Lueskelin Marjukan blogia (täällä) ja mietiskelin noita samoja asioita.
Taitaa se vaan olla niin, ettei olla kovin spontaaneja enää, ei ainakaan kuvien suhteen. Sitä on tullut hyvin itsekriittiseksi ja tietysti vähän kehittynytkin tässä "sisällöntuottamisessa"
vuosien varrella. (hyi mikä sanahirviö, yhtä paha kun "haasteet" työelämässä, tulee välittömästi negatiiviset vibat)
Mutta voi olla että pian putoan ihan täysin tästä nopeasti kehittyvän blogimaailman kelkasta. Vlogithan alkavat olla päivän sana. Minä olen siihen hommaan aivan liian ujo, eikä siitä ikinä voisi tulla mitään. Toinen päivän sana on tietysti Instagram (sieltä minutkin jo löytää) ja kaikki muut somen nopeammat sovellukset ja blogimaailman nopeasti muuttuvassa oranvanpyörässä lisäksi pitäisi vielä osata tosiaan markkinoida itseään ja tuhat muuta juttua... no, thanks.
Ihan ammattitasoisia kuviakaan täällä ei tulla näkemään, siitä pitää huolen sangen vaatimaton kuvauskalusto. Niillä kameroilla mennään jotka pieneen budjettiin sopivat.
Tekstihän nyt tietysti syntyy siitä mitä mielen päällä juuri sillä hetkellä päällimmäisenä on. Ja kotikuvia minulta syntyisi vaikka en blogia kirjoittaisikaan. Pidin kuvapäiväkirjaa jo kauan ennen kuin blogit oli keksittykään.
Minä en oikein tiedä olenko koskaan oikein ottanut suorituspaineita tästä blogin kirjoittamisesta. Tiesin jo silloin kun tähän hommaan lähdin ettei minusta koskaan tule mitään supersuosittua, eikä parasta, ei kuvissa eikä teksteissä. Ja blogin nimenkin valitsin tieten tahtoen rehellisesti enkä suinkaan mahdollisimman myyvästi.
Kun puhutaan XL -koosta niin puhutaan siitä reilusti, vaikka se jo karkoittaa lukijoita, mutta meillä kaikilla on oikeus nauttia muodista, vaatteista ja kauniista aikuisen naisen elämästä. Entisenä poikatyttönä halusin itse muuttua vähän tyylikkäämmäksi ja opetella pukeutumaan kivasti. Siitähän tämä blogi lähti aikanaan liikkeelle ja sillä tiellä ollaan edelleen, ei ole vielä tullut valmista...
Toinen blogin kantavista ajatuksista oli etten varmaan ole ainoa, joka kokee tarvetta pukeutumisen muutokseen tässä iässä. Ja kauniimpaan arkeen.
Kun puhutaan XL -koosta niin puhutaan siitä reilusti, vaikka se jo karkoittaa lukijoita, mutta meillä kaikilla on oikeus nauttia muodista, vaatteista ja kauniista aikuisen naisen elämästä. Entisenä poikatyttönä halusin itse muuttua vähän tyylikkäämmäksi ja opetella pukeutumaan kivasti. Siitähän tämä blogi lähti aikanaan liikkeelle ja sillä tiellä ollaan edelleen, ei ole vielä tullut valmista...
Toinen blogin kantavista ajatuksista oli etten varmaan ole ainoa, joka kokee tarvetta pukeutumisen muutokseen tässä iässä. Ja kauniimpaan arkeen.
.
Tuosta XL C&C nimestä aion pitää jatkossakin kiinni, vaikka se on jopa karkoittanut mahdollisia yhteistyökumppaneita ja on ihan äärimmäisen epävetävä blogin nimi (puhutaan niistä asioista vähän myöhemmin lisää).
Marjukan tavoin elän ihan arkista ja ehkä vieläkin paljon tavallisempaa elämää. Nyt vamma niskassa on hidastanut vähän aikaa menoa, mutta muutenhan tämä elämä on tosi arkista, käyn töissä, tulen kotiin, on koirat ja ison talon hommat (lue lisää siivousta ja ison pihan hoitoa), mies, ruokakaupat, siivoukset, ystävät, muu perhe ja sitten tämä rakas harrastus.
Ja sama souvi taas seuraavana päivänä. Ei tästä noin vaan lähdetä ulkomaille, eikä eletä mitenkään glamouria elämää, enkä jaksa enää kaiken maailman kissanristiäisissäkään juosta.
Arki on ihanaa tässä tylsyydessään, hitaudessa ja hetkestä nauttimisessaan.
No joo, ehkä itseään voisi ottaa niskasta ja käydä vähän useammin teatterissa tai konsertissa. Niitä ikävöin, muuta en kaupunkielämästä sitten ikävöikään. Ja kun tästä paranen, alkaa kuntokuuri. Lupa vaan pitää ensin saada lääkäriltä.
Ja sama souvi taas seuraavana päivänä. Ei tästä noin vaan lähdetä ulkomaille, eikä eletä mitenkään glamouria elämää, enkä jaksa enää kaiken maailman kissanristiäisissäkään juosta.
Arki on ihanaa tässä tylsyydessään, hitaudessa ja hetkestä nauttimisessaan.
No joo, ehkä itseään voisi ottaa niskasta ja käydä vähän useammin teatterissa tai konsertissa. Niitä ikävöin, muuta en kaupunkielämästä sitten ikävöikään. Ja kun tästä paranen, alkaa kuntokuuri. Lupa vaan pitää ensin saada lääkäriltä.
´Tykkään kuvata kauniita juttuja, rakastan kauniita vaatteita (ja mukavia) ja haluan yrittää tehdä tästä tavallistakin tavallisemmasta arjesta yksi asia kerrallaan kauniimpaa, esteettisempää, sielua virvoittavaa. Pysähtyä kiireestä ja ulkopuolisista paineista ja arkisesta stressistä. Koittaa välittää sinne ruudun toiselle puolellekin että elämästä ja kauniista asioista saa ja pitää nauttia arjen, stressin ja joskus isojenkin surujen keskellä.
Kuvista puuttuu tiskivuoret, villakoirat, muu kaaos ja toivottavasti teksteistäkin välittyy jotain positiivista. Elämässä itsessään on rumuutta ja negatiaa ihan tarpeeksi. Jokainen ne tietää, aistii, stressaa ja suree, kärsii. Arjessa on paljon murheita ja suruja joskus.
Mitä niitä täällä puimaan. Hengähdetään välillä.
Mitä niitä täällä puimaan. Hengähdetään välillä.
Tulipas taas pitkät jutut, kiva jos joku jaksoi loppuun saakka lukea. Maanantaina alkoi minullakin arki, aloitin nimittäin vihdoin työt, tosin lyhennetyllä työviikolla ja niska tuntuu alkaneen nyt parantua paljon nopeammin kuin pari viikkoa sitten olisin edes osannut ajatella. Nyt ehkä blogikin pääse kiinni normaalista aikataulusta pikkuhiljaa.
Ihanaa perjantaita rakkaat lukijat<3
Ai juu. Ne päivän asut.
Sama neuletakki on ollut sekä talven suosikki että nyt kylmien kevätpäivien suosikki. Ja lähestulkoon aina mustasävyisen paitiksen kanssa. Myöskään saappaista tai villahuivista en ole osannut vielä luopua, +3 astetta jäätävän tuulen kera on tehokkaasti suosinut lämpöisiä asuvalintoja.
I was reading other +40 blogs and thinking about todays social media world. Have you noticed that everything is changing towards faster social media applications? There is Twitter, Vlogs, Instagram, What´s up and God knows what else...
Couple of years from now good ole blogging just might be really passe... Old fashioned blogging is too slow to this new sizzling world of social media that is all about fast and disposable. By disposable I mean for example Instagram, small pics come online like 1000 pieces in a second and you glance at them, give a heart or not and then forget all about it.
Im like a dinosaurus and I dont want to be disposable and replaceable... I like good old-fashioned blogging and reading the blogs and looking at inspiring pictures one at a time.
Well I have given up so much that I actually have an Instagram account, but that does not mean that Im going to stop blogging... Nor reading blogs. I really dont know anything better with my Morning coffee than inspiring blogs to read or to write my own.
What is you favourite Morning activity with your Morning coffee?
Todays outfit are actually 2xtimes todays outfit.
This grey cardigan has been my favourite all winter and also now in Spring since the +3 celsius weather with cold winds does not scream Spring at all...
Ai juu. Ne päivän asut.
Sama neuletakki on ollut sekä talven suosikki että nyt kylmien kevätpäivien suosikki. Ja lähestulkoon aina mustasävyisen paitiksen kanssa. Myöskään saappaista tai villahuivista en ole osannut vielä luopua, +3 astetta jäätävän tuulen kera on tehokkaasti suosinut lämpöisiä asuvalintoja.
I was reading other +40 blogs and thinking about todays social media world. Have you noticed that everything is changing towards faster social media applications? There is Twitter, Vlogs, Instagram, What´s up and God knows what else...
Couple of years from now good ole blogging just might be really passe... Old fashioned blogging is too slow to this new sizzling world of social media that is all about fast and disposable. By disposable I mean for example Instagram, small pics come online like 1000 pieces in a second and you glance at them, give a heart or not and then forget all about it.
Im like a dinosaurus and I dont want to be disposable and replaceable... I like good old-fashioned blogging and reading the blogs and looking at inspiring pictures one at a time.
Well I have given up so much that I actually have an Instagram account, but that does not mean that Im going to stop blogging... Nor reading blogs. I really dont know anything better with my Morning coffee than inspiring blogs to read or to write my own.
What is you favourite Morning activity with your Morning coffee?
Todays outfit are actually 2xtimes todays outfit.
This grey cardigan has been my favourite all winter and also now in Spring since the +3 celsius weather with cold winds does not scream Spring at all...