun ei kuulu. (Hoksasin vasta äskettäin pariinkin tekstiini jo elokuussa jättämäsi kommentit ja mulle tuli hirmu huono omatunto, kun en ollut niitä aiemmin nähnyt. Ja samalla sitten mietin, että Saristahan ei muuten ole pitkään aikaan kuulunut, joten tämän postauksen ajoitus oli siinä mielessä oikeinkin tervetullut).

    Ihan samanlaiseksi on täällä kelit menneet. Sohjo on katujen varsilla niin paksua, että mulla ei ole kyllä mitään asiaa auton rattiin. Eikä oikein muillakaan. Kaupungilla on kuulemma ylityökielto ja sen takia jää sivukadut auraamatta ja peililiukkaat jalkakäytävät huoltamatta. Ei kiva.

    Suruista huolimatta näytät kuvissa ihan kauniilta itseltäsi ja vaatteet rennon huolettomilta, mutta samalla siisteiltä.

    Toivon sulle ja läheisillesi kaikkea mahdollisimman hyvää <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos<3 Kyllä täällä ollaan, aika ja jaksaminen vaan on ollut kortilla. Elämä joskus paiskaa kyllä aika raskaalla kädellä ja vielä niin että sairastuminen tulee aina yllätyksenä. Oma äiti täyttää 92 ja mennä köpöttelee kummasti ja sitten paljon nuoremmille tulee vakavia sairauksia....

      Tuo liukkaus on nyt täälläkin ongelma, hyvä että pääsee ovesta ulos ilman että on selällään. Ihmeellinen talvi. Ei pysy pystyssä ihmiset eikä eläimet. Siitä huolimatta mukavaa viikonloppua sinne ja toivottavasti kaupunki alkaa hoitamaan lumityöt niin kuin pitäisi! Ne ei vissiin tiedä olevansa vastuussa ihmisten liukasteluista ennen kuin saavat laskun...

      Poista
  2. Ihana kuulla sinusta ❤️ Vaikka kurjaa kuulla että elämässä on nurjaakin puolta ollut mukana. Ihana että blogista saa energiaa mukaan.

    Kelit ovat kyllä, sohjoa, jäätä ja lunta. Saa nähdä miten pysyy pystyssä.

    Ihanaa uutta viikkoa! ❤️

    VastaaPoista
  3. Kiitos Satu<3 Vähän näin myöhäjunassa. Nurjaa puolta jatkuu täällä vielä, mutta siitä huolimatta mukavaa viikonloppua! Täällä on niin liukasta että hirvittää, toivottavasti siellä etelämmässä jo vähän sulanut lumi ja jää että on helpompi liikkua ulkona!

    VastaaPoista

Kiitos kun jätit viestin...:)